E-kirjat – hiljaa hyvää tulee
Kun internet on vallannut miljoonien ihmisten
vapaa-ajan, tullut kommunikoinnin
välineeksi ja tiedonhaun kanavaksi,
odotettiin myös e-kirjojen käytön ja
myynnin nousevan nopeasti huikeisiin
lukemiin. Näin ei kuitenkaan käynyt,
mutta e-kirjojen tulevaisuus näyttää
melko ruusuiselta: hiljaa hyvä tulee. Ainakin
tällaisen vaikutelman sai Tampereen
yliopiston kirjaston järjestämässä
seminaarissa.
- E-kirjojen käyttö on vasta nyt levinnyt ja lisääntynyt.
E-kirjoihin liittynyt epävarmuus on
johtunut pitkälti siitä, että niiden saatavuus on
ollut lukijoille tavallaan vaikeampaa kuin painettujen
kirjojen. Siten e-kirjojen esillepanossa on
ollut ja on edelleen paljon kehittämiseen varaa.
Kirjaa, jota ei löydetä, ei lueta, ylikirjastonhoitaja
Mirja Iivonen Tampereen yliopiston kirjastosta
totesi avauspuheenvuorossaan.
Mikko Lehtosen kirjan Pikku jättiläisiä 5.
luku Miesten mies löydettiin nopeasti ja monen
toimesta. Luvun julkaiseminen verkossa oli kirjan
kustantajan Vastapainon kädenojennus niin
kutsuttuun tekstiviestikohuun.
- Jos kirjalla on jokin olemus, niin se on ehkä
se, että sillä ei ole olemusta. E-kirja on osa tiettyä
maailmaa, tiettyä kulttuuria ja tiettyjä käytäntöjä.
Sitä pitäisi miettiä toimintana tai käytänteenä.
Tulisi kysyä, minkälaisiin ihmisten välisiin
suhteisiin e-kirja tulee ja minkälaisia suhteita
se tuottaa. Muut kuin teknologiset seikat,
kuten tarpeet, määrittävät sen, mitä e-kirjalle
tapahtuu, mediakulttuurin professori Mikko
Lehtonen Tampereen yliopistolta esitti.
Vastapainon sivuilla vieraileva voi Lehtosen
verkkojulkaisun lisäksi hetkeksi innostua nähdessään
linkin Ilmaiset e-kirjat. Mutta sen takaa
löytyy vain kaksi teosta, tosin varmaankin hyvin
ansiokkaita. Linkkiä e-kirjat ei sivulla näy.
Tieteellisistä kirjoista kiinnostuneen innostus
ei lopahda heti alkumetreillä, kun hän löytää ebraryn
eli yli 20 000 elektronisten kirjojen kokoelman
eri tieteen aloilta. Ebraryn kirjojen käyttö
edellyttää ilmaisen ebrary Reader -lukuohjelman
asentamista, jonka voi tehdä klikkaamalla Ebraryn etusivulta Get ebrary Reader –kohtaa.
Ebraryssä voi sitten kerätä itselleen kirjoja
omaan kirjahyllyynsä Mikko Lehtosen lailla, jolla
on niitä 132. Hän onkin omien sanojensa mukaan
hurahtanut ebraryyn.
Käytettävyydessä parantamisen varaa
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan
kirjaston kirjastonhoitaja Sirkka-Liisa
Korkeila on tehnyt e-kirjakyselyn suomalaisille
kirjastoille. Vastanneista suurin osa oli yliopistojen
kirjastoista.
- Vastanneet olivat sitä mieltä, että e-kirjojen
käyttö lisääntyy ja ominaisuudet kehittyvät. Hinta
tulee laskemaan suhteessa painettuun kirjaan
ja nimekkeitä tulee lisää. He eivät pitäneet todennäköisenä,
että kiinnostus e-kirjoihin lakkaa
tai että ne syrjäyttäisivät painetut kirjat. Mutta
käytettävyyttä tulisi parantaa, jotta ei tarvitsisi
kiinnittää huomiota välineeseen vaan voisi keskittyä
sisältöön, Sirkka-Liisa Korkeila selvitti
kyselyn tuloksia.
