 
|
|||||||||
|
Tohtoreiden työllistyminen on Euroopan laajuinen haasteEuroopassa väittelee vuosittain noin 120 000 tohtoria. Rahoitustilanne ja työllistyminen olivat esillä nuorten tutkijoiden Eurodoc-konferenssissa. Eurodoc-konferenssi ja vuosikokous järjestettiin tänä vuonna Luxemburgissa ja siellä käsiteltiin nuorten tutkijoiden tilannetta Euroopassa. Konferenssissa nousivat esille pitkälle samat kysymykset kuin Suomessakin eli rahoitukseen liittyvät ongelmat ja erityisesti rahoituksen puute, mutta myös ohjaukseen liittyvät ongelmat. Euroopassa väittelee vuosittain noin 120 000 tohtoria. Väitelleiden määrä OECD-maissa on kaksinkertaistunut 0,8 prosentista 1,6 prosenttiin 17 vuodessa. Väitelleiden määrä on kasvanut, mutta työmäärä yliopistoissa on pysynyt entisellään, kun taas työpaikkojen määrä näyttää nyt jopa laskevan. Tilastojen mukaan yliopistojen rahoitus on heikentynyt suurimmassa osassa Euroopan yliopistoja. Yli puolessa yliopistoista rahoitusta on leikattu yli 5 prosenttia, neljäsosassa yliopistoista rahoitus on pienentynyt yli 20 prosenttia, osassa yliopistoista jopa yli 40 prosenttia. Suomen ja Tanskan yliopistoleikkaukset eivät ehtineet kokouksessa esiteltyyn tilastoon mukaan (EUA, Public Funding Observatory). Kaikille ei yksinkertaisesti löydy töitä yliopistoista, ja osaaminen on saatava yritysten käyttöön. Tohtoreiden työllistyminen on Euroopan laajuinen haaste. Kuten Suomessa, myös Eurodocissa herätti laajasti keskustelua, minkälaista osaamista väitelleet tarvitsevat työllistyäkseen. Vaikka väitöskirjan tekeminen vaati usean vuoden projektin läpiviemistä, projektin johtamistaitoja, analyyttisyyttä, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, kykyä omaksua ja ymmärtää tietoa ja ajatella luovasti, jostain syystä myös muualla Euroopassa tunnutaan ajattelevan, ettei väitöskirjatyö valmista työelämään. Väitöskirjatutkijat mukana yritysprojekteissa Voisiko väitöskirjan rakentaa niin, että se valmistaisi paremmin työelämään? Yritysyhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä väitöskirjatyön aikana voi auttaa urapolulla eteenpäin. Esimerkistä käy yhteistyöprojekti autonvalmistaja Skodan kanssa, jossa väitöskirjatutkijat käyttävät osan ajastaan työskentelemällä osa-aikaisesti Skodalla samalla kun kirjoittavat väitöskirjaansa. Vastaavanlaisia hankkeita löytyy muuallakin. Hollannissa tehdään lyhempiä, 3—6 kuukauden sopimuksia yritysten kanssa, joissa nuoret tutkijat pääsevät mukaan erilaisiin kehitysprojekteihin ja hankkeisiin. Hankkeet näyttävät keskittyvän etenkin tekniikan ja kaupan alalle. Kirjavuutta opiskelijastatuksessa ja ohjauksen laadussa Opintojen rahoitus on haastavaa. Monessa maassa väitöskirjatutkijoita pidetään opiskelijoina. Toisaalta esimerkiksi Unkarissa opiskelijastatuksen saamiseksi vaaditaan alle 26-vuoden ikää. Tätä vanhemmat opiskelijat putoavat opiskelijapalveluiden ja tukien ulkopuolelle, vaikka heitä kutsuttaisiin opiskelijoiksi. Euroopan tasolla väitöskirjatutkijoiden rahoitustilanteesta on kuitenkin saatavilla vähän kattavaa ja samalla tarpeeksi tarkkaa tietoa, totesi kokouksessa yksikön päällikkö Thomas Jorgensen EUA:sta (European University Association). Tšekin ja Slovakian edustajat nostivat esiin väitöskirjaohjaajien kyvykkyyden. Väitöskirjan tekijöiden edistymistä arvioidaan jatkuvasti ja aikarajat painavat, mutta ohjaajien arviointia ei ole. Ohjauksen laatu puhututtaa myös Serbiassa, missä ei ole lainkaan poikkeuksellista, että väitöskirjatutkijalta puuttuu ohjaaja vielä 1—2 vuoden päästä väitöskirjatyön aloittamisesta. Serbiassa tohtoriopinnot on määritelty 3—4 vuoden mittaisiksi, mutta käytännössä ne kestävät 6—7 vuotta. Keskeyttäjien määrä on valtava ja jopa puolet aloittaneista keskeyttää. Laadukkaan ja etenevän väitöskirjatutkimuksen edellytyksenä on riittävä rahoitus ja hyvä ohjaus. Toivon mukaan emme joudu Suomessa tinkimään kummastakaan seikasta, vaan laadukkaalla ohjauksella ja riittävällä tutkimusrahoituksella pystyisimme turvaamaan asemamme tutkimuksen saralla myös tulevaisuudessa. Lotta Alhonnoro,
|
||||||||
