Yksityinen sektori ei
osaa hyödyntää
tohtoreiden osaamista
Tohtorit työllistyvät melko hyvin, mutta
vain 15 prosenttia sijoittuu yksityiselle
sektorille. Yli 60 prosenttia tekee töitä
tutkimuksen ja koulutuksen toimialalla.
Tiedot käyvät ilmi huhtikuussa julkistetusta
tohtorien uraa ja työllistymistä selvittäneestä
tutkimuksesta.
Valtakunnallisessa Tohtorien varhaiset urat työmarkkinoilla
ja tohtorikoulutuksen merkitys työelämässä
-tutkimuksessa selvitettiin vuosina
2004-2005 väitelleiden tohtoreiden työnkuvaa ja
sijoittumista työelämää. Tutkimus julkistettiin
24. huhtikuuta Helsingin yliopistolla.
Kyselyyn vastanneista 1183 tohtorista avointa
työttömyyttä oli joutunut kokemaan 13 prosenttia.
Joka neljännellä oli ollut työllistymisvaikeuksia.
Joka kolmas oli määräaikaisessa palvelussuhteessa.
Tutkijoina työskenteli 38 prosenttia
vastanneista.
Tutkimusraportin johtopäätöksissä ilmaistaan
selvä huoli tohtorien tulevasta työllistymiskehityksestä.
Yliopistot eivät pysty palkkaamaan enempää
tohtoreita kuin aikaisemminkaan ja tutkimuslaitoksia
aiotaan yhdistellä. Lisäksi tuottavuusohjelma
karsii työpaikkoja valtionhallinnosta.
Julkistustilaisuuden puheenvuorossaan tutkimuksen
tekijä erikoistutkija Airi Haapakorpi
toivoikin tiiviimpää yhteistyötä työnantajien
kanssa. Hän esitti, että tohtorikoulutusta tulisi
yhä enemmän organisoida valtakunnallisena verkostomaisena
toimintana. Lisäksi hän piti hyvänä,
jos tulevien tohtorien opiskelumotiivi olisi
selvillä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Tutkimus paljasti myös sen, että puolet vuosina
2004-2005 valmistuneista tohtoreista oli
tehnyt väitöskirjansa apurahan turvin. Vain viidennes
piti tutkijakouluja tärkeimpänä rahoituslähteenään.
- Rahoitus tulisi turvata pitkäaikaisilla apurahoilla
ja yhteisrahoitusmalleilla työnantajien
kanssa, Haapakorpi esitti.
Työmarkkinoille sijoittuneilla tohtoreilla oli
hyvin samantyyppinen toimenkuva kuin maistereilla.
Tutkimustehtäviin työllistyneitä lukuun
ottamatta tohtorintutkinto ei tuonut selvää kilpailuetua
alempiin tutkintoihin verrattuna. Väitöskirjan
aihe oli vahvistanut asiantuntija-asemaa
työmarkkinoilla 44 prosentilla.
Nuoret tohtorit saavat tutkinnostaan enemmän
taloudellista hyötyä kuin työn ohella opiskelleet,
varttuneemmat tohtorit. Eniten palkkatasoaan
olivat pystyneet nostamaan kasvatustieteestä
ja terveystieteestä väitelleet. Pienimmät
tulot olivat tutkijoilla ja koordinaattoreilla, suurimmat
lääkäreillä.
Mukana tutkimuksessa olivat Helsingin, Jyväskylän,
Oulun, Turun ja Tampereen yliopistot,
Tampereen teknillinen yliopisto, Svenska handelshögskolan,
Taideteollinen korkeakoulu ja
Åbo Akademi. Tutkimukseen haastateltiin myös
tohtoreiden työnantajia.
Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan
Aarresaari-verkoston sivustolla osoitteessa
www.aarresaari.net
Kirsti Sintonen
Kuva: Sanna Schildt/ HY
|