Plagiarismin hallinta edellyttää yhteisiä pelisääntöjä
Sähköinen plagiaatintunnistus
yleistyy Suomen korkeakouluissa
nopeasti. Toimivien
järjestelmien lisäksi tarvitaan
vielä paljon pohdintaa yhteisten
käytäntöjen hiomiseksi.
Plagiointi määritellään yhdeksi vilppimuodoksi
ja eettisissä pelisäännöissä kuvataan,
miten epäily käytännössä käsitellään. Vilppiepäilyjen
hyvän tieteellisen käytännön
mukainen käsittely on sekä opiskelijan että
yliopiston etu. Jokainen yliopisto kuitenkin
päättää itsenäisesti omat pelisääntönsä esimerkiksi
plagioinnin tunnistamista helpottavien
sähköisten järjestelmien käytöstä.
Käsittelytavoissa tulee todennäköisesti
olemaan jonkin verran vaihtelua, tämä
johtuu muun muassa organisaatioiden eroista,
mutta valmisteluvaiheessa tehdään paljon
yhteistyötä eri korkeakoulujen kanssa,
sanoo kehitysasiantuntija Minna Vänskä
Aalto-yliopistosta.
— Laajalti yhteinen näkemys näyttäisi
olevan ainakin siitä, että tekstin
alkuperäisyyden tarkastamisen
tulkitaan kuuluvan osaksi
opintosuorituksen ja opinnäytteen
arviointia ja että siinä voidaan
käyttää apuvälineenä sähköistä
järjestelmää.
Plagiarismin hallinnan peruskysymyksiä
käsiteltiin 18.4.
Hankenilla Helsingissä järjestetyssä
seminaarissa, jossa oli edustajia eri yliopistoista
ja ammattikorkeakouluista.
Opettajien, tutkijoiden ja muun muassa
juristien lisäksi paikalla olivat esimerkiksi Tutkimuseettisen
neuvottelukunnan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön
edustajat.
Plagiointi-ilmiön käsittely jatkuu seminaarin
neljässä jatkotyöryhmässä, jotka ovat jo käynnistäneet
toimintansa. Seminaarin puheenjohtaja Totti
Tuhkasen mukaan eettisiä seikkoja sekä hallinnollisia
käsittelysääntöjä pohtivien työryhmien lisäksi pyritään
kehittämään ohjausmenettelyjä tieteellisen vilpin
varalle. Yliopistojen on nimittäin tärkeää huolehtia
siitä, että hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttäminen
ja tutkimusetiikan opettaminen kuuluvat
kiinteästi niiden antamaan koulutukseen.
— Tekniikkatyöryhmän tehtävänä taas on yhteistyössä
Kansalliskirjaston FinELib-palvelun kanssa
laatia välineitä plagioinnin havaitsemiseksi kehittämällä
edelleen eri tieteenalojen kotimaisten
tietokantojen ja julkaisukokoelmien indeksointia,
Tuhkanen toteaa.
Mitä vilpistä seuraa?
Plagiointiepäilyn käsittelyssä on otettava huomioon
yliopistolaki, joka velvoittaa eettiseen toimintaan
ja kuvaa kurinpitoseuraamukset. Hallintolaki
taas asettaa käsittelyprosesseille ja päätösten korjaamiselle
peruskriteerit. Julkisuuslaki ja henkilötietolaki
määrittelevät asiakirjakäytännöt. Aalto-yliopiston
lakimiehen Anna Johanssonin mukaan plagioinnin
ilmitulon vaikutus jatko-opiskelijan juridiseen
asemaan vaihtelee sen mukaan, missä vaiheessa hän
jää kiinni ja kuinka vakavasta tapauksesta on kysymys.
— Uuden tiedon tuottamisessa yliopistot ovat
keskeinen lähde. Samoin asiantuntijuus on keskeinen
tapa yrittää.
— Jos väitöskirja hylätään plagioinnin takia, niin
näkemykseni mukaan opiskelijan opiskeluoikeus säilyy
ja hän voi periaatteessa tehdä uuden väitöskirjan
ja valmistua. Vilpistä voidaan lisäksi antaa kurinpitorangaistus.
Ankarin kurinpitorangaistus opiskelijalle
on yliopistolain mukaan korkeintaan yhden vuoden
määräaikainen erottaminen, opiskelijaa ei siis voida
erottaa pysyvästi opinnäytteessä ilmenneen vilpin
takia, Johansson täsmentää.
Tapauksesta riippuen ilmitullut plagiointi voi
kuitenkin saada julkisuutta, mikäli esimerkiksi julkaistuun
artikkeliin joudutaan julkaisemaan oikaisu.
Julkisuus taas saattaa tosiasiallisesti vaikuttaa tutkijauralle
pääsemiseen.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta tarjoaa ohjeistoa
ja tukipalvelua korkeakouluille. TENK:n laatima
ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen
käsitteleminen Suomessa astui voimaan 1.3.
Arja-Leena Paavola
- Painetussa lehdessä sivu 6
|