Yliopistoreformi ja eläkkeet
Valtiolla on ollut parempi eläketurva
kuin yksityisellä. Näyttäisi siltä, että
tämä järjestely voidaan säilyttää yliopistoreformissa.
Asia ratkea lopullisesti
lainsäädännöllä.
Yliopistoissa työskentelevät ovat nykyisin valtion
palveluksessa. Heidän työeläketurvansa määräytyy
valtion eläkejärjestelmän mukaisesti. Mitään
eläkeoikeudellista eroa ei ole virka- ja työsuhteella.
Yliopistouudistuksen myötä henkilöstö siirretään
joko julkisoikeudellisen laitosten tai yksityisoikeudellisen
säätiön palvelukseen 1.1.2010
lukien. Tuosta ajankohdasta alkaen yliopiston
palveluksessa olevat eivät enää ole valtion palveluksessa.
Mikäli mitään erillislainsäädäntöä ei
säädettäisi, siirtyisi yliopistojen henkilöstö uudistuksen
yhteydessä valtion eläkejärjestelmästä
yksityiseen eläkejärjestelmään. Tämä aiheuttaisi
monelle eläketappioita. Näin ei saa käydä.
Vuoden 1992 lopusta valtion palveluksessa
yhtäjaksoisesti olleilla on ollut yksityistä parempi
eläketurva siltä osin kuin kyse on ajalta ennen
1.1.1995 ansaitusta eläkkeestä. Ennen tuota aikaa
valtion eläkekarttuma oli vuodessa 2,2 %, ja
tämän karttuman säilyttää, jos henkilö jatkaa
valtion palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä
saakka. Tällöin tämä ns. lisäeläketurva säilyy.
(Yksityisellä eläkekekarttuma oli ennen tuota
ajankohtaa 1,5 % vuodessa.) Jos henkilö syystä
tai toisesta ei olisi valtion palveluksessa yhtäjaksoisesti
eläkkeelle siirtymiseensä saakka, heikkenisi
hänen eläketurvansa sen johdosta, että lisäeläkeoikeus
menetettäisiin ajalta ennen 1.1.1995.
Tämä merkitsisi, että ajasta ennen 1.1.1995 eläkekarttuma
valtiolla olisi 2 % vuodessa.
Käytännössä valtion eläketurva 1.1.1995 alkaen
olleiden ansioiden osalta vastaa yksityistä
eläketurvaa. Eläketurvassa on kuitenkin kyse koko työuran ajan ansioista ja niiden hyväksi lukemisesta
eläkkeeseen. Mitä enemmän henkilöllä
on valtion eli yliopiston palvelua ennen 1.1.1995,
sitä suurempi tappio olisi, jos ei erikoislainsäädäntöä
säädettäisi.
Ikäraja määrittämään eläkejärjestelmää
Eläketurvan ongelma pyritään ratkaisemaan rakentavalla
tavalla eli säilyttäen jokaisen tai ainakin
mahdollisimman monen osalta senhetkinen
eläketurva, joka henkilöllä tulee olemaan yliopistouudistuksen
toteutuessa täysimääräisesti
1.1.2010 lukien.
Tällä hetkellä eläketurvan säilyttämisen ensisijaisena
ratkaisukeinona on se, että ennen tiettyä
vuotta syntyneet jäisivät yliopistoreformista
huolimatta valtion eläkejärjestelmän piiriin ja
pysyisivät siinä niin kauan kuin he joko siirtyvät
eläkkeelle tai eroavat yliopiston palveluksesta.
Välitön siirtyminen toisen suomalaisen yliopiston
palvelukseen ei katkaisisi kaavailujen
mukaan valtion eläketurvaa. Tämä koskisi myös
säätiöyliopistoa.
Ennen tiettyä vuotta syntyneet jäisivät siis
kaavailujen mukaan valtion eläkejärjestelmän
piiriin yliopistoreformin toteutuessa, vaikka he
eivät enää olekaan valtion palveluksessa. Täksi
syntymävuodeksi on kaavailtu vuotta 1970 tai
vuotta 1980. Käytännössä valtion eläketurvan
piiriin jääminen koskisi valtaosaa sellaisista, jotka
olivat valtion palveluksessa ennen vuotta 1993
ja jotka jatkavat yliopiston palveluksessa eläkkeelle
siirtymiseensä saakka. Tämä ratkaisukeino
vaikuttaa hyvin kohtuulliselta ja innovatiiviselta.
Tietyn vuoden (1970 tai 1980) jälkeen syntyneet
yliopistojen työntekijät ja uudet työtekijät
olisivat automaattisesti yksityisen eläkejärjestelmän
piirissä.
Edellä kuvattu on tällä hetkellä vallitseva ajattelutapa
eläketurvan järjestämiseksi yliopistoreformiin
liittyen. Ajattelutavan takana ovat tiettävästi
valtiovarainministeriö, opetusministeriö
ja yliopistoalan järjestöt. Ajattelutavan vastustajiakin
voi vielä ilmaantua. Lopullisesti asia ratkeaa
noin vuoden kuluttua eduskunnassa lainsäädännöllä.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
21.5.2008
|