ACATIIMI 5/08 tulosta | sulje ikkuna

Yliopistojen asema kuumensi eduskunnan

Harvoin on eduskunnassa kiivailtu yliopistoasioista niin paljon kuin toukokuisessa välikysymyskeskustelussa. Yliopistojen asemaan ja rahoitukseen liittyvä opposition välikysymys oli kautta eduskunnan historian ensimmäinen suoraan yliopistoihin kohdistuva välikysymys.

Toukokuun 23. päivän äänestyksessä hallitus nautti edelleen eduskunnan luottamusta äänin 108-68. Hallituksen rivit pysyivät hyvin kasassa, vaikka välikysymyskeskustelun aikana opposition näkemyksille löytyi myös tukea.

Välikysymyskeskustelussa 21.5. opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) joutui aikamoiseen tuleen. Hän korosti hallituksen vastauksessa yliopistouudistuksen perusperiaatteita.

- Uudistuksen keskeinen tavoite on kristallin kirkas: haluamme, että jokainen suomalainen yliopisto on entistä parempi paikka opiskella, opettaa ja tutkia.

- Hyvässä yliopistossa opettajalla on enemmän aikaa jokaiselle opiskelijalle. Opiskelijalla on mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Hyvässä yliopistossa tutkijan aika ei kulu loputtomien apurahahakemusten kirjoittamiseen, vaan henkilöstöpolitiikka on pitkäjänteistä. Hyvässä yliopistossa professorilla on aikaa ydintehtäviin: tieteen tekoon ja opettamiseen.

Sarkomaa torjui opposition pelot sivistysyliopiston romuttamisesta sekä markkinavoimien tulosta yliopistohallintoon. Yliopistoja ei olla yksityistämässä.

- Oppositio on epäillyt, että uudistus ei ole hallinnassa, kun keskustelu käy siitä vilkkaana. Kyllä on. Hallituksen tavoite on nostaa yliopistot yhteiskunnallisesti keskustelun ytimeen ja pitää uudistusprosessi avoimena.

Jaakobin ääni – Eesaun kädet

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan Tarja Filatovin (sd) mielestä hallituksen yliopistopolitiikasta tulee mieleen Raamatun lause “ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet”.

Siteeraukset olivat muutenkin huudossa välikysymyskeskustelussa. Filatov lainasi ministeri Mauri Pekkarisen (kesk) kirjoitusta Keskisuomalaisessa, jossa tämä kritisoi innovaatioyliopiston saamaa rahoitusta.

- Maahan syntyy yksi yliopisto, joka kuuluu kultapossukerhoon, ilman, että kriteereitä valvoo kukaan. Säätiöpohjainen innovaatioyliopisto tulee nähdä pilottihankkeena, eikä muita yliopistoja tule säätiöittää ennen kuin innovaatioyliopiston toiminnasta, tuloksista ja hallintomallista on riittävä kokemus.

Korostaessaan yliopistojen rahoitusvajetta Filatov mainitsi Helsingin yliopiston kvestori Ilkka Hyvärisen (Filatov tosin puhui virheellisesti Ilkka Heiskasesta) kirjoituksen Helsingin Sanomissa. Professoriliiton puheenjohtajan Risto Laitisen “suuhun” hän laittoi huolen budjettikehityksen miinusmerkkisyydestä.

- Hallitus on luonut uuden matematiikan, jossa menot muuttuvat saataviksi ja seuraavan hallituskauden panostukset tämän hallituksen rahoitukseksi, Filatov totesi puheenvuorossaan.

Innovaatioyliopisto pilottihankkeeksi

Keskustelusta huomasi, että yliopistouudistus on tietyiltä osiltaan Keskustalle aika vaikea paikka. Ryhmäpuheenvuoron pitänyt Inkeri Kerola tähdensi, että innovaatioyliopiston valmistelun ja rahoituksen periaatteet eivät saa Keskustan eduskuntaryhmältä täysin varauksetonta tukea. Päällimmäisenä uhkakuvana on itsestään selvänä pidetty vastikkeeton rahoitus.

- Pidämme selvänä, että käynnistettävä yliopistoverkosto pääkaupunkiseudulla on nk. pilotointihanke.

Keskustan ryhmä myös edellytti, että henkilöstön virka-aseman muuttaminen työsopimussuhteeksi selvitetään vielä kertaalleen ennen lopullisia päätöksiä.

Yliopistokeskusten asema tulisi Keskustan mielestä kirjata uuteen yliopistolakiin. Myöhemmässä keskusteluosuudessa demarien Jutta Urpilainen tuki tätä näkemystä.

