Kysymys - vastaus Tapio Kosunen
Yliopistojen uusi rahoitusmalli lisää strategisen
rahoituksen osuutta. OKM:n ylijohtaja
Tapio Kosusen mukaan tällä ei tavoitella yliopistojen autonomian kaventamista, mutta vauhditetaan rakenneuudistuksia.
1) OKM on pyytänyt lausuntoja yliopistojen uudesta rahoitusmallista.
Esityksen mukaan strategisen rahoituksen
osuus kasvaa selvästi nykyisestä. Mitä tällä tavoitellaan?
- Ministeriön esityksessä yliopistojen rahoitusmalliksi
kaudelle 2017-2020 strategisen rahoituksen
osuutta ehdotetaan kasvatettavaksi 10:stä 12 prosenttiin.
Lisäksi Taideyliopiston perustamisen yhteydessä
vuonna 2013 päätetty valtionrahoitus esitetään otettavaksi
huomioon osana alakohtaista rahoitusta. Voimassaolevassa
rahoitusmallissa se vielä käsitellään
osana strategiarahoitusta.
Strategisen rahoituksen osuuden kasvattamisella
halutaan vahvistaa rahoitusmallin tulevaisuussuuntautuneisuutta
ja tukea yliopistojen rakenteiden ja toimintatapojen
uudistamista sekä vahvistaa korkeakoulutuksen
ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Strategisella
rahoituksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden tavoitteiden
toteuttamista: korkeakouluista työelämään
siirtymisen nopeuttamista, tutkimus- ja oppimisympäristöjen
kehittämistä sekä osaamisen hyödyntämistä.
2) Muun muassa Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto
katsovat lausunnoissaan, että strategisen rahan lisäys
merkitsee poliittisen ohjauksen kasvua. Miksi yliopistojen
autonomiaa halutaan tältä osin kaventaa?
- Ratkaisulla ei tavoitella yliopistojen autonomian
kaventamista. Tarkoitus on vauhdittaa yliopistolaitoksen
rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista ja
tukea yliopistoja niiden strategisessa kehittämisessä.
Strategiaperusteisesta rahoituksesta sovitaan OKM:n
ja yliopiston kahdenvälisissä sopimusneuvotteluissa.
Ministeriö on pyytänyt ja saanut yliopistoilta niiden
omien strategisten tavoitteiden toteutumista edistäviä
esityksiä, joita hyödynnetään neuvottelujen valmistelussa.
3) Itä-Suomen yliopisto päätti lakkauttaa opettajankoulutuksen
Savonlinnassa ja siirtää sen Joensuuhun. Tästä
syystä muutama kansanedustaja on esittänyt yliopistojen
autonomian kaventamista. Miten rakenteellinen kehittäminen,
yliopistojen autonomia ja alueiden tarpeet voidaan
sovittaa yhteen?
- Itä-Suomen yliopisto on päättänyt keskittää
opettajankoulutuksen Joensuuhun. Yliopiston mukaan
opettajankoulutuksen keskittäminen yhdelle kampukselle
laajan tiedeyhteisön osaksi parantaa koulutuksen
vetovoimaa ja tutkimuksen laatua merkittävästi.
Päätöksen mukaisesti Savonlinnan kampuksen
soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen
osaston koulutukset siirtyvät Joensuuhun nykyisessä
laajuudessaan.
On selvää, että yliopistojen toimintaan liittyy monenlaisia
yhteiskunnallisia intressejä niiden laaja-alaisen
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vuoksi. Yliopistojen
näkökulmasta asia on sikäli selväpiirteinen, että
niiden autonomia on turvattu lailla. Yliopistoilla on
itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän
opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-
oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.
4) Kumpi ministeriö ohjaa tiedepolitiikkaa OKM vai
TEM?
- Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa tiedepolitiikkaa.
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ohjauksen,
rahoituksen ja kehittämiseksi tehdään yhteistyötä
työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yksi esimerkki
monitahoisesta yhteistyöstä tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa
on pääministerin johdolla toimiva
tutkimus- ja innovaationeuvosto, joka käsittelee
valtioneuvoston apuna tutkimus- ja innovaatiopolitiikan
kehittämiseen ja yhteensovittamiseen liittyviä
kysymyksiä. OKM:n johdolla työskentelevä valmisteluryhmä
sovittaa yhteen TIN:on työskentelyn
valmistelun ja vastaa kokousasiakirjojen sekä muun
materiaalin tuottamisesta. Valmisteluryhmä koostuu
valtioneuvoston kanslian, OKM:n, työ- ja elinkeinoministeriön,
Suomen Akatemian ja Innovaatiorahoituskeskus
Tekesin edustajista.
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 16
|