Vastanneet kaipasivat myös enemmän ja monipuolisempaa
aineistoa sekä korostivat kokeilun
ja testauksen tärkeyttä. He halusivat lisäksi,
että käytön opetukseen panostettaisiin ja riittävät
henkilöstöresurssit täytyisi taata. Runsaassa
10 prosentissa vastaajakirjastoista on henkilöstöä,
jonka työajasta enemmän kuin puolet on
käytettävissä elektronisten aineistojen hankintaan
ja käsittelyyn, yleisimmin yliopistokirjastoissa.
Tampereen yliopiston kirjasto puolestaan toimeenpani
e-kurssikirjahankkeen vuosina 2006-
2007. Tavoitteena oli tehdä e-kirjoja tunnetuksi
ja harkittavaksi vaihtoehdoksi painetuille kurssikirjoille.
- Laitokset saivat ilmoittaa, mitä kurssikirjoja
haluavat e-kirjoiksi. Näiden ilmoitusten mukaisesti
hankittiin sitten 33 uutta kurssikirjaa tai
vastaavaa oheisluettavaa. Hankkeen myötä huomattiin,
että laitokset ovat kiinnostuneita e-kirjoista
ja haluavat ottaa niitä tutkintovaatimuksiin.
Tämä onnistuu, kun kirjastot osaavat tarjota
e-kirja-aineistoja laitoksille juuri silloin, kun
tutkintovaatimusten muutostyö on meneillään,
hankintaosaston osastonjohtaja Hannele Nurminen
kertoi hankkeen tarjoamista opeista
Oppimiskeskushanke käynnisti vuosituhannen alussa Tampereen yliopiston kirjaston ekurssikirjojen
hankinnan. Muun muassa tutkintovaatimuksiin
kuuluvat Tampere University
Pressin verkkokirjat tallennettiin kirjaston palvelimelle
ja luetteloitiin kirjaston kokoelmatietokantaan.
Lisäksi hankittiin E-kirja kurssikirjaksi
aina, kun se oli mahdollista. Yksi hankkeen
tarjoamista opeista oli sama, mihin maallikkokin
olisi voinut päätyä: asiakkaat löytävät e-kirjat
parhaiten kokoelmatietokannasta eli kuten
painetut kirjat.
FinELib hankkii elektronisia aineistoja
FinELib on kansallinen elektroninen kirjasto,
joka hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia
aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen
tueksi. FinELib muodostuu suomalaisista
yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista
ja yleisistä kirjastoista. FinELib
neuvottelee keskitetysti näille jäsenyhteisöilleen
käyttöoikeussopimuksia elektronisiin aineistoihin.
Kansalliskirjasto vastaa FinELibin toiminnasta
ja sen kehittämisestä.
- FinElib hankkii monografioita kustantajan
koko kirjavalikoimana tai aihepaketteina, ei
yksittäisteoksina. Hakuteoksia hankimme kirjavalikoiman
ja aihepakettien lisäksi myös yksittäisinä
silloin, kun kyseessä on monia organisaatioita
kiinnostava merkittävä teos, esimerkiksi
Encyclopediat. FinElib ei hanki kurssikirjoja,
suunnittelija Paula Mikkonen kansalliskirjastosta
kertoi FinElibin esittelyssään.
Mikkonen nosti e-kirjojen tulevaisuuden haasteiksi
kotimaisten e-kirjojen määrän lisäämisen
sekä kurssikirjoihin panostamisen. Kustantajien
määrittämistä kirjapaketeista täytyisi päästä ostajien
tarpeita vastaaviin paketteihin.
Kaiken kaikkiaan seminaarissa tuotiin monia
puutteita esiin, mutta e-kirjaa itsessään ei kyseenalaistettu.
Sen tarjoamat edut ja mahdollisuudet
koetaan merkittäviksi ja siksi tulee keskittyä
epäkohtien korjaamiseen. Tunnelma seminaarissa
oli innostunut ja aktiivinen, tulevaisuudessa
saattaa yksi jos toinenkin hurahtaa ekirjastoihin.
Teksti ja kuva: Mia Hemming
|