Tohtoreiden työllistyminen on Euroopan laajuinen haaste
Euroopassa väittelee vuosittain noin
120 000 tohtoria. Rahoitustilanne ja
työllistyminen olivat esillä nuorten tutkijoiden
Eurodoc-konferenssissa.
Eurodoc-konferenssi ja vuosikokous järjestettiin
tänä vuonna Luxemburgissa ja siellä käsiteltiin
nuorten tutkijoiden tilannetta Euroopassa.
Konferenssissa nousivat esille pitkälle samat kysymykset
kuin Suomessakin eli rahoitukseen liittyvät
ongelmat ja erityisesti rahoituksen puute, mutta
myös ohjaukseen liittyvät ongelmat. Euroopassa
väittelee vuosittain noin 120 000 tohtoria. Väitelleiden
määrä OECD-maissa on kaksinkertaistunut 0,8
prosentista 1,6 prosenttiin 17 vuodessa. Väitelleiden
määrä on kasvanut, mutta työmäärä yliopistoissa on
pysynyt entisellään, kun taas työpaikkojen määrä
näyttää nyt jopa laskevan.
Tilastojen mukaan yliopistojen rahoitus on heikentynyt
suurimmassa osassa Euroopan yliopistoja.
Yli puolessa yliopistoista rahoitusta on leikattu yli
5 prosenttia, neljäsosassa yliopistoista rahoitus on
pienentynyt yli 20 prosenttia, osassa yliopistoista
jopa yli 40 prosenttia. Suomen ja Tanskan yliopistoleikkaukset
eivät ehtineet kokouksessa esiteltyyn tilastoon
mukaan (EUA, Public Funding Observatory).
Kaikille ei yksinkertaisesti löydy töitä yliopistoista,
ja osaaminen on saatava yritysten käyttöön.
Tohtoreiden työllistyminen on Euroopan laajuinen
haaste. Kuten Suomessa, myös Eurodocissa herätti
laajasti keskustelua, minkälaista osaamista väitelleet
tarvitsevat työllistyäkseen.
Vaikka väitöskirjan tekeminen vaati usean vuoden
projektin läpiviemistä, projektin johtamistaitoja,
analyyttisyyttä, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia,
kykyä omaksua ja ymmärtää tietoa ja ajatella
luovasti, jostain syystä myös muualla Euroopassa
tunnutaan ajattelevan, ettei väitöskirjatyö valmista
työelämään.
Väitöskirjatutkijat mukana
yritysprojekteissa
Voisiko väitöskirjan rakentaa niin, että se valmistaisi
paremmin työelämään? Yritysyhteistyö yritysten ja
yliopistojen välillä väitöskirjatyön aikana voi auttaa
urapolulla eteenpäin. Esimerkistä käy yhteistyöprojekti
autonvalmistaja Skodan kanssa, jossa väitöskirjatutkijat
käyttävät osan ajastaan työskentelemällä
osa-aikaisesti Skodalla samalla kun kirjoittavat väitöskirjaansa.
Vastaavanlaisia hankkeita löytyy muuallakin.
Hollannissa tehdään lyhempiä, 3—6 kuukauden sopimuksia
yritysten kanssa, joissa nuoret tutkijat pääsevät
mukaan erilaisiin kehitysprojekteihin ja hankkeisiin.
Hankkeet näyttävät keskittyvän etenkin tekniikan
ja kaupan alalle.
Kirjavuutta opiskelijastatuksessa
ja ohjauksen laadussa
Opintojen rahoitus on haastavaa. Monessa maassa
väitöskirjatutkijoita pidetään opiskelijoina. Toisaalta
esimerkiksi Unkarissa opiskelijastatuksen saamiseksi
vaaditaan alle 26-vuoden ikää. Tätä vanhemmat opiskelijat
putoavat opiskelijapalveluiden ja tukien ulkopuolelle,
vaikka heitä kutsuttaisiin opiskelijoiksi.
Euroopan tasolla väitöskirjatutkijoiden rahoitustilanteesta
on kuitenkin saatavilla vähän kattavaa ja
samalla tarpeeksi tarkkaa tietoa, totesi kokouksessa
yksikön päällikkö Thomas Jorgensen EUA:sta (European
University Association).
Tšekin ja Slovakian edustajat nostivat esiin väitöskirjaohjaajien
kyvykkyyden. Väitöskirjan tekijöiden
edistymistä arvioidaan jatkuvasti ja aikarajat
painavat, mutta ohjaajien arviointia ei ole. Ohjauksen
laatu puhututtaa myös Serbiassa, missä ei ole lainkaan
poikkeuksellista, että väitöskirjatutkijalta puuttuu
ohjaaja vielä 1—2 vuoden päästä väitöskirjatyön aloittamisesta.
Serbiassa tohtoriopinnot on määritelty 3—4 vuoden
mittaisiksi, mutta käytännössä ne kestävät 6—7
vuotta. Keskeyttäjien määrä on valtava ja jopa puolet
aloittaneista keskeyttää.
Laadukkaan ja etenevän väitöskirjatutkimuksen
edellytyksenä on riittävä rahoitus ja hyvä ohjaus. Toivon
mukaan emme joudu Suomessa tinkimään kummastakaan
seikasta, vaan laadukkaalla ohjauksella ja
riittävällä tutkimusrahoituksella pystyisimme turvaamaan
asemamme tutkimuksen saralla myös tulevaisuudessa.
Lotta Alhonnoro,
väitöskirjatutkija, Tieteentekijöiden liiton hallituksen jäsen
Sanna Rantakömi
tutkija, FT, Tieteentekijöiden liiton nuorempien
tutkijoiden työryhmän puheenjohtaja
Pirjo Pöllänen
tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
- Painetussa lehdessä sivu 14
|