ACATIIMI 4/16 tulosta | sulje ikkuna

Henkilöstö suhtautuu strategiapöhinään ristiriitaisesti

Osa henkilöstöstä kokee strategiapöhinän tulemisen yliopistoon myönteisenä ja osa kielteisenä. Kielteinen suhtautuminen vaikeuttaa strategian käytännön toteuttamista. Virallisessa strategioinnissa olisi paljon parantamisen varaa.

Sanna Nokelainen havaitsi väitöstutkimuksessaan strategioinnin kehittymisestä asiantuntijaorganisaatiossa kokemusten strategiapöhinän tulemisesta taloon olevan ristiriitaisia. Organisaation ylimmässä johdossa strateginen johtaminen näyttäytyy välttämättömänä, jotta organisaatio selviäisi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

- Johdon tasolla suhtaudutaan managerialismiin eli johtamisvaltaisuuteen myönteisesti, sillä se antaa valtuutuksen toiminnan kontrolloimiseksi. Mittausja palkitsemisjärjestelmät ovat oivia tapoja lisätä johdon otetta organisaation toiminnasta. Samoin keskeiset resurssikontrolloijat korostavat managerialistista johtamista, Nokelainen esittää. Nokelaisen väitöskirja strategiapöhinän tulemisesta taloon tarkastettiin helmikuussa Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY).

Alemmilla tasoilla kokemukset strategiapöhinän tulemisesta taloon osittain jakautuvat. Yhtäältä sitä pidetään tervetulleena tieteellistä julkaisutoimintaa ja esimerkiksi markkinavetoistumista valtuuttavana ilmiönä.

- Henkilöt, jotka arvostavat strategiapöhinän korostamia toimintoja, kokevat sen tuovan arvostusta omalle toiminnalleen.

Toisaalta se nähdään enemmänkin hallitsemiseen tai ylivaltaan pyrkivänä toimintana. Toimintaa ohjaavat johtamis- ja tietojärjestelmät sekä koettu "koneistuminen" lannistavat osaa henkilöstöä.

- He ovat saattaneet aiemmin kokea työnsä arvokkaaksi sinällään. Uusien mittareiden mukaan se ei sitä välttämättä olekaan, tai he eivät koe sen olevan. He eivät ole tulleet yliopistolle kuitenkaan tuottaakseen suoritteita vaan esimerkiksi vaikuttaakseen yhteiskuntaan tai globaaleihin ilmiöihin. Strategiapöhinän keskellä he ovat hämmentyneitä ammattiidentiteetistään. Hämmennys ja lannistuneisuus eivät ole hyvä perusta luovuudelle.

Myös organisaation ulkopuolisilla käytännöillä on strategiointia merkittävästi ja lisääntyneesti ohjaava vaikutus. Yhteiskunnalliset diskurssit näyttäytyvät voimakkaina, kuten kilpailudiskurssi ja muutosdiskurssi. Organisaation resurssikontrolloijat, erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriö, ovat keskeisiä strategiavaikuttajia.

- Ulkopuolelta tulevia viestejä tulkitaan esimerkiksi niin, että organisaatiossa ja sen toimintaympäristössä pidettäisiin opetusta toisarvoisena toimintana. Tähän johto ei kuitenkaan pyri. Miksi koetaan, että opetusta ei arvosteta? Mitä ilmeisimmin viestit opetuksesta koetaan ristiriitaisiksi ja vahvemmaksi se, joka vihjaa opetuksen vähättelemisestä.

Tiukka kontrolli ei toimi

Osa henkilöstöstä kokee strategiadokumentin ja sen arvojen sekä arjen toiminnassa näyttäytyvien arvojen välillä vallitsevan ristiriita. Sanna Nokelainen huomasi, että strategiaa pidetään juhlapuheena toiminnan ja arkitodellisuuden ollessa käytäntöjen - erityisesti järjestelmien - määrittämää.

- Tulosjohtaminen, mittaus- ja palkitsemisjärjestelmät antavat strategiadokumenttia vahvempia viestejä siitä, mitä oikeasti tulisi tehdä, Nokelainen huomauttaa.

