Yliopistojen asema kuumensi eduskunnan
Harvoin on eduskunnassa kiivailtu yliopistoasioista
niin paljon kuin toukokuisessa
välikysymyskeskustelussa. Yliopistojen
asemaan ja rahoitukseen liittyvä opposition
välikysymys oli kautta eduskunnan
historian ensimmäinen suoraan yliopistoihin
kohdistuva välikysymys.
Toukokuun 23. päivän äänestyksessä hallitus
nautti edelleen eduskunnan luottamusta äänin
108-68. Hallituksen rivit pysyivät hyvin kasassa,
vaikka välikysymyskeskustelun aikana opposition
näkemyksille löytyi myös tukea.
Välikysymyskeskustelussa 21.5. opetusministeri
Sari Sarkomaa (kok) joutui aikamoiseen tuleen.
Hän korosti hallituksen vastauksessa yliopistouudistuksen
perusperiaatteita.
- Uudistuksen keskeinen tavoite on kristallin kirkas: haluamme, että jokainen suomalainen
yliopisto on entistä parempi paikka opiskella,
opettaa ja tutkia.
- Hyvässä yliopistossa opettajalla on enemmän
aikaa jokaiselle opiskelijalle. Opiskelijalla
on mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Hyvässä
yliopistossa tutkijan aika ei kulu loputtomien
apurahahakemusten kirjoittamiseen, vaan
henkilöstöpolitiikka on pitkäjänteistä. Hyvässä
yliopistossa professorilla on aikaa ydintehtäviin:
tieteen tekoon ja opettamiseen.
Sarkomaa torjui opposition pelot sivistysyliopiston
romuttamisesta sekä markkinavoimien
tulosta yliopistohallintoon. Yliopistoja ei olla yksityistämässä.
- Oppositio on epäillyt, että uudistus ei ole
hallinnassa, kun keskustelu käy siitä vilkkaana.
Kyllä on. Hallituksen tavoite on nostaa yliopistot
yhteiskunnallisesti keskustelun ytimeen ja
pitää uudistusprosessi avoimena.
Jaakobin ääni – Eesaun kädet
Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan
Tarja Filatovin (sd) mielestä hallituksen yliopistopolitiikasta
tulee mieleen Raamatun lause “ääni
on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet”.
Siteeraukset olivat muutenkin huudossa välikysymyskeskustelussa.
Filatov lainasi ministeri
Mauri Pekkarisen (kesk) kirjoitusta Keskisuomalaisessa,
jossa tämä kritisoi innovaatioyliopiston
saamaa rahoitusta.
- Maahan syntyy yksi yliopisto, joka kuuluu
kultapossukerhoon, ilman, että kriteereitä valvoo
kukaan. Säätiöpohjainen innovaatioyliopisto
tulee nähdä pilottihankkeena, eikä muita yliopistoja
tule säätiöittää ennen kuin innovaatioyliopiston
toiminnasta, tuloksista ja hallintomallista
on riittävä kokemus.
Korostaessaan yliopistojen rahoitusvajetta Filatov
mainitsi Helsingin yliopiston kvestori Ilkka
Hyvärisen (Filatov tosin puhui virheellisesti
Ilkka Heiskasesta) kirjoituksen Helsingin Sanomissa.
Professoriliiton puheenjohtajan Risto Laitisen
“suuhun” hän laittoi huolen budjettikehityksen
miinusmerkkisyydestä.
- Hallitus on luonut uuden matematiikan,
jossa menot muuttuvat saataviksi ja seuraavan
hallituskauden panostukset tämän hallituksen
rahoitukseksi, Filatov totesi puheenvuorossaan.
Innovaatioyliopisto pilottihankkeeksi
Keskustelusta huomasi, että yliopistouudistus on
tietyiltä osiltaan Keskustalle aika vaikea paikka.
Ryhmäpuheenvuoron pitänyt Inkeri Kerola tähdensi,
että innovaatioyliopiston valmistelun ja
rahoituksen periaatteet eivät saa Keskustan eduskuntaryhmältä
täysin varauksetonta tukea. Päällimmäisenä
uhkakuvana on itsestään selvänä pidetty
vastikkeeton rahoitus.
- Pidämme selvänä, että käynnistettävä yliopistoverkosto
pääkaupunkiseudulla on nk. pilotointihanke.
Keskustan ryhmä myös edellytti, että henkilöstön
virka-aseman muuttaminen työsopimussuhteeksi
selvitetään vielä kertaalleen ennen lopullisia
päätöksiä.
Yliopistokeskusten asema tulisi Keskustan
mielestä kirjata uuteen yliopistolakiin. Myöhemmässä
keskusteluosuudessa demarien Jutta Urpilainen
tuki tätä näkemystä.
Yliopistojen jako liigaan ja divariin
- Me sosialidemokraatit aloitimme yliopistouudistuksen,
muistutti Jutta Urpilainen (sd).
