Opetusministeri Krista Kiuru:
Yliopistojen tartuttava
henkilöstön työhyvinvointiin
Uusi opetusministeri Krista Kiuru
haluaa kiinnittää vahvasti huomiota
yliopistojen henkilöstön
hyvinvoinnin kysymyksiin. ”Kaikkihan
me haluamme, että yliopistot
ovat jatkossakin haluttuja työpaikkoja”,
hän korostaa.
Tasavallan presidentti nimitti asunto- ja viestintäministerinä
toimineen Krista Kiurun (sd.) uudeksi
opetusministeriksi 24. toukokuuta. Koulutukseltaan
39-vuotias Kiuru on valtiotieteiden maisteri. Seuraavassa
hän vastaa pariin kysymykseemme.
Mitkä yliopistoasiat ovat hallituskauden loppuvuosien
agendan kärjessä?
— Kyllä hallituskauden suurin yksittäinen asia
yliopistojen osalta on onnistunut opiskelijavalintauudistus.
Jos onnistumme — kun onnistumme — yhdessä
helpottamaan toiselta asteelta korkeakouluihin
siirtyvien nuorten tilannetta ja hyödyntämään täysimääräisesti
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
suuren koulutuskapasiteetin, teemme isänmaalle
suuren palveluksen. Meidän pitää saada nuoret nykyistä
sujuvammin sisälle yliopistoihin, ja yliopistojen
ja korkeakoulujen sisäiselle liikkuvuudelle pitää
löytää tarkoituksenmukaiset siirtymätavat.
— Toinen iso asia on tietysti riittävien voimavarojen
turvaaminen taloudellisesti tiukkoina aikoina.
Yliopistojen toiminnan varassa on aika lailla kestävän
kasvun luominen, ja siihen tarvitaan riittävä julkinen
rahoitus.
— Pidän myös tärkeänä sitä, että olot saadaan
ikään kuin vakiinnutettua suuren ja tarpeellisen yliopistouudistuksen
jälkeen. Aivan varmasti rakenteiden
ja toimintatapojen uudistamista pitää jatkaa,
mutta on kiinnitettävä vahvasti huomiota siihen, että
yliopistoyhteisössä voitaisiin nykyistä paremmin.
Tästä on tullut paljon palautetta, ja minusta yliopistojen
on tartuttava henkilöstön hyvinvoinnin kysymyksiin.
Kaikkihan me haluamme, että yliopistot
ovat jatkossakin haluttuja työpaikkoja.
Tutkimusrahoitukseen kaavaillaan kokonaisuudistusta.
Miten tutkimusrahoitusta tulisi kehittää opetusministerin
mielestä?
— Ensimmäinen asia on kyllä huolehtia tutkimusrahoituksen
kokonaistasosta! Kannatan kilpaillun
tutkimusrahoituksen määrän lisäämistä niin, että
Suomen Akatemiaan kehitetään ehdotetun kaltainen
strategisen tutkimusrahoituksen uusi instrumentti.
On tärkeää, että päättäjillä ja kansalaisilla on riittävästi
tietoa päätöksenteon taustalla. Aina ei selvitykset
anna riittävän perusteellista tietoa ja joskus
pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen syklit ovat
liian pitkiä. Uskottava laadunvarmistus tarvitaan
kuitenkin myös strategiseen tutkimusrahoitukseen,
ja uskon, että Akatemia on oikea paikka tälle. Myös valtioneuvoston tarvitsee omaan käyttöönsä pienen,
joustavasti käytettävissä olevan rahoituksen
selvitys- ja arviointityyppisiin hankkeisiin.
— Muutoin olen sitä mieltä, että on välttämätöntä
huolehtia pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen
rahoituksen tasosta niin yliopistoissa
kuin Suomen Akatemiassa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta
tietenkään, vaan yksinkertaisesti
siitä, että ei ole innovaatiokaivoa, josta riittäisi
ammennettavaa, jos ei meillä ole riittävän laajaa
tutkitun tiedon perustaa. Suomen Akatemian ja
Tekesin tehtävät ovat toisiaan täydentäviä, ja molempia
pitää kehittää omassa rootelissaan.
Krista Kiuru on toiminut vuosina 2004—2005 Tampereen
yliopiston toiminnan suunnittelijana Porin
yliopistokeskuksessa. Kiuru oli puhumassa keskuksen
10-vuotisjuhlissa samana päivänä, kun
demarien eduskuntaryhmä päätti ministerivaihdoksista.
Ikävästi juhlien kanssa lähes samaan
aikaan Tampereen teknillinen yliopisto tiedotti
yt-neuvottelujen aloittamisesta Porin yliopistokeskuksessa
sijaitsevassa Porin laitoksessaan.
Yt-neuvottelut koskevat laitoksen 50 hengen lomauttamista
enintään 90 päiväksi.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 8
|