Akavan puheenjohtaja perustaa yliopistoryhmän

Korkeakoulupoliittinen keskustelu väritti Akavan liittokokousta tiistaina 25.5. Puheenjohtaja Matti Viljanen lupasi perustaa puheenjohtajan työryhmän keskeisten yliopistotoimijoiden kesken. Viljasen mielestä suomalaisissa yliopistoissa on aivan liian kehno palkkataso.

Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen käsitteli liittokokouspuheessaan melko laajasti korkeakoulupoliittista keskustelua.

- En lähde tässä enää puimaan omia töppäyksiäni, Viljanen kuittasi Suomen Kuvalehden haastattelussa (18.4.) olleet puheensa Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston lakkauttamisesta.

Viljanen peräänkuulutti vahvaa korkeakoulupoliittista keskustelua. Hän puhui koulutuksen määrällisistä ja laadullisista tekijöistä.

- Onko koulutuksen ennakointijärjestelmä nyt sellainen, että se vahvistaa akavalaista työllistymistä? Onko nuorella takeet siitä, että hän saa kouluttautumisen jälkeen myös työpaikan?

Vahva korkeakoulupolitiikka on Viljasen mielestä Akavan etu. Jokaisen korkeakoulutusta antavan yksikön pitää olla aidosti korkeakoulu. Viljanen oli huolissaan myös opiskelija-/opettajalukumääräsuhteesta.

- Pitää vahvistaa opetuksellisia resursseja, jotta opetushenkilöstö lisääntyy korkeakouluissa. Yhteinen tavoitteemme tulee olla lisärahoituksen saaminen.

Viljanen oli huolissaan yliopistoväen palkkatasosta.

- Niissä taitaa olla heikoimmat palkat koko EU:ssa. Mistä saadaan jatkossa uudet kyvykkäät ihmiset yliopistojen opetushommiin? Myös palkkatasolla on merkityksensä Suomen pärjäämiselle.

Liittokokousväelle Viljanen kertoi päätöksestään perustaa puheenjohtajan työryhmä, joka koostuu keskeisistä yliopistotoimijoista. Se käsittelee niitä ajankohtaisia tarpeita, joita yliopistoasioihin liittyy. Viljanen toivoi, että tämä työryhmä ehtisi kokoontua vielä ennen lomia.

Yliopistoväen ääni kuuluviin

Toiminnanjohtaja Jorma Virkkala käytti Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteisen puheenvuoron. Hänen mielestään Matti Viljanen olisi omassa puheessaan voinut vielä selvemmin sanoutua irti taannoisessa lehtihaastattelussa esittämistään lakkautuslistoista. Virkkala piti hyvänä sitä, että Viljanen oli huolissaan yliopistoväen palkkakehityksestä. Tässä otteita Virkkalan puheesta:

- On erittäin tärkeää, että korkeasti koulutettujen keskusjärjestön puheenjohtaja ottaa julkisuudessa kantaa koulutuspolitiikkaan ja korkeakoulujen kehittämiseen. Akavan puheenjohtajan ääntä kuunnellaan näissä asioissa.

- Puheenjohtaja Viljasen huhtikuiset yliopistojen lakkauttamispuheet saivat aikaan erittäin voimakkaat vastalauseet akavalaisissa yliopistoalan järjestöissä Tieteentekijöiden liitossa ja Professoriliitossa sekä niiden jäsenistössä. Viljanen on myöhemmin korjaillut huhtikuisia käsityksiään yliopistoverkon harventamisesta. Olisimme halunneet, että irrottautuminen lakkauttamispuheista olisi tapahtunut selväsanaisesti myös tässä Akavan liittokokouksessa.

- Akavan kannanottojen ja lausuntojen kärki on kovin usein pelkästään koulutuspoliittinen. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto edellyttävät, että Akavan johto muistaa kannanotoissaan jatkossa vahvemmin myös sen, että yliopistoissa työskentelee yli 16 000 akavalaista. Tämä on myös se joukko, joka on kouluttanut ja kouluttaa valtaosan akavalaisista.

- Vauhdissa oleva yliopistouudistus on niin merkittävä asia, että siinä tulee ehdottomasti kuulla akavalaisten yliopistojärjestöjen ääntä. On hyvä, että, että Akavan puheenjohtaja lupasi perustaa tuekseen asiaan liittyvän taustaryhmän, joissa on edustus akavalaisista yliopistojärjestöistä. Luotettaviin tiedepoliittisiin kannanottoihin tarvitaan tieteellinen asiantuntemus. Sitä Akavasta löytyy ja sitä pitää myös hyödyntää.

- Se, että isosta yliopistomyllerryksestä seuraisi hyvä uudistus, on koko Akavan, yliopistoissa työskentelevien tuhansien akavalaisten ja niissä koulutettavien tulevien akavalaisten kannalta aivan keskeinen asia, Virkkala korosti.

Foorumit myös amk-puolelle?

Vaikka liittokokouspäivän lehdistötilaisuutta hallitsivat kysymykset STTK:n ja Akavan mahdollisesta yhdistymisestä, varsinaisessa liittokokouksessa käytettyjä kaikkia puheenvuoroja väritti korkeakoulupolitiikka. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Ismo Kokko kävivät puhumassa laadukkaamman ammattikorkeakoulutuksen puolesta. He toivoivat amk-verkon harventamista ja aloituspaikkamäärien vähentämistä. He olivat panneet merkille Viljasen aloitteen yliopistoryhmästä ja edellyttivät myös ammattikorkeakoulufoorumin perustamista.

Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder korosti, että pallo on yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla itsellään ja kehittämisen täytyy lähteä niistä. Hän ei vastustanut yliopistofoorumin perustamista, mutta totesi, ettei sillä voi olla Akavayhteisössä virallista asemaa.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Tuulikki Holopainen