Hän katsoi, että hallitukselta hukkui kompassi
tämän kevään kehysriihessä. Urpilainen löysi
kolme suunnistusvirhettä:
- Ensimmäiseksi hallitus päätti kehysriihessä
kannustaa rahalla yliopistoja muuttumaan yksityisiksi
säätiöiksi. Hallituksen mukaan yksityistäminen
on ruma sana, mutta käytän tässä yhteydessä
kokoomuskansanedustajan “osittainyksityistämisen”
termiä.
- Toinen virhe oli päätös eriarvoistaa yliopistolaitoksemme
kahteen kerrokseen: liigaan ja divariin.
Ja kolmannen suunnistusvirheen Urpilainen
löysi perusrahoituksesta.
- Hallituspuolueet puolittivat vaalilupauksensa
jo hallitusohjelmassa, kun ne luopuivat tiede-
ja teknologianeuvoston suosituksesta.
- Mikäli hallitus ei kykene muuten turvaamaan
perusrahoitusta, olisiko syytä säätää erillinen
rahoituslaki yliopistojen rahoituskehityksen
turvaamiseksi? Tällä lailla sitouduttaisiin yliopistojen
perusrahoituksen kehittämiseen seuraavan
10 vuoden aikana, Urpilainen esitti.
Yliopistot pois tuottavuusohjelmasta
Vihreän eduskuntaryhmän puheenvuoron pitänyt
Jyrki Kasvi kiitteli oppositiota välikysymyksestä.
– Välikysymys nostaa yliopistojen tilanteen
sille kuuluvaan arvoon poliittisessa keskustelussa.
- Erityisesti haluamme kiittää demareita siitä,
että heillä riittää rohkeutta avata keskustelu
yliopistojen rahoituksesta. Yliopistojen resurssien
kehittäminen laiminlyötiin nimenomaan
SDP:n pitkällä hallituskaudella, demarien toimiessa
opetusministerinä.
- Kun SDP oli hallituksessa, yliopistoihin ei
saatu muuta kuin opintoaikojen rajaus, 200 miljoonan
euron perusrahoitusvaje ja uusi byrokraattinen
palkkausjärjestelmä.
Todellisen autonomian toteuttamiseksi yliopistot
on Vihreiden mielestä vapautettava valtion
tuottavuusohjelmasta. Ryhmäpuheessa
mainittiin myös yliopistohenkilöstön palkkatason
korottaminen.
- Tutkijan urallani törmäsin tapaukseen, jossa
yliopiston hallinto kielsi korottamasta tutkijan
palkkaa, vaikka rahoitus olisi ollut valmiina,
Kasvi kertoi.
Tuloksena akateeminen pikaruokala
Vasemmistoliiton Claes Andersson katsoi, että
epärealististen ja vajavaisten rahoitussuunnitelmien
kautta yliopistojamme uhkaa näivettyminen.
Hän myös ihmetteli Akavan puheenjohtaja
Matti Viljasen vaatimuksia Joensuun yliopiston
ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston lakkauttamista.
- Todella hämmästyttävää kannanotto alan
ammattijärjestön puheenjohtajalta!
Andersson puhui tiukkaan sävyyn valtion
tuottavuusohjelmasta:
- Vaikka suurin osa vähennyksistä ei kohdistuisi
professoreihin, vaan muuhun henkilöstöön,
merkitsee hallintohenkilöstön vähentäminen
sitä, että professoreille kohdistuu entistä enemmän
hallintoa ynnä muita rutiineja.
- Kun Vanhasen hallitus on yliopistouudistuksen
kokkina, niin tuskin syntyy huippuyliopistoa,
tuskin innovaatioyliopistoa – mutta todennäköisemmin siitä syntyy akateeminen pikaruokala,
hampurilaisyliopisto. Eläköön sivistysyliopisto,
Andersson lopetti.
Kehittävät maakunnat ja
inhovaatioyliopisto
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta
puhui Sari Palm.
- Kehittyvien maakuntien Suomi ei saa olla koulutuksen
takapajula, vaan sen tulee olla edelläkävijä,
Palm totesi puheenvuoronsa aluksi viitaten
tuolloin ajankohtaiseen vaalirahoituskeskusteluun.
Hän kritisoi kultalusikkarahoitusta ja edellytti
rahanjakoon avoimuutta.
- Nyt on nähtävissä Keskustan takinkääntö,
sillä sen johdolla tehtiin aikanaan yliopistoverkon
laajeneminen sivistyksellisen, alueellisen ja
sosiaalisen tasa-arvoisuuden perusteella ympäri
maatamme.
Palm esitti, että yliopistouudistuksen yhteydessä
tulee selvittää myös valtion tutkimusrahoituksen
rakenteen toimivuus 2000-luvun tutkimuskentässä.
