4/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    - Inflaatio laukkaa, vuokrat nousevat ja tuottavuusohjelma leikkaa. Tavis-yliopistot ovat seuraavat neljä vuotta todella ahtaalla, rehtorien neuvoston puheenjohtaja Krista Varantola huokaa.

     

    Hallitus lupasi finanssisijoituksia “tavis-yliopistoihin”

    Talouspoliittinen ministeriryhmä määritteli huhtikuussa säätiömallin reunaehdot niin tiukoiksi, että käytännössä säätiöpohjainen malli ei ole mahdollinen kuin innovaatioyliopistolle. Rehtoreita päätös kuitenkin rauhoitti, koska valtio lupasi samalla tehdä finanssisijoituksia myös julkisoikeudellisina laitoksina toimiviin tavis-yliopistoihin. Yliopistojen perusrahoituksen ahdinkoa tilanne ei korjaa.

    Maan hallituksen maaliskuinen kehyspäätös “säätiöpohjainen toimintamalli tehdään mahdolliseksi kaikille yliopistoille” oli niin kryptinen, että talouspoliittinen ministerivaliokunta on joutunut ja joutuu sitä useampaan otteeseen avaamaan.

    Talouspoliittinen ministeriryhmä oli koolla 10. huhtikuuta, mutta ei saanut vaikeaa asiaa vielä tuolloin ratkaisuun. Kokous jatkui 11.4. aamulla. Opetusministeri Sari Sarkomaa oli kutsunut median tiedotustilaisuuteen noin klo 10:ksi. Kun toimittajat olivat odotelleet paikalla puolisen tuntia, ministerin erityisavustaja tuli ilmoittamaan, että info joudutaan perumaan, koska asian käsittely jatkuu vielä. Samaisena perjantaina klo 15:n kieppeillä tuli tiedote ja ministeriryhmän kannanotto.

    25 miljoonaa euroa per 1000 opiskelijaa

    Ministeriryhmä määritteli reunaehdot niin tiukoiksi, että säätiömalli ei ole käytännössä mahdollinen muille kuin innovaatioyliopistolle. Yksityisoikeudellisena säätiönä toimivan yliopiston alkupääoman tulee olla vähintään 25 miljoonaa euroa tuhatta kokopäiväopiskelijaa kohti.

    Lisäksi ulkopuolisen pääoman tulee olla aidosti uutta yksityistä pääomaa eikä esimerkiksi yliopistoyhtiöiden, omien rahastojen tai yliopistoja lähellä olevien säätiöiden, kuten tukisäätiöiden tai kuntien, kuntien suoraan tai välillisesti omistamien yhtiöiden tai liikelaitosten kautta tulevaa varallisuutta. Ja viime kädessä valtio ratkaisee erikseen kunkin yksityisen pääomasijoituksen hyväksyttävyyden alkupääomaksi sekä valtion pääomasijoituksen tason. Jos ehdot toteutuvat, valtio osuus on sama kuin Innovaatioyliopistossa eli 5:2 säätiön koko pääomasta.

    Tämä pisti monen yliopiston suunnitelmat uusiksi. Joissakin oli laskeskeltu sen varaan, että esimerkiksi juhlarahastoon kertyneet varat tai kaupungin lahjoitukset olisivat kelvanneet pääomaksi. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton taholta on selvästi viestitetty, ettei sen jäsenyrityksillä riitä resursseja muiden yliopistojen kuin innovaatioyliopiston 200 miljoonan euron keräämiseen. Siinäkin voi olla viimeisissä miljoonissa euroissa tekemistä.

    Vanhanen rauhoitteli tavis-yliopistojen rehtoreita

    Rehtorien neuvoston puheenjohtajan, Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantolan mielestä talouspoliittisen ministeriryhmän linjaukset selkiyttivät hallituksen “älytöntä” kehyspäätöstä. Rehtoreita on myös selvästi rauhoittanut käynti pääministeri Matti Vanhasen luona 14. huhtikuuta.