Yliopistojen jako liigaan ja divariin

- Me sosialidemokraatit aloitimme yliopistouudistuksen, muistutti Jutta Urpilainen (sd). Hän katsoi, että hallitukselta hukkui kompassi tämän kevään kehysriihessä. Urpilainen löysi kolme suunnistusvirhettä:

- Ensimmäiseksi hallitus päätti kehysriihessä kannustaa rahalla yliopistoja muuttumaan yksityisiksi säätiöiksi. Hallituksen mukaan yksityistäminen on ruma sana, mutta käytän tässä yhteydessä kokoomuskansanedustajan “osittainyksityistämisen” termiä.

- Toinen virhe oli päätös eriarvoistaa yliopistolaitoksemme kahteen kerrokseen: liigaan ja divariin.

Ja kolmannen suunnistusvirheen Urpilainen löysi perusrahoituksesta.

- Hallituspuolueet puolittivat vaalilupauksensa jo hallitusohjelmassa, kun ne luopuivat tiede- ja teknologianeuvoston suosituksesta.

- Mikäli hallitus ei kykene muuten turvaamaan perusrahoitusta, olisiko syytä säätää erillinen rahoituslaki yliopistojen rahoituskehityksen turvaamiseksi? Tällä lailla sitouduttaisiin yliopistojen perusrahoituksen kehittämiseen seuraavan 10 vuoden aikana, Urpilainen esitti.

Yliopistot pois tuottavuusohjelmasta

Vihreän eduskuntaryhmän puheenvuoron pitänyt Jyrki Kasvi kiitteli oppositiota välikysymyksestä. – Välikysymys nostaa yliopistojen tilanteen sille kuuluvaan arvoon poliittisessa keskustelussa.

- Erityisesti haluamme kiittää demareita siitä, että heillä riittää rohkeutta avata keskustelu yliopistojen rahoituksesta. Yliopistojen resurssien kehittäminen laiminlyötiin nimenomaan SDP:n pitkällä hallituskaudella, demarien toimiessa opetusministerinä.

- Kun SDP oli hallituksessa, yliopistoihin ei saatu muuta kuin opintoaikojen rajaus, 200 miljoonan euron perusrahoitusvaje ja uusi byrokraattinen palkkausjärjestelmä.

Todellisen autonomian toteuttamiseksi yliopistot on Vihreiden mielestä vapautettava valtion tuottavuusohjelmasta. Ryhmäpuheessa mainittiin myös yliopistohenkilöstön palkkatason korottaminen.

- Tutkijan urallani törmäsin tapaukseen, jossa yliopiston hallinto kielsi korottamasta tutkijan palkkaa, vaikka rahoitus olisi ollut valmiina, Kasvi kertoi.

Tuloksena akateeminen pikaruokala

Vasemmistoliiton Claes Andersson katsoi, että epärealististen ja vajavaisten rahoitussuunnitelmien kautta yliopistojamme uhkaa näivettyminen. Hän myös ihmetteli Akavan puheenjohtaja Matti Viljasen vaatimuksia Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston lakkauttamista.

- Todella hämmästyttävää kannanotto alan ammattijärjestön puheenjohtajalta!

Andersson puhui tiukkaan sävyyn valtion tuottavuusohjelmasta:

- Vaikka suurin osa vähennyksistä ei kohdistuisi professoreihin, vaan muuhun henkilöstöön, merkitsee hallintohenkilöstön vähentäminen sitä, että professoreille kohdistuu entistä enemmän hallintoa ynnä muita rutiineja.

- Kun Vanhasen hallitus on yliopistouudistuksen kokkina, niin tuskin syntyy huippuyliopistoa, tuskin innovaatioyliopistoa – mutta todennäköisemmin siitä syntyy akateeminen pikaruokala, hampurilaisyliopisto. Eläköön sivistysyliopisto, Andersson lopetti.

Kehittävät maakunnat ja inhovaatioyliopisto

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta puhui Sari Palm.

- Kehittyvien maakuntien Suomi ei saa olla koulutuksen takapajula, vaan sen tulee olla edelläkävijä, Palm totesi puheenvuoronsa aluksi viitaten tuolloin ajankohtaiseen vaalirahoituskeskusteluun.

Hän kritisoi kultalusikkarahoitusta ja edellytti rahanjakoon avoimuutta.

- Nyt on nähtävissä Keskustan takinkääntö, sillä sen johdolla tehtiin aikanaan yliopistoverkon laajeneminen sivistyksellisen, alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden perusteella ympäri maatamme.

Palm esitti, että yliopistouudistuksen yhteydessä tulee selvittää myös valtion tutkimusrahoituksen rakenteen toimivuus 2000-luvun tutkimuskentässä.

