3/16

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Yliopistohenkilöstön lomarahoja ei leikata

    Mutkikkaiden vaiheiden jälkeen työmarkkinoilla päästiin sopimusalakohtaisiin neuvotteluihin. Yliopistosektorilla ne alkavat 8. huhtikuuta, ja aikaa on toukokuun loppuun.

    Työmarkkinajärjestöt hyväksyivät karkauspäivänä kilpailukykysopimuksen, jolla on tarkoitus parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä, julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyyttä. Hallitus on vastaavasti luopunut pakkolakihankkeistaan. Sinetti neuvotteluiden aloittamiselle tuli, kun myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ilmoitti 17.3. olevansa valmis neuvotteluihin tietyillä reunaehdoilla.

    Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen

    Voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausia jatketaan vuodella. Yliopistojen ja valtion sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimusten jatkaminen tarkoittaa, että ne ovat voimassa 31.1.2018 saakka. Tänä aikana ei tule sopimusperusteisia palkankorotuksia. Viimeiset vaatimattomat palkankorotukset tulivat palkkoihin 1.2.2016.

    Palkansaajien maksujen nostaminen

    Työntekijöiden työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä 2017-2020 ja työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017-2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajien maksamat maksut alenevat vastaavalla määrällä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin yhden prosenttiyksikön.

    Työajan pidentäminen

    Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta. Yliopistojen osalta 24 tunnin vuosittaisen työajan pidentämisestä neuvotellaan pääsopijajärjestöjen Ja Sivistystyönantajat ry:n kesken. Toimistotyöaikaa noudattavien kohdalla täytyy sopia siitä, miten 24 tuntia lisätään työaikaan, vaihtoehtoina ovat esimerkiksi päivittäisen työajan lisääminen, kokonaisten työpäivien lisääminen tai työajan lisääminen "liukumia leikkaamalla". Opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa 1600 tunnin vuotuista työaikaa. Käytännössä 24 tunnin työajan lisääminen tarkoittaa 1624 vuotuista työaikaa.

    Julkisen sektorin lomarahat

    Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla vuosina 2017-2019. Julkisella sektorilla tarkoitetaan tässä valtiota, kuntaa, kirkkoa, Kelaa, Kevaa ja Suomen Pankkia. Yliopistojen henkilöstön lomarahoja ei olla leikkaamassa. Määräaikaisella lomarahojen leikkauksella vältytään pitkien lomien leikkaukselta.

    Työntekijöiden muutosturva paranee

    Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan. Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen. Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa. Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puolivuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

    Paikallinen sopiminen

    Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä. Palkansaajajärjestöt ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa. Neuvottelut koskevat muun muassa ns. selviytymislauseketta työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi, kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Samalla täytyy neuvotella luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittämisestä ja mahdollisesta paikallisen sopimisen voimaatulosta ilman liittotason hyväksyntää. Neuvottelut yliopistojen osalta käydään tässäkin asiassa Sivistystyönantajat ry:n ja pääsopijajärjestöjen kesken. Akavalaisten osalta pääsopijajärjestö on Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Tällä sopimiskaudella yliopistosektorilla oli paikallisen sopimisen työryhmä, joka päätyi siihen, ettei erityistä tarvetta paikallisen sopimisen lisäämiselle ole.

    Suomen malli

    Maan hallituksen tavoitteena on, että tulevat neuvottelukierrokset (syksystä 2017 alkaen) käydään ns. Suomen mallin mukaisesti. Keskusjärjestöjen sorvaamia palkkaratkaisuja ei enää tulisi vaan Suomen mallissa työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelisivat palkkaratkaisusta keskenään. Tavoitteena on tehdä ratkaisuja, joiden avulla "tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa".

    Akavassa on katsottu, että Suomen malli ei automaattisesti tarkoita sitä, että vientisektori määrittelisi palkankorotukset.

    Soveltamisneuvottelujen aikataulu

    Sopimusalakohtaiset neuvottelut on käytävä toukokuun loppuun mennessä. Yliopistosektorilla neuvottelut alkavat 8.4. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen sopimusta tukevia toimenpiteitä 1. kesäkuuta. Hallitukselta odotetaan ilmoitusta muun muassa veronkevennyksistä.

    18.3.2016

    teksti Eeva Rantala,
    toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

    • Painetussa lehdessä sivu 8