"Lisärahoitus on lähinnä paikkausainetta"
Loppuhallituskauden aikana ei tehdä enää lisäleikkauksia
yliopistojen ja tutkimuksen rahoitukseen.
Huhtikuun alun kehysriihi ei perunut mitään aiemmin
tehtyjä leikkauspäätöksiä. Esimerkiksi hallitusohjelmassa
sovittu yliopistoindeksin jäädytys koko
kaudeksi on voimassa.
— Kehysriihen päätöksiä voi kuitenkin pitää
eräänlaisena torjuntavoittona, koska pahimpien
skenaarioiden mukaan oli pelättävissä vielä lisää
leikkauksia. Hallitus tuntui vihdoin ymmärtävän
keskeisen viestimme yliopistojen ja tutkimuksen
tärkeydestä, kommentoi tilannetta Professoriliiton
puheenjohtaja Kaarle Hämeri.
Hyvänä voidaan pitää kehysriihen päätöksiä
myös sitä, että hallitus kompensoi kehyspäätöksen
uuden indeksisäästön vaikutukset opetus- ja
kulttuuriministeriön valtionosuusindeksiin sekä
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin
täysimääräisesti ylimääräisellä 37 milj.
euron vuosittaisella määrärahalla. OKM on ainoa
ministeriö, jolle kyseinen indeksin lisäleikkaus
kompensoidaan.
Lisäksi hallitus toteuttaa vuosina 2017—2018 yhteensä
noin 105 miljoonan euron panostuksen korkeakouluopetuksen
digitaalisten oppimisympäristöjen
vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun
edellytysten parantamiseksi sekä nuorten tutkijoiden
tieteen tekemisen edistämiseksi.
— 105 miljoonan euron lisäsatsaus on positiivinen
signaali, mutta kertaluonteisuutensa vuoksi se
on lähinnä ”paikkausainetta” — opetuksen kehittäminen
on jatkuvaa työtä. Nuorten tutkijoiden aseman
parantamiseen liittyvä kirjaus ei vielä kerro,
mitä konkreettisia toimenpiteitä on luvassa, mutta
olemme niitä mieluusti yhteistyössä kehittämässä,
toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
— Voimavarakohdennukset
digitaalisuuteen
ja nuoriin tutkijoihin
osuivat kohdalleen.
Ne osoittavat ymmärrystä
siitä, että todellinen
kehittäminen vaatii
resursseja. Leikkauksia
korjaavia päätöksiä kuten
indeksin kompensointia
tarvitaan, mutta
ne eivät enää palauta
irtisanomisissa menetettyä
henkilöstöresurssia
ja osaamis- ja luottamuspääomaa,
lisää
Yliopistojen opetusalan
liiton YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio.
Liitot muistuttavat myös, että ympärivuotista opiskelua
ei voi toteuttaa ilman merkittäviä satsauksia,
jotka vaikuttavat muun muassa opetushenkilöstön
määrään. Verkko-opetus ei ole säästökeino vaan se
vaatii runsaasti työtä.
Liitot pitävät huonona hallituksen kehysriihen
päätöksiä opintotuen leikkauksesta. Liittojen mielestä
opiskelijoilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet
opiskeluun. Tämä on aina ollut suomalaisen
koulutusjärjestelmän vahvuus. Opintotuen leikkaaminen
ja sen muuttaminen enemmän lainapainotteiseksi
sotii tätä vastaan.
Lääketieteen tutkimustoiminta sai kehysriihessä
hieman lisärahaa. Genomikeskuksen ja kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen sekä biopankkien
toimintojen kehittämiseen myönnettiin yhteensä 17
miljoonaa euroa vuosina 2017—2019.
Päättäessään julkisen talouden suunnitelmasta
vuosille 2017—2020 valtioneuvosto päivitti myös
kärkihankkeiden tilannetta. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille esitetään vuosille 2017—2018
hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 208 miljoonaa
euroa.
MOpintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia
kehitetään työurien pidentymiseksi. Ensimmäistä
korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta
lisätään opiskelijavalinnoissa. Korkeakoulujen ja
elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden
kaupallistamisen edistämiseksi.
Kärkihankepanostuksena vuosina 2017—2018
lisätään Suomen Akatemian myöntövaltuutta 28
miljoonalla eurolla ja vuonna 2018 varaudutaan pääomittamaan
yliopistoja ja ammattikorkeakouluja
yhteensä 70 miljoonalla eurolla. Varainhankintakampanjat
ovat menossa.
Teksti Kirsti Sintonen
Mitä kehysriihen päätökset
merkitsevät yliopistollesi?
|
Matti Manninen
rehtori, Jyväskylän yliopisto
— Päätöksillä ei ole
välitöntä vaikutusta
yliopiston toimintaan, joka
joudutaan sopeuttamaan
hallitusohjelman mukaisiin
leikkauksiin. OKM ei ole
vielä ilmoittanut 105 milj.
lisärahoituksen kohdentamisesta.
|
|
|
Karen Spens
rehtori, Hanken
— On hyvä että indeksileikkaukset
korvataan niin
että sektorin ja meidän
kokonaisrahoitus ei enää
laske. Strategiarahan kasvattaminen
ja vuosittainen
rahoitusmallin muuttaminen
tekee tulevaisuudesta vaikeasti ennustettavan.
|
|
|
Juha-Matti Saksa
rehtori, Lappeenrannan
teknillinen
yliopisto
— Päätös vahvistaa uskoa
tulevaan, kun lisäleikkauksia
ei enää tullut. Lisärahoitus
digitaalisten oppimisympäristöjen
kehittämiseen ja
nuorten tutkijoiden aseman
parantamiseen on hyvin kohdistettu ja palvelee myös
meitä.
|
Teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 6
|