Yliopistoyrittäjille tilaa ja tilausta
Yliopistoyrittäjyys on jo tuttua kauppatieteissä ja tekniikan alalla.
Helsingin yliopiston uuteen yritystilaan odotetaan myös humanisteja.
Yliopistoyrittäjyys ottaa tilaa yhtenä
vaihtoehtona. Kaupallisen ja teknillisen
alan opiskelijat ovat olleet liikkeellä
aikaisemmin. Esimerkiksi valtiotieteilijöitä
ja humanisteja odotetaan
nyt Helsingin keskustaan, aivan
Kaisa-kirjaston viereen avattuun tilaan.
Ajatusta omasta yrityksestä on karsastettu monilla
tieteenaloilla ja tarina kertoo professorista, joka
vaivihkaa kysyi, voisiko yrittää salaa. Tarkoituksena
ei ollut upottaa voittoja veroparatiiseihin, vaan se,
että kollegat karsastavat ajatusta.
Yrittäjyys on vahvoilla ainakin kahdesta syystä. Nykyopiskelijoilla
asenteet ovat myönteisemmät akateemista
yrittäjyyttä kohtaan kuin vanhempiensa
sukupolvella ja heikkenevässä työllisyystilanteessa
moni kokee tässä relevantin vaihtoehdon. Huonot ajat
näkyvät siinä, että vastaavanlaisia palveluja käyttävät
ovat huomattavassa määrin työttömiä. Moni kokee
tämän tavan toteuttaa ideoita nopeampana ja joustavampana
kuin uran esimerkiksi byrokratian rattaissa.
Kun vaikkapa kulttuurin rahoituksesta supistetaan,
luulisi tilaa löytyvän ketterille asiantuntijoille.
Moni akateeminen yrittäjä aloittaa kannettavan
tietokoneen ja älypuhelimen seurassa kahvilan pöydän
nurkassa. Mahdollisille tulevaisuuden menestyjille
tarjotaan nyt huomattavasti enemmän. Kohtaamispaikka
on Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin
yhteistyötä. Helsinki Think Company näkyy
iloisesti ulospäin. Neuvojen ja avun saavutettavuus on
tehty helpoksi. Sisään voi kävellä niin opiskelija kuin
tutkija. Kevään luentosarjassa käydään läpi kohta
kohdalta yrittämisen alkuvaiheita.
Ella Keski-Panula päivystää ovesta tulevien avuksi.
— Tässä on mieletön potentiaali lahjakkuutta, eri
alojen ihmisiä ja kohtaamisia. Emme häpeä kaupallisuutta.
Yliopistosta voi valmistua muitakin kuin tutkijoita,
valtiotieteellisestä tiedekunnassa opiskeleva
Keski-Panula ylistää.
Kohtaamispaikan ylimmät kummit, Helsingin kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen ja Helsingin yliopiston rehtori
Thomas Wilhelmsson paljastivat omat yritystaustansa.
Pajuselle liikeideoiden kehittely ja jopa niihin
liittyvät laskelmat ovat vapaa-ajan rentoutusta. Myös
Wilhelmssonilla kauppaoikeuden professorina on
suhteet yrityselämään, sillä hänen asiantuntemustaan
on tarvittu yrityssotkujen siivoamisessa.
Oulussa yliopistoyrittäjyydellä on vahvat perinteet.
Tiiviillä yhteistyöllä syntyi jo 1980-luvulla merkittävää
yritystoimintaa. Työpaikkoja on tullut, mennyt
ja tullut uudestaan. Oulussa ei nojata pelkkään
teknologiaan, toiminta on versonut monelle alueelle.
Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta
sanoo, että opiskelijoiden yrittäjyydelle on koulutusta
jo monessa yliopistossa. Laajuus ja suuntautuminen
vaihtelevat.
— Uuden tiedon tuottamisessa yliopistot ovat
keskeinen lähde. Samoin asiantuntijuus on keskeinen
tapa yrittää.
Hyvin on hänen mukaansa voinut pysyä syrjässä,
jos tällainen trendi on jäänyt huomaamatta.
— Nyttemmin yrittäjämäinen tapa toimia on tullut
myös osaksi palkkatyötä. Ehkä mielikuva yrittäjyydestä
on vielä stereotyyppinen. Vaikka akateemisessa
yrittäjyydessä on muotoja, joissa kannettava tietokone
ja puhelin kulkevat laukussa, niin akateemiselta
pohjalta on syntynyt myös isoja yrityksiä.
Tiina Huokuna
- Painetussa lehdessä sivu 6
|