Nokelainen korostaa, että järjestelmien viestien ja strategiadokumentissa kuvattujen arvojen tulisi olla organisaation arkitoiminnan kanssa yhteneväisiä. Niiden tulisi selkeästi ja ymmärrettävästi ohjata eli tukea käytännön toimintaa.

- Nyt henkilöstöllä menee paljon aikaa viestin tulkintatyöhön ja stressaantumiseen viestin epäselvyydestä - kuten siitä opetuksen arvostamisesta. He pohdiskelevat, mitä kukin viesti tarkoittaa, ja mitä se tarkoittaa juuri minulle. Sitä pohdiskelua tapahtuu seminaarien tauoilla ja kahvipöydissä, ja se vaikuttaa osaltaan kokemuksiin strategiapöhinästä.

Strategialle tulisi pyrkiä johdon ja henkilöstön kanssa yhdessä luomaan yhteisesti jaettuja merkityksiä. Muuten niille voi syntyä spontaanisti organisaation kannalta epäedullisia merkityksiä.

- Virallinen strategia olisi parempi muodostaa dialogissa yhteisön kanssa. Yhteisön jäsenille tulisi vähintään antaa mahdollisuuksia osallistua sen laatimiseen.

Johtamisen tulisi olla sallivaa ja strategioinnin muuta kuin ylhäältä tuotetuksi koettu itsevaltainen hallintotapa.

- Tiukka kontrolli ei tunnu toimivan eikä tunne siitä, että palvelee järjestelmiä. Nyt osa henkilöstöstä kokee palvelevansa hallintoa sen sijaan, että hallinto tukisi organisaation tehtävien toteuttamista.

Ihmiset johtamisen keskiöön

Nokelainen toteaa, että etenkin keskijohdon osallistaminen sekä viralliseen strategiointiin että siihen liittyvään tulkintatyöhön on tärkeää. Muuten he saattavat yksipuolistaa viestinviejien ja tulkkien rooleissaan johdon viestejä.

- Keskijohto vie strategiaa eteenpäin ja toteutettavaksi laitostasolla. Keskijohdonkin johtamisen keskiössä pitäisi yliopistoympäristössä olla enemmän ihmiset kuin asiat. Tulisi johtaa ihmisiä ja antaa heille mahdollisuudet tehdä parhaansa. Tärkeisiin johtamisen paikkoihin ei pitäisi rekrytoida akateemisten ansioiden vaan johtamisosaamisen perusteella.

Organisaation identiteetin muutoshanke ilman yhteisten merkitysten rakentamisprosessia saattaa vieraannuttaa organisaation jäsenten lisäksi myös sidosryhmiä. Toisin kuin ehkä luulisi, ulkoiset sidosryhmät eivät välttämättä koe strategiapöhinän tulemista taloon ainoastaan myönteiseksi asiaksi.

- TTY:llä ovat esimerkiksi huomattavasti lisääntyneet julkaisut kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Samaan aikaan, kun niiden painoarvo on noussut tulosohjauksessa. Jos - osin perustellusti - kansainväliseen tieteelliseen julkaisemiseen ryhdytään satsaamaan yhä enemmän, mitä se tarkoittaa tekniselle yliopistolle? Se on aiemmin ollut vahvasti teollisuuden korkeakoulu. Mitä se tarkoittaa kumppanuudelle elinkeinoelämän kanssa?

Sanna Nokelainen

  • syntynyt vuonna 1976, kotoisin Forssasta
  • tekniikan tohtori, 2016, Tampereen teknillinen yliopisto
  • teollisuustalouden lehtorina TTY:llä 2009–2014
  • tuotantotalouden englanninkielisen tutkinnon kansainvälinen koordinaattori TTY:llä 2006–2009
  • teollisuustalouden laitoksella TTY:llä tutkijana 2003-2006
  • asuu Lempäälässä, aviopuoliso ja kolme alakouluikäistä lasta
  • toimii sihteerinä Tampereen Teknillisessä Seurassa
  • lenkkeilee, käy kuntosalilla, harrastaa vintagea monin tavoin
  • Painetussa lehdessä sivu 35

ACATIIMI 4/16 tulosta | sulje ikkuna