    - On hyvä asia, että valtio voi tehdä finanssisijoituksia myös julkisoikeudellisina laitoksina toimiviin yliopistoihin riippumatta siitä, saavatko ne yksityistä pääomaa. Ja pääministeri lupasi, että valtio pääomittaa tavis-yliopistoja yhtenäisin perustein, Varantola kertoo tapaamisesta.

    Tosin valtio tarkastelee tilanteen tapauskohtaisesti. Tavisten kohtaloon aiotaan palata talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kesäkuussa.

    Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen mukaan pääministeri oli vielä selvittänyt, että ne jotka onnistuvat keräämään yksityistä pääomaa, voisivat saada rahastoonsa summan valtiolta 2,5- kertaisena.

    Oulussa on kuitenkin päädytty aloittamaan julkisoikeudellisena laitoksena ja kiinnostuksella seurataan, miten säätiömalli etenee. Jos valtion rahoituksen ehtona olisi ollut säätiöksi muuttuminen, olisi se merkinnyt Oulun yliopiston kohdalla yli 75 miljoonaa euron haalimista yksityisiltä tahoilta parissa vuodessa.

    Toimintamenoihin ei ole luvassa helpotusta

    Varantola ja Lajunen korostavat, että talouspoliittisen ministeriryhmän linjaukset eivät helpota yliopistojen perusrahoituksen ahdinkoa. Pääministerin visiitin yhteydessä tätä ongelmaa yritettiin avata.

    - Inflaatio laukkaa, vuokrat nousevat ja tuottavuusohjelma leikkaa. Tavis-yliopistot ovat seuraavat neljä vuotta todella ahtaalla, Varantola huokaa.

    - Miten yliopisto voi tässä tilanteessa harjoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, kysyy Lajunen.

    Tilanne heijastuu jo henkilöstöön. Oulun yliopistossa on tehty työtyytyväisyyskyselyitä määräajoin. Viimesyksyisissä tuloksissa kaikki työolosuhteisiin liittyvät mittarit osoittivat alaspäin verrattuna edelliseen vuoden 2004 kyselyyn.

    Väkeä alkaa jo paeta yliopistolta. Lajusen mukaan tämä on aito huoli kaikkien rehtoreiden parissa. Oulussa kato näkyy etenkin talous- ja henkilöstöhallinnossa, josta äsken lähti kaksi keskiportaan päällikköä muihin tehtäviin. Lajusen mukaan tähän ovat olleet ajamassa Vaasan palvelukeskus ja yleinen epävarmuus tulevasta.

    TTY pitää säätiöpohjaa edelleen realistisena

    Tampereen teknillinen yliopiston hallitus oli tehnyt jo maaliskuussa päätöksen säätiömalliin siirtymisestä. Huolimatta talouspoliittisen ministeriryhmän päättämistä reunaehdoista rehtori Jarl- Thure Eriksson pitää säätiötä edelleen realistina vaihtoehtona.

    vaihtoehtona. - Alun perin laskimme, että tarvitsemme yksityistä rahaa noin 40 miljoonaa, uuden arvion mukaan sitä pitää olla noin 50 miljoonaa euroa.

    Alkuperäisissä kaavailuissa Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan liitto olisivat olleet mahdollisia rahoittajatahoja. Huhtikuisen linjauksen mukaan julkinen rahoitus ei kelpaa.

    - Pääministeri ei varmaan halunnut, että kunnat pistävät jonkin summan ja valtio joutuu sitten 2,5-kertaistamaan sen. Hallituksessa on huoli innovaatioyliopistosta ja siitä, että sen rahoitus saataisiin kasaan.

    TTY on käynyt alustavia keskusteluja paikallisen osakeyhtiöpohjaisen ammattikorkeakoulun kanssa siitä, olisiko jonkinlainen ristiinomistus mahdollista. Tästä on ollut Eriksson mukaan puhetta jo pitempään.

    - Me voisimme olla hyvä sparrauspohja myös innovaatioyliopistolle, Eriksson lisää.

    Hänen mielestään Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja TTY:n muodostamalle allianssille ei ole haittaa siitä, jos yksi partneri olisi säätiöpohjainen.

    Teksti: Kirsti Sintonen