3/16

  • pääsivu
  • sisällys
  • Kaarle Hämeri
    puheenjohtaja,
    Professoriliitto
     

    Pääkirjoitus

    Päättäjiin on vaikutettava ennemmin kuin myöhemmin

    Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on Suomessa perinteisesti hoidettu edustuksellisen demokratian tarjoamin mahdollisuuksin. Olemme kansalaisina ulkoistaneet vaikuttamisen järjestöille ja yhdistyksille. Yliopistojen osalta keskeisiä ulkopuolisia vaikuttajia ovat työmarkkinajärjestöt ja ylioppilaskunnat. Korkea järjestäytymisaste viittaa siihen, että tämä järjestely sopii suurimmalle osalle meistä. Annetaan valittujen edustajien tehdä vaikuttamistyötä ja keskitytään itse oman perustehtävän tekemiseen.

    Maailma kuitenkin muuttuu. Sosiaalinen media ja tietoverkot sitovat ihmisiä tiukemmin toisiinsa. Jokaisella yksilöllä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Yksilöllinen vaikuttaminen on tullut edustuksellisuuden rinnalle. Samalla yksittäisen viestin voima laimenee ja on yhä työläämpää kuulla juuri ne oleelliset viestit.

    Vaikuttamisen onnistumista on vaikea mitata. Toivomme vaikuttamisen edistävän asioiden menemistä oikeaan suuntaan. Monimutkaisissa ja monenlaisia intressejä edustavissa asioissa emme ehkä uskokaan nopeisiin ja täydellisiin ratkaisuihin, mutta haluamme silti uskoa vaikuttamiseen.

    Onko vaikuttaminen onnistunut, kun päätökset tapahtuvat oman tahdon mukaisesti? Vai riittääkö, ettei tapahdu täysin oman tahdon vastaisesti? Kuten eräs työmarkkinakentän vaikuttaja on todennut: vaikka meidän tavoite ei toteutunut, ilman vaikuttamistamme asiat olisivat vielä huonommin.

    Oleellista toiminnassa on kuitenkin, että jokin myönteinen vaikutus on saatu aikaan. Asiat menevät omien toimenpiteiden johdosta edes piirun verran oikeaan suuntaan. Lopputulos lopulta ratkaisee. Vaikka tulosten arvioiminen on vaikeaa, sitä kannattaa tehdä. Arvioinnin avulla oma tekeminen tehostuu.

    Tätä kirjoittaessa on maaliskuun puoliväli ja päätöksentekoon vaikuttaminen on jälleen voimakkaasti esillä. Yliopistoilla on suurta tuskaa toteuttaa hallituksen viimevuotisia säästöpäätöksiä ja tunnelma on apea. Moni purkaa pettymystään. Nyt eletään kriisivuosia, joilla on pitkäkestoiset vaikutukset tutkimukseen, opetukseen ja yliopistojen toimintaan laajemmin. Silti katse on siirrettävä tulevaan.

    Maan hallitus tekee uusia budjettilinjauksia huhtikuun kehysriihessä ja päätökset ovat käsillä tämän lehden ilmestyessä. Olemme kuulleet huolestuttavia viestejä Suomen talouden näkymistä ja luottoluokituksen notkahtamisesta. Nyt on kuitenkin hallituksenkin ymmärrettävä, että panostaminen tutkimukseen ja opetukseen on avain tulevaisuuden hyvinvointiin.

    Viime vuoden tapahtumat yllättivät kaikki, mutta toista kertaa ei virheellisiä päätöksiä saa päästä tapahtumaan. Vaikuttamisen täytyy olla etupainotteista ja tapahtua ennen kuin päätökset on tehty.

    Vuoropuhelu päättäjien kanssa on ainoa mahdollisuus saada oma näkemys huomioiduksi. Yliopistolaisten pitää nähdä tämä ja olla aktiivisia. Hallituksella ei ole ollut suurta ymmärrystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoituksista päätettäessä, mutta ehkä päättäjät eivät ole saaneet ajoissa riittävän selkeää viestiä. Professoriliiton vaikuttamista arvioitaessa ulkopuolinen taho totesi argumenteistamme monta kertaa: ”Vaatii perusteluja!”. Asiat, jotka meille ovat itsestään selviä, eivät välttämättä ole sitä yhteiskunnan päättäjille.

    Viestimme täytyy olla selkeä. Sen täytyy tulla koherentisti monelta suunnalta. Ja ennen kaikkea — viestin täytyy tavoittaa päättäjät. Meillä ei ole aikaa hukattavissa.

    15.3.2016

    Kaarle Hämeri
    puheenjohtaja,
    Professoriliitto

    • Painetussa lehdessä sivu 2