Akavan puheenjohtaja perustaa yliopistoryhmän
Korkeakoulupoliittinen keskustelu väritti
Akavan liittokokousta tiistaina 25.5. Puheenjohtaja
Matti Viljanen lupasi perustaa
puheenjohtajan työryhmän keskeisten
yliopistotoimijoiden kesken. Viljasen
mielestä suomalaisissa yliopistoissa on
aivan liian kehno palkkataso.
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen käsitteli
liittokokouspuheessaan melko laajasti korkeakoulupoliittista
keskustelua.
- En lähde tässä enää puimaan omia töppäyksiäni,
Viljanen kuittasi Suomen Kuvalehden
haastattelussa (18.4.) olleet puheensa Joensuun
yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston
lakkauttamisesta.
Viljanen peräänkuulutti vahvaa korkeakoulupoliittista
keskustelua. Hän puhui koulutuksen
määrällisistä ja laadullisista tekijöistä.
- Onko koulutuksen ennakointijärjestelmä
nyt sellainen, että se vahvistaa akavalaista työllistymistä?
Onko nuorella takeet siitä, että hän
saa kouluttautumisen jälkeen myös työpaikan?
Vahva korkeakoulupolitiikka on Viljasen mielestä
Akavan etu. Jokaisen korkeakoulutusta antavan
yksikön pitää olla aidosti korkeakoulu. Viljanen
oli huolissaan myös opiskelija-/opettajalukumääräsuhteesta.
- Pitää vahvistaa opetuksellisia resursseja, jotta
opetushenkilöstö lisääntyy korkeakouluissa.
Yhteinen tavoitteemme tulee olla lisärahoituksen
saaminen.
Viljanen oli huolissaan yliopistoväen palkkatasosta.
- Niissä taitaa olla heikoimmat palkat koko
EU:ssa. Mistä saadaan jatkossa uudet kyvykkäät
ihmiset yliopistojen opetushommiin? Myös palkkatasolla on merkityksensä Suomen pärjäämiselle.
Liittokokousväelle Viljanen kertoi päätöksestään
perustaa puheenjohtajan työryhmä, joka
koostuu keskeisistä yliopistotoimijoista. Se käsittelee
niitä ajankohtaisia tarpeita, joita yliopistoasioihin
liittyy. Viljanen toivoi, että tämä työryhmä
ehtisi kokoontua vielä ennen lomia.
Yliopistoväen ääni kuuluviin
Toiminnanjohtaja Jorma Virkkala käytti Professoriliiton
ja Tieteentekijöiden liiton yhteisen
puheenvuoron. Hänen mielestään Matti Viljanen
olisi omassa puheessaan voinut vielä selvemmin
sanoutua irti taannoisessa lehtihaastattelussa
esittämistään lakkautuslistoista. Virkkala piti
hyvänä sitä, että Viljanen oli huolissaan yliopistoväen
palkkakehityksestä. Tässä otteita Virkkalan
puheesta:
- On erittäin tärkeää, että korkeasti koulutettujen
keskusjärjestön puheenjohtaja ottaa julkisuudessa
kantaa koulutuspolitiikkaan ja korkeakoulujen
kehittämiseen. Akavan puheenjohtajan
ääntä kuunnellaan näissä asioissa.
- Puheenjohtaja Viljasen huhtikuiset yliopistojen
lakkauttamispuheet saivat aikaan erittäin
voimakkaat vastalauseet akavalaisissa yliopistoalan
järjestöissä Tieteentekijöiden liitossa ja Professoriliitossa
sekä niiden jäsenistössä. Viljanen
on myöhemmin korjaillut huhtikuisia käsityksiään
yliopistoverkon harventamisesta. Olisimme
halunneet, että irrottautuminen lakkauttamispuheista
olisi tapahtunut selväsanaisesti myös tässä
Akavan liittokokouksessa.
- Akavan kannanottojen ja lausuntojen kärki
on kovin usein pelkästään koulutuspoliittinen.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto edellyttävät, että Akavan johto muistaa kannanotoissaan
jatkossa vahvemmin myös sen, että yliopistoissa
työskentelee yli 16 000 akavalaista. Tämä
on myös se joukko, joka on kouluttanut ja kouluttaa
valtaosan akavalaisista.
- Vauhdissa oleva yliopistouudistus on niin
merkittävä asia, että siinä tulee ehdottomasti
kuulla akavalaisten yliopistojärjestöjen ääntä. On
hyvä, että, että Akavan puheenjohtaja lupasi perustaa
tuekseen asiaan liittyvän taustaryhmän,
joissa on edustus akavalaisista yliopistojärjestöistä.
Luotettaviin tiedepoliittisiin kannanottoihin
tarvitaan tieteellinen asiantuntemus. Sitä Akavasta
löytyy ja sitä pitää myös hyödyntää.
- Se, että isosta yliopistomyllerryksestä seuraisi
hyvä uudistus, on koko Akavan, yliopistoissa
työskentelevien tuhansien akavalaisten ja niissä
koulutettavien tulevien akavalaisten kannalta
aivan keskeinen asia, Virkkala korosti.
Foorumit myös amk-puolelle?
Vaikka liittokokouspäivän lehdistötilaisuutta
hallitsivat kysymykset STTK:n ja Akavan mahdollisesta
yhdistymisestä, varsinaisessa liittokokouksessa käytettyjä kaikkia puheenvuoroja väritti
korkeakoulupolitiikka. Uuden Insinööriliiton
puheenjohtaja Pertti Porokari ja Tradenomiliiton
toiminnanjohtaja Ismo Kokko kävivät puhumassa
laadukkaamman ammattikorkeakoulutuksen
puolesta. He toivoivat amk-verkon harventamista
ja aloituspaikkamäärien vähentämistä.
He olivat panneet merkille Viljasen aloitteen
yliopistoryhmästä ja edellyttivät myös ammattikorkeakoulufoorumin
perustamista.
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön
YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder korosti,
että pallo on yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla
itsellään ja kehittämisen täytyy lähteä niistä.
Hän ei vastustanut yliopistofoorumin perustamista,
mutta totesi, ettei sillä voi olla Akavayhteisössä
virallista asemaa.
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Tuulikki Holopainen
|