5/07

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Hallituksen kehyspäätös otettiin vastaan lievänä pettymyksenä

    Yliopistojen perusrahoitukseen vain 20 miljoonaa euroa

    Matti Vanhasen II hallitus päätti seuraavien neljän vuoden menokehyksistä 23. toukokuuta. Yliopistoissa päätös otettiin vastaan lievänä pettymyksenä. 20 miljoonan lisäys perusrahoitukseen jää kauaksi tiede- ja teknologianeuvoston esityksestä joka oli 50 miljoonaa vuosittain 2008-2011.

    Hallitus päätti kehysriihessä 23.5.2007 tietyistä korkeakoulu- ja tutkimusrahoituksen lisäyksistä. Tiede- ja teknologianeuvoston pääsihteeri Esko-Olavi Seppälä näkee resurssimielessä lähivuosina neljä erityistä haastetta: yliopistojen perusrahoitus ns. innovaatioyliopisto mukaan lukien, tutkijanurajärjestelmän luominen, kansalliset infrastruktuurit ja sektoritutkimuksen uudistaminen.

    - Viidentenä on luonnollisesti hallitusohjelmaan kirjatun kansallisen tutkimusrahoituksen neljän prosentin bkt-osuuden saavuttaminen vaalikauden kuluessa. Tavoitteen toteutuminen on kuitenkin oleellisesti yksityisen tutkimusrahoituksen kasvun varassa, Seppälä korostaa.

    Teknillisen korkeakoulun rehtori Matti Pursula pitää hallituksen kehyspäätöstä sikäli pettymyksenä, ettei se noudata Tiede- ja teknologianeuvoston aikaisempaa ehdotusta T&K-rahoituksen kasvattamisesta ja yliopistojen voimavaroista.

    - Huippuyliopistohankkeen kokonaisrahoitus jäi vielä päätöksessä auki ja esillä ollut 20 miljoonan euron lisäys vuositasolla on hankkeelle riittämätön, Pursula lisää.

    Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen tunnelmia kuvaa lievä pettymys ja huoli kehyksen tulevasta sisäisestä jaosta.

    - Pettymyksellä tarkoitan yliopistojen perusrahoituksen ja t&k-rahoituksen melko vaatimatonta lisäystä verrattuna TTN:n viimevuotiseen esitykseen.

    - Joka tapauksessa esim. yliopistojen virkarakenteen ja tutkijauramallin kehittämiseen hallitus ei näytä tarjoavan lainkaan uusia voimavaroja. UPJ:n nostamien henkilöstökustannusten vuoksi perusrahoituksesta tarvittavaa rahoitusta on vaikea repiä.

    Sen sijaan t&k-rahasta riitti rahaa ns. innovaatioyliopistohankkeelle.

    - Huoli sisäisestä jaosta liittyy juuri “huippuyliopistoon”. Sailaksen esitykseenhän liittyi ajatus toimintamenojen kaksinkertaistamisesta. Pelkona on sen osittainen toteutuminen merkittävänä kehyksen sisäisenä hankerahoituksena, kommentoi rehtori Vartiainen.

    Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen pitää kehyspäätöstä linjauksena, josta on vielä hieman vaikeata päätellä, että minkälaisia panostuksia se mahdollistaa yliopistosektorin kehittämiseksi. Yleisenä toiveena on, että lisärahoitus suunnataan vahventamaan kansainvälistä kilpailukykyä ja laatua, jolloin perusrahoituksen asema on keskeinen.

    - Kauppatieteellinen ala on erittäin merkittävä sekä innovaatiopolitiikan osa että liiketoimintaosaamisen levittäjä. Turun kauppakorkeakoulun toive on, että näiden tavoitteiden edistämiseksi vahvojen ja monialaisten kauppatieteellisen yksikköjen asema turvataan. Turun kauppakorkeakoulu on aloitteellisesti ollut toteuttamassa yliopistojen rakenteellista kehittämistä, joten sen toiminnan toivoisi näkyvän myös kehyspäätöksissä, rehtori Reponen toteaa.

    “Huijausta puhua perusrahoituksen kohentumisesta”

    Helsingin yliopiston kvestori Ilkka Hyvärisen mielestä on huijausta puhua yliopistojen perusrahoituksen kohentamisesta.

    - Jos kehyspäätöksen tulkinta on se, että tuottavuusohjelman vähennys 11 milj. euroa jää voimaan ja lisäystä tulee 20 milj. euroa, ei voi paljon hurrata. 9 milj. euron nettolisäyksestä vuoteen 2007 verrattuna meille tulee niin vähän, että se ei riitä edes tilojen indeksikorotuksiin.

    - UPJ:n omarahoitusosuus ja tilojen indeksikorotukset tekevät vuonna 2008 noin 5 milj. euroa Helsingin yliopistossa. Lähes sen olisimme voineet saada, jos jaossa olisi ollut 20 milj. euroa enemmän kuin 2007. Jos nyt nettolisäys on 9 milj. euroa vuodesta 2007, saamme näistä lisäkuluista katetuiksi alle 50 %. On siis huijausta puhua yliopistojen perusrahoituksen kohentamisesta.

    Hyvärisen mielestä esimerkiksi palvelukeskukset vain lisäävät kustannuksia 3-5 vuoden aikajänteellä.

    - On ihan oikea tavoite, että yliopistot pyrkivät irrottamaan rahaa vanhoista rakenteista ja suuntaamaan sitä uudestaan, mutta näin toteutettuna mitään rahaa ei jää, kvestori Ilkka Hyvärinen toteaa.

    Kirsti Sintonen