Myös Perussuomalaisten Pertti Virtanen hyökkäsi Keskustaa vastaan syyttäen tätä sivistysperinnön tuhoamisesta. Yhtä yliopistoa on lähdetty voimallisesti kehittämään ja muut jätetään mopen osalle.

- Tarvitsemme kiistatta enemmän huippuosaajia, mutta hallituksen kaavailema epädemokraattinen toimenpide, joka yliopistoväki kuulemma maakuntayliopistoissa kutsuu inhovaatioyliopistoksi – ei sitä välttämättä tee.

Ralliautojen tarroja yliopistojen seiniin?

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen alkoi erittäin vilkas, aika ajoin jopa kuuma keskusteluosuus. Sarkomaa totesi olevansa pettynyt demarien väitteisiin ja syytti näitä muunnellun totuuden puhumisesta. Ministeri muistutti, että yksityistä rahaa ei tarvitse “kerätä” saadakseen lisärahaa valtion pussista. Finanssisijoitukset mahdollistetaan kaikille yliopistoille.

- Tuottavuusohjelma on ongelma. Miksei SDP:n opetusministeri laittanut siihen aikoinaan yliopistoja koskevaa rajoitusta, Sarkomaa heitti.

Antti Kalliomäki (sd) veti itseensä kohdistuneesta kritiikistä herneet nenään.

- Minusta on otettu kainalosauvoja hoippuvan käynnin avuksi, hän tokaisi ja lähti saman tien salista.

Rahoituslaskelmiin liittyvissä väitteissä Sarkomaa ehdotti oppositiolle tukiopetusta ja myöhemmin vielä luokalle jäämistä.

- Perusrahoitus on jälkeenjäänyt. Tulen budjettiriihessä esittämään siihen lisää ja ajan etupainotteisuutta.

Eero Heinäluoma (sd) ihmetteli, mikä käänne on tapahtunut Keskustassa.

- Yliopistojen tasapainoisesta kehityksestä ei kohta ole kuin stringit jäljellä, hän veisteli.

Myös pääministeri Matti Vanhanen puuttui aika ajoin keskusteluun. Hänkin syytti demareita vääristä väitteistä.

- Valtio satsaa merkittävästi yliopistolaitoksen kehittämiseen. Valtion omaisuutta kannattaa laittaa niihin kiinni, Vanhanen lupaili finanssisijoitusten suhteen. Talouspoliittinen ministeriryhmä tekee niistä tarkemmat linjaukset tässä kuussa.

Pääministeri kritisoi myös opposition asennetta kehyspäätökseen, joka mahdollisti säätiöpohjan myös muille kuin innovaatioyliopistolle.

- Te olisitte nostaneet yhden maailman liigaan ettekä olisi antaneet muille mahdollisuutta, pääministeri heitti.

Pia Viitanen (sd) muistutti, että myös rehtori Ilkka Niiniluoto ja Krista Varantola sekä Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen ovat puhuneet yliopistojen eriarvoistamisesta.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto piti säätiöyliopistoa ja autonomian lisäämistä keskenään ristiriitaisina. Hän peräsi opetusministeriltä vastausta autonomia-asiaan, muttei sitä illan tunteina saanut.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ihmetteli puolestaan opposition asennetta yksityiseen rahaan.

- Pidän isänmaallisena jos elinkeinoelämä investoi yliopistojen pääomaan. Älkää antako sitä viestiä, että yksityisten yritysten sijoitustoiminta yliopistojen kehittämiseen on väärin, hän evästi.

Myös ministeri Mauri Pekkarisen mielestä markkinaraha kelpaa yliopistoille siinä kuin ralliautoilun ja kansantanssinkin tukemiseen.

Tämä herätti kohinaa salissa. Muun muassa Martti Korhonen (vas) ja Jukka Gustafsson (sd) ilmoittivat, etteivät haluaisi nähdä ralliautojen tarroja yliopistojen seinissä.

Sinikka Hurskainen (sd) siteerasi Acatiimilehden numerosta 3/08 professori Jaakko Hämeen- Anttilaa, jonka mukaan yliopistoja ollaan muuttamassa koneeksi, joka muuttaa tietoa rahaksi.

Yli kaksi tuntia kestäneen keskusteluosuuden lopuksi hallituspuolueiden riveistä toivottiin, että oppositio vetäisi välikysymyksensä pois, koska kaikki ovat loppujen lopuksi keskenään samaa mieltä yliopistouudistuksen välttämättömyydestä ja perusrahoituksen riittämättömyydestä.


Teksti: Kirsti Sintonen


ACATIIMI 5/08 tulosta | sulje ikkuna