5/16

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Yliopisto-opettajan työn määrä on riski terveydelle

    Reilusti yli puolet yliopistojen lehtoreista ja opettajista kokee, että työtä on erittäin tai melko usein liikaa. Työhön ollaan kuitenkin tyytyväisempiä kuin muulla opetusalalla. Johdon toimintaa arvioidaan kriittisemmin kuin kaksi vuotta sitten.

    Opetusalan ammattijärjestö toteutti työolobarometrin marraskuussa 2015. Barometriin vastasi 1076 opettajaa ja opetusalan esimiestä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Edellinen selvitys tehtiin syksyllä 2013, jolloin vastaajia oli yli 1300.

    Barometri osoitti, että opetusalan työhyvinvoinnin ja turvallisuuden alamäki on alkanut. Opettajien työkyky on heikentynyt, työtyytyväisyydessä on tapahtunut notkahdus ja työstressiä koetaan reilusti enemmän kuin työelämässä keskimäärin. Opettajat ovat alan kriittisiksi koetuista työoloista huolimatta innostuneita työstään.

    Yliopistoista kyselyyn vastasi yliopiston opettajia ja lehtoreita. Tuloksien tulkinnassa on otettava huomioon yliopisto-opettajien ja lehtoreiden kohtuullisen pieni vastaajajoukko.

    Työn määrä valtava

    KUVIO

    Työn määrä on erittäin korkea yliopistoissa. Yliopiston lehtorit ja opettajat tekevät työtä keskimäärin 43,3 tuntia viikossa (keskihajonta 7,9). Arvioitavien opiskelijoiden määrä on korkea ja määrä vaihtelee vastaajien välillä. Vastaajat ilmoittivat arvioitavien opiskelijoiden määräksi syyslukukauden aikana keskimäärin 139,3 opiskelijaa (keskihajonta 128,6). Yhä reilusti yli puolet vastaajista koki, että töitä on erittäin tai melko usein liikaa. Työhön ollaan kuitenkin tyytyväisempiä kuin muualla opetusalalla.

    Lisäksi vastaajat kokivat että työt eivät jakaudu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kahdessa vuodessa on tapahtunut negatiivinen kehitys.

    Työstressiä koki erittäin tai melko usein noin joka kolmas (30 %), vaikka poikkeuksellista väsymystä ei koettu enää samalla tavalla kuin kaksi vuotta sitten. Vastaajien työkykyarviot 0 - 10 olivat heikompia (ka. 8,1) kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin (8,3).

    KUVIO

    Työn määrään ja tasapuoliseen jakautumiseen pitää työpaikoilla ja esimiestyössä kiinnittää enemmän huomioita työstressin vähentämiseksi. Jatkuva työstressi on terveydelle riskitekijä, johon on työnantajan lakisääteisesti puututtava.

    Työyhteisöt ja lähiesimiehet tukevat

    KUVIO

    Työyhteisöissä ja lähiesimiestoiminnassa oli tapahtunut lievää positiivista kehittymistä kahden vuoden aikana. Esimiestukeen ja palautteeseen oltiin tyytyväisempiä. Kehityskeskustelun oli käynyt 86 % (vuonna 2013 82 %) vastaajista

    Johdon toimintaan oltiin tyytymättömämpiä kuin kaksi vuotta sitten. Johdon osoittama arvostus omaa työtä kohtaan oli lisääntynyt 5 prosenttiyksikköä erittäin tai melko huonosti kokevien joukossa.

    Johtoon tyytymättömyys näyttää yliopistoissa jatkuvan ja myös tiedon kulkuun oltiin selvästi tyytymättömpiä kuin kaksi vuotta sitten. Viesti on sama kuin Varman yliopistoihin tekemässä kyselyssä 2015. Tyytymättömyys täytyy ottaa vakavasti yliopistoissa. Henkilöstöä koskevien päätösten valmistelua, yhteistoimintaa ja henkilöstön kohtelua on selvästi parannettava.

    Kiusaamiskokemuksia liikaa

    KUVIO

    Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kokemukset olivat lisääntyneet kahden vuoden aikana. Vuonna 2015 ilmoitti 30 % kokeneensa kiusaamista tai epäasiallista kohtelua työssään viimeisen 12 kuukauden aikana. Vuonna 2013 määrä oli 21 %.

    Koulutusta tilanteiden hallintaan oli saanut yhä useampi. Viimeisen kolmen vuoden aikana koulutusta häirintä- ja konfliktitilanteiden kohtaamiseen oli saanut 27 %, kun kaksi vuotta sitten sitä ilmoitti saaneensa 18 %. Epäasiallinen kohtelu tai kiusaaminen olivat aiheuttaneet sairauspoissaoloja 3 prosentille. Tämä tarkoittaa sitä, että tilanteet eivät ole olleet vakavia tai työaikajärjestelmä on antanut mahdollisuuden selviytyä tilanteesta ilman sairauspoissaoloa työstä.

    Epäasiallisen kohtelun ja kiusaamiskokemusten käsittelyyn ja tilanteisiin puuttumiseen sekä opiskelijoiden taholta tuleviin kiusaamiskokemusten hallintaan tarvitaan yliopistoissa toimia. Työyhteisöjen sisäisten ja esimiesten aiheuttamaa epäasiallista kohtelua ei voi ohittaa vaan siihen on puututtava. Lisäkoulutusta tulee saada opetustyötä tekevien ammatin hallitsemiseksi ja toimintatapoja kehittää koskien opiskelijoihin liittyviä vaikeita tilanteita.

    Väkivaltatilanteisiin varaudutaan paremmin

    Barometrin mukaan yliopistoissa ei koeta arjessa väkivaltaa. Yliopistot ovat kuitenkin olleet massiivisten uhkien kohteena myös täällä Suomessa. Joka toinen (55 %, vuonna 2013 40 %) ilmoitti että omalla työpaikalla on sovittu menettelytavat ja ohjeet väkivaltatilanteisiin. Perehdytystä menettelytapojen ja ohjeiden noudattamiseen oli saanut joka kolmas (36 %, vuonna 18 %). Koulutusta väkivaltatilanteiden kohtaamiseen oli saanut 30 %. Kaksi vuotta sitten koulutusta ilmoitti saaneensa 15 %. Kriisi- ja turvallisuussuunnitelman olemassa olosta ilmoitti 86 %, ja 40 % kanssa suunnitelma oli käyty läpi.

    Väkivaltatilanteisiin varautumiseen on selvästi havahduttu viimeisen kahden vuoden aikana. Ennakoivaa turvallisuustyötä yliopistoissa tulee jatkaa.

    Sisäilma sairastuttaa

    Työolojen terveellisyys on erityinen ongelma yliopistoissa. Terveydelle haitallisesta sisäilmaongelmasta ilmoitti 45 % vastaajista. Sisäilmaongelmat myös sairastuttavat ja aiheuttavat pitkiä poissaoloja työstä.

    Yliopistojen työolojen terveellisyyttä tulee kohentaa niin, että henkilöstön sairastaminen otetaan työpaikoilla vakavasti ja tiloissa olevat ongelmat selvitetään riittävän pätevästi ja laajasti.

    Työolobarometriin voi tutustua osoitteessa www.oaj.fi

    Teksti Riina Länsikallio, työelämäasiamies ja
    Vesa Ilves, tutkija

    • Painetussa lehdessä sivu 36