Yliopistojen henkilöstömäärä vähenee edelleen
Yliopistojen palkkausjärjestelmän piirissä
olevan henkilöstön määrä on laskenut
kahden vuoden aikana yli viidellä
prosentilla. Yliopistokohtaiset erot ovat
suuria.
Sivistystyönantajat ry (Sivista) on on kolmannen kerran
julkaissut kattavan julkaisun yliopistojen henkilöstöstä.
Tilastojulkaisun tiedot ovat syyskuulta 2015.
Sivista on Suomen yliopistoja edustava työnantajajärjestö.
Itä-Suomen yliopistossa
iso henkilöstövähennys
Yliopistojen palkkausjärjestelmäsopimuksen (YPJ)
piirissä olevan henkilöstön määrä on laskenut 2,8 %
syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015 verrattuna. Opetus-
ja tutkimushenkilöstön määrä laski 1,3 % ja
muun henkilöstön määrä 5,0 %. Yliopistokohtaiset
erot ovat suuria. Itä-Suomen yliopistossa muun henkilöstön
määrä laski 9,0 % ja opetus- ja tutkimushenkilöstön
määrä laski 7,1 %. Vaasan yliopistossa opetus-
ja tutkimushenkilöstön määrä puolestaan kasvoi
9,7 % ja muun henkilöstön määrä väheni 1,7 %.
Syyskuusta 2013 syyskuuhun 2015 verrattuna
YPJ:n piirissä olevan henkilöstön määrän on laskenut
5,2 %. Opetus- ja tutkimushenkilöstö määrä on kyseisenä
aikana laskenut 3,4 % ja muun henkilöstön
määrä 8,0 %.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön
keski-ikä 41 vuotta
Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 56,7 % oli miehiä
ja 43,3 % naisia syyskuussa 2015. Vastaavat luvut olivat
muun henkilöstön osalta 33,2 % ja 66,8 %. Tampereen
teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa,
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Oulun
yliopistossa miesten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä
oli yli 60 %. Lapin yliopistossa naisten osuus
opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli 66,2 % syyskuussa
2015. Muun henkilöstön osalta sukupuolijakaumissa
ei ollut suuria yliopistokohtaisia eroja.
Yliopistojen henkilöstön ikärakenne poikkeaa
opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön
välillä suuresti. Opetus- ja tutkimushenkilöstön keski-
ikä oli 41 vuotta ja muun henkilöstön keski-ikä 47
vuotta. Tohtorikoulutettavien suuri joukko, noin neljäsosa
opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, näkyy opetus-
ja tutkimushenkilöstön ikärakennekuvion alussa
suurena huippuna. Muun henkilöstön ikärakenne on
melko tasainen.
Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä
määräaikaisia yli 70 %
Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 70,4 % oli määräaikaisessa
työsuhteessa syyskuussa 2015. Luku on
huolestuttava. Vastaava luku oli 71,0 % syyskuussa
2014. Määräaikaisten määrän laskua on tapahtunut
hieman vaativuustasojen 8-11 kohdalla. Tohtorikoulutettavat
selittävät omalta osaltaan vaativuustasoille
1-4 sijoittuvien suurta määräaikaisten määrää. Erityisesti
vaativuustasoilla 5-7 ja 8-11 työskentelee henkilöitä,
joiden tulisi olla vakituisessa työsuhteessa.
Muusta henkilöstöstä 82,1 % oli vakituisessa
työsuhteessa ja 17,9 % määräaikaisessa työsuhteessa.
Vastaavat luvut olivat vuotta aikaisemmin eli
syyskuussa 2014 79,5 % ja 20,5 %. Määräaikaisten
työsuhteiden osuus muusta henkilöstöstä on jatkanut
vähentymistä kahden aikaisemman vuoden
tavoin. Muun henkilöstön osalta määräaikaisissa
työsuhteissa oli eniten vaativuustasoilla 7-10 työskenteleviä
(20,2 %).
Ansiokehitys
vaatimatonta
Identtisen opetus- ja tutkimushenkilöstön
(henkilöt, jotka ovat olleet tilastoissa
sekä vuonna 2014 että vuonna 2015) keskimääräinen
kuukausiansio kokoaikatyössä
kasvoi 1,2 % ja kaikilla henkilöillä
2,6 %. Järjestelmäidenttisellä opetus- ja
tutkimushenkilöstöllä (henkilöt ovat olleet
tilastoissa sekä vuonna 2014 ja vuonna
2015 samassa yliopistossa samassa
henkilöstöryhmässä) ansioiden kasvua oli
2,5 % syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015.
Vastaavat luvut olivat muun henkilöstön
osalta 1,0 %, 1,4 % ja 1,4 %.
Mikäli tohtorikoulutettavat jätetään
tarkastelun ulkopuolelle, oli opetus- ja
tutkimushenkilöstön järjestelmäidenttisten
keskimääräinen palkannousu 1,7
%. Kaikkien ja identtisten henkilöiden
ansiokehityksen eroa selittää se, että uudet
työntekijät sijoitetaan matalimmille
vaativuustasoille ja heidän henkilökohtainen
suoriutumisensa arvioidaan matalammaksi
jo yliopistojen palveluksessa
olleisiin verrattuna.
Vaativuustasovälein tarkasteltuna
suurin ansioiden nousu (4 %) oli opetus-
ja tutkimushenkilöstön järjestelmäidenttisillä
vaativuustasoväleillä 1-4.
Nousua selittää suuri tohtorikoulutettavien
osuus. Muun henkilöstön järjestelmäidenttisillä
henkilöillä ansiokehitys oli
tasaisempaa vaativuustasovälein tarkasteltuna.
Sukupuolittain tarkasteltuna naisten
ansiokehitys niin opetus- ja tutkimushenkilöstön
kuin muun henkilöstön
osalta oli parempaa kaikilla henkilöillä ja
identtisillä henkilöillä. Miesten keskiansiot
opetus- ja tutkimushenkilöstössä ja
muussa henkilöstössä ylittivät naisten
keskiansiot syyskuussa 2015. Opetus- ja
tutkimushenkilöstössä naisten keskiansio
oli 91 % miesten keskiansiosta ja muussa
henkilöstössä 95 %.
Teksti Tarja Niemelä Toiminnanjohtaja, Professoriliitto
|