Yliopistojen henkilöstömäärän lasku on pysähtynyt

Yliopistojen palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön määrän lasku on pysähtynyt. Yliopistokohtaiset erot ovat hyvin suuria.

Sivistystyönantajat ry (Sivista) on viidennen kerran julkaissut kattavan julkaisun yliopistojen henkilöstöstä. Tilastojulkaisun tiedot ovat syyskuulta 2017. Sivista on Suomen yliopistoja edustava työnantajajärjestö.

Henkilöstömäärän muutoksessa suuret yliopistokohtaiset erot

Yliopistojen palkkausjärjestelmäsopimuksen (YPJ) piirissä olevan henkilöstön määrä on noussut 0,2 % syyskuusta 2016 syyskuuhun 2017 verrattuna. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä nousi 1,3 %, kun taas muun henkilöstön määrä laski 1,7 %. Yliopistokohtaiset erot ovat suuria. Svenska Handelshögskolanissa opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä nousi peräti 20,5 %. Vaasan yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä puolestaan laski 13,9 %.

Lokakuusta 2013 syyskuuhun 2017 verrattuna YPJ:n piirissä olevan henkilöstön määrä on laskenut 9,4 % eli 2815 henkilöllä. Opetus- ja tutkimushenkilöstö määrä on kyseisenä aikana laskenut 4,2 % ja muun henkilöstön määrä peräti 17,2 %.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön keski-ikä 41 vuotta

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 55,5 % oli miehiä ja 44,5 % naisia syyskuussa 2017. Vastaavat luvut olivat muun henkilöstön osalta 33,2 % ja 66,8 %. Tampereen teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa miesten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli yli 68 %. Lapin yliopistossa naisten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli 64,5 % syyskuussa 2017. Muun henkilöstön osalta yliopistokohtaiset erot sukupuolijakaumissa eivät olleet niin suuria.

Yliopistojen henkilöstön ikärakenne poikkeaa opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön välillä suuresti. Opetus- ja tutkimushenkilöstön keski-ikä oli 41 vuotta ja muun henkilöstön keskiikä 47 vuotta syyskuussa 2017. Tohtorikoulutettavien suuri joukko, noin neljäsosa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, näkyy opetus- ja tutkimushenkilöstön ikärakennekuvion alussa suurena huippuna. Muun henkilöstön ikärakenne on melko tasainen.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä määräaikaisia yli 70 %

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 70,5 % oli määräaikaisessa työsuhteessa syyskuussa 2017. Luku on todella huolestuttava. Vastaava luku oli 70,1 % syyskuussa 2016. Määräaikaisten määrän laskua on tapahtunut hieman vaativuustasojen 8-11 kohdalla. Tohtorikoulutettavat selittävät omalta osaltaan vaativuustasoille 1—4 sijoittuvien suurta määräaikaisten määrää. Erityisesti vaativuustasoilla 5—7 ja 8—11 työskentelee henkilöitä, joiden tulisi olla vakituisessa työsuhteessa.

Muusta henkilöstöstä 82 % oli vakituisessa työsuhteessa ja 18 % määräaikaisessa työsuhteessa. Vastaavat luvut olivat vuotta aikaisemmin eli syyskuussa 2016 83,2 % ja 16,8 %. Muun henkilöstön osalta määräaikaisissa työsuhteissa oli eniten vaativuustasoilla 2 - 6 työskenteleviä (19,8 %).

Ansiokehitys edelleen vaatimatonta

Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien identtisten (henkilöt, jotka ovat olleet tilastoissa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017) keskimääräinen kuukausiansio kokoaikatyössä kasvoi 2,2 % ja kaikilla henkilöillä vain 0,2 %. Samoin opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvilla järjestelmäidenttisillä (henkilöt ovat olleet tilastoissa sekä vuonna 2016 ja vuonna 2017 samassa yliopistossa samassa henkilöstöryhmässä) ansioiden kasvua oli 2,2 % syyskuusta 2016 syyskuuhun 2017. Vastaavat luvut olivat muun henkilöstön osalta 1,0 %, 0,4 % ja 0,9 %.

Mikäli tohtorikoulutettavat jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmäidenttisten keskimääräinen palkannousu 1,4 %. Kaikkien ja identtisten henkilöiden ansiokehityksen eroa selittää se, että uudet työntekijät sijoitetaan matalimmille vaativuustasoille ja heidän henkilökohtainen suoriutumisensa arvioidaan matalammaksi jo yliopistojen palveluksessa olleisiin verrattuna.

Vaativuustasovälein tarkasteltuna suurin ansioiden nousu (4,4 %) oli opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmäidenttisillä vaativuustasoväleillä 1—4. Nousua selittää suuri tohtorikoulutettavien osuus. Muun henkilöstön järjestelmäidenttisillä henkilöillä ansiokehitys oli tasaisempaa vaativuustasovälein tarkasteltuna.

Sukupuolittain tarkasteltuna naisten ansiokehitys oli opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta parempaa kaikilla henkilöillä ja identtisillä henkilöillä. Miesten keskiansiot opetus- ja tutkimushenkilöstössä ja muussa henkilöstössä ylittivät naisten keskiansiot syyskuussa 2017. Opetus- ja tutkimushenkilöstössä naisten keskiansio oli 92 % miesten keskiansiosta ja muussa henkilöstössä 96 %.

---