Myös Perussuomalaisten Pertti Virtanen hyökkäsi Keskustaa vastaan syyttäen tätä sivistysperinnön
tuhoamisesta. Yhtä yliopistoa on
lähdetty voimallisesti kehittämään ja muut jätetään
mopen osalle.
- Tarvitsemme kiistatta enemmän huippuosaajia,
mutta hallituksen kaavailema epädemokraattinen
toimenpide, joka yliopistoväki kuulemma
maakuntayliopistoissa kutsuu inhovaatioyliopistoksi
– ei sitä välttämättä tee.
Ralliautojen tarroja yliopistojen
seiniin?
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen alkoi erittäin vilkas,
aika ajoin jopa kuuma keskusteluosuus.
Sarkomaa totesi olevansa pettynyt demarien
väitteisiin ja syytti näitä muunnellun totuuden
puhumisesta. Ministeri muistutti, että yksityistä
rahaa ei tarvitse “kerätä” saadakseen lisärahaa
valtion pussista. Finanssisijoitukset mahdollistetaan
kaikille yliopistoille.
- Tuottavuusohjelma on ongelma. Miksei
SDP:n opetusministeri laittanut siihen aikoinaan
yliopistoja koskevaa rajoitusta, Sarkomaa heitti.
Antti Kalliomäki (sd) veti itseensä kohdistuneesta
kritiikistä herneet nenään.
- Minusta on otettu kainalosauvoja hoippuvan
käynnin avuksi, hän tokaisi ja lähti saman
tien salista.
Rahoituslaskelmiin liittyvissä väitteissä Sarkomaa
ehdotti oppositiolle tukiopetusta ja myöhemmin
vielä luokalle jäämistä.
- Perusrahoitus on jälkeenjäänyt. Tulen budjettiriihessä
esittämään siihen lisää ja ajan etupainotteisuutta.
Eero Heinäluoma (sd) ihmetteli, mikä käänne
on tapahtunut Keskustassa.
- Yliopistojen tasapainoisesta kehityksestä ei
kohta ole kuin stringit jäljellä, hän veisteli.
Myös pääministeri Matti Vanhanen puuttui
aika ajoin keskusteluun. Hänkin syytti demareita
vääristä väitteistä.
- Valtio satsaa merkittävästi yliopistolaitoksen
kehittämiseen. Valtion omaisuutta kannattaa
laittaa niihin kiinni, Vanhanen lupaili finanssisijoitusten
suhteen. Talouspoliittinen ministeriryhmä
tekee niistä tarkemmat linjaukset tässä
kuussa.
Pääministeri kritisoi myös opposition asennetta
kehyspäätökseen, joka mahdollisti säätiöpohjan myös muille kuin innovaatioyliopistolle.
- Te olisitte nostaneet yhden maailman liigaan
ettekä olisi antaneet muille mahdollisuutta, pääministeri
heitti.
Pia Viitanen (sd) muistutti, että myös rehtori
Ilkka Niiniluoto ja Krista Varantola sekä Professoriliiton
puheenjohtaja Risto Laitinen ovat
puhuneet yliopistojen eriarvoistamisesta.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto piti säätiöyliopistoa
ja autonomian lisäämistä keskenään
ristiriitaisina. Hän peräsi opetusministeriltä vastausta
autonomia-asiaan, muttei sitä illan tunteina
saanut.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok)
ihmetteli puolestaan opposition asennetta yksityiseen
rahaan.
- Pidän isänmaallisena jos elinkeinoelämä investoi
yliopistojen pääomaan. Älkää antako sitä
viestiä, että yksityisten yritysten sijoitustoiminta
yliopistojen kehittämiseen on väärin, hän
evästi.
Myös ministeri Mauri Pekkarisen mielestä
markkinaraha kelpaa yliopistoille siinä kuin ralliautoilun
ja kansantanssinkin tukemiseen.
Tämä herätti kohinaa salissa. Muun muassa
Martti Korhonen (vas) ja Jukka Gustafsson (sd)
ilmoittivat, etteivät haluaisi nähdä ralliautojen
tarroja yliopistojen seinissä.
Sinikka Hurskainen (sd) siteerasi Acatiimilehden
numerosta 3/08 professori Jaakko Hämeen-
Anttilaa, jonka mukaan yliopistoja ollaan
muuttamassa koneeksi, joka muuttaa tietoa rahaksi.
Yli kaksi tuntia kestäneen keskusteluosuuden
lopuksi hallituspuolueiden riveistä toivottiin,
että oppositio vetäisi välikysymyksensä pois, koska
kaikki ovat loppujen lopuksi keskenään samaa
mieltä yliopistouudistuksen välttämättömyydestä
ja perusrahoituksen riittämättömyydestä.
Teksti: Kirsti Sintonen
|