Yhden pysäkin yliopisto

Sähköisen hallinnon tutkimuksessa päivän iskusana näyttää olevan yhden pysäkin hallinto (onestop government). Tarkoittaa sitä, että kansalaisen tai esim. yrityksen tulisi saada kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä pisteestä, eikä hallinnon pitäisi juoksuttaa palvelujen tarjoajia luukulta toiselle.

Sinänsä hyvältä kuulostava ja selkeä periaate lienee saanut alkunsa yrittäjyyden tutkimuksesta. Uuden yrityksen perustaja kohtaa suuren byrokratian maassa kuin maassa. Yritys pitäisi voida perustaa yhden ainoan viranomaisasioinnin kautta. Lapsikin näkee, ettei metafora toimi tässäkään ympäristössä: yrityksiä on erilaisia. Ei ole sama perustaako nakkikioskia Nakkilaan tai ydinvoimalaa. Tuskin on ajateltu että ydinvoimala syntyy yhdellä viranomaisasioinnilla: jos ja kun ei, missä sitten menee raja yhden luukun asioinnin tavoittelemiselle: pankissa, apteekissa, taksiyrityksessä, elintarvikekaupassa vai missä?

Ehkä kyseessä ei olekaan tosiasiassa tavoiteltava asiantila, ehkä kyseessä on vain heijastuma nykyajan kiireisestä elämänrytmistä. Kaikki pitää saada tässä ja heti, eikä mikään saa kestää. Mikä sopisikaan paremmin nuorille korkeakouluopiskelijoille: tarvittaneen välttämättä yhden pysäkin yliopisto.

Millainen siis olisi yhden pysäkin yliopisto. Ääripäässä lienee malli, että tutkinto saadaan yhdellä sähköpostilla ja maksusuorituksella. Näitähän yliopistoja näyttää maailmalla olevankin. Suomalainen malli, jossa oletamme kuitenkin tapahtuvan jonkinlaisen aikaa vievän oppimisprosessin, lienee hiukan maltillisempi. Voisiko tavoitteena olla vaikkapa yksi ainoa portaali, jossa voi suorittaa niin ilmoittautumisen, opintojen suorittamiset kuin todistuksen noudonkin. Kaiken voisi tietenkin tehdä yhden pysäkin hallinnon periaatteiden mukaisesti kotoa käsin sohvalta.

Kuulinko oikein, kiiruhtiko joku kommentoimaan että yliopiston pitäisi olla oppineiden yhteisö, jossa jatkuvassa vuorovaikutuksessa tuotetaan uuttaa tietoa? Uuden tiedon tuottaminenko siis vaatii aikaa ja kypsyttelyä, sekä perinpohjaista aikaa vievää argumentointia? Etteikö yhden luukun yliopisto ole mitenkään mahdollinen vaihtoehto?

Niin, pitäisikö meidän suosiolla tunnustaa, ettei yliopistolaitos ole tavallinen osa julkishallintoa, virasto joka tuottaa suoritteinaan tutkintoja: tuosta sisään, tuohon leima ja tuosta ulos. Yliopisto on oppineiden yhteisö, jonka tehtävänä on tulosmittaisten suoritteiden lisäksi tuottaa myös uutta tietoa ja sivistystä.

Jos yliopisto ei ole tavallinen virasto muiden joukossa, lienee myös niin etteivät kaikki sähköisen hallinnon ylväät periaatteet ja käytänteet sellaisenaan sovi yliopistoihin, eivät todennäköisesti edes kaikki “tavallisen” hallinnon periaatteet. Kun yliopistolaitosta nyt uudistetaan rankalla kädellä modernien periaatteiden mukaiseksi, tarvitaan ilmiselvästi paljon keskustelua ja tutkimista, kaikki konsulttien ja muiden ideanikkareiden synnyttämät päiväperhosperiaatteet eivät välttämättä sovi yliopistolaitokseen, vaan tuottavat pahimmillaan käytäntöön vietynä vain tuhoa ja hävitystä.

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori Turun kauppakorkeakoulussa

Reima Suomi