Yliopistolaisilla isot odotukset budjettiriiheen

Valtiovarainministeriön budjettiesitys oli iso pettymys korkeakoulualan järjestöille. Hallitusohjelma antoi lupauksia paremmista näkymistä. Rahoituksen piti kääntyä pitkän leikkauskierteen jälkeen nousuun.

Valtiovarainministeriö julkisti budjettiesityksensä 16. elokuuta. Sen mukaan yliopistojen perusrahoitusta nostettaisiin ensi vuonna ainoastaan 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 5 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, OAJ, SYL ja SAMOK katsoivat yhteisessä kannanotossaan, että tämä on vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatusta.

— Koulutuksen rahoittamiseen tarvitaan luvattu käänne. Täysimääräiset indeksikorotukset sekä hallitusohjelmassa sovittu erillinen 60 miljoonan euron perusrahoituksen korotus paikkaavat osaltaan edellisten hallitusten päätösten myötä syntynyttä noin puolen miljardin vajetta korkeakoulujen julkiseen rahoitukseen. Nyt valtiovarainministeriö on leikannut luvatusta summasta kolme neljäsosaa, järjestöt totesivat.

Jatkuvan oppimisen edistäminen ja aloituspaikkojen lisääminen vaativat väistämättä panostuksia, jotka jäävät VM:n ehdotuksessa vajaiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön omassa budjettiesityksessä yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa vuodessa. Korkeakoulualan järjestöjen mukaan nämä summat ovat hallitusohjelman mukaisia.

Lisäksi OKM esittää korkeakouluille hakijasuman purkuun ensi vuodelle 40 miljoonaa euroa, josta yliopistoille tulisi 24 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 16 miljoonaa euroa. Korkeakouluissa aloituspaikkoja aiotaan lisätä vähintään 5 000 opiskelijalla. Tavoite merkitsisi jopa 80 000 ihmisen korkeakouluttamista nykyisen määrän päälle.

Tutkimusrahoituksen puolella OKM esitys haluaa vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä, tukea nuorten tutkijoiden uria ja tutkimusinfrastruktuureja. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuuteen ehdotetaan pysyvää lisäystä: 40 miljoonaa euroa ja 8 miljoonaa euroa vuosille 2020—2022. Tutkimusympäristöjen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ehdotetaan lisämäärärahaa. Määrärahaa Kansallisarkiston toimintamenoihin esitetään myös korotettavaksi.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusnäkymät herättivät elokuussa harvinaisen paljon huomiota ja keskustelua mediassa.

Ministeriöiden ja VM:n väliset budjettineuvottelut pidettiin elokuun lopussa. Budjettiriihi on 17.—18. syyskuuta. Ainakin yliopistoväellä on siihen isot odotukset.


Mikä on pääviestisi budjettiriiheen?

Jukka Kola
rehtori, Turun yliopisto
— Hallitusohjelma toteutettava täysimääräisesti niin eurojen kuin aikataulun (+40M€ & indeksi v. 2020) osalta. Investoidaan tulevaisuuteemme — nyt heti!

 

Ida Mielityinen
johtava asiantuntija, Akava
—Talousnäkymien heikentyessä tarvitaan vahva visio Suomen tulevaisuudesta. Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat sivistysvaltion pelastumisstrategia - niihin on investoitava nyt.

 


Heljä Misukka
koulutusjohtaja, OAJ
— Koulutuksen ja tutkimuksen arvostusta osoitetaan parhaiten riittävillä resursseilla, siitähän tulevaisuusinvestoinneissa lopulta on kyse. Vahvan perusrahoituksen lisäksi yliopistoille on osoitettava rahaa aloituspaikkojen lisäämiseen. Budjettiriihen alla ”kunnianpalautuksen” aikataulu vaikuttaa hitaalta.

 

Korkeakoulujen rahoitusta leikattu satoja miljoonia

Parin edellisen hallituskauden aikana korkeakoulujen määrärahojen indeksitarkistukset ovat olleet pääsääntöisesti jäädytettyjä. Lisäksi määrärahoihin on tehty merkittäviä leikkauksia.

Ammattikorkeakoulujen julkinen rahoitus on laskenut näiden päätösten myötä yli 200 miljoonaa ja yliopistojen noin 300 miljoonaa euroa.

Lisäksi tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen on tehty satojen miljoonien leikkaukset.

Vaikka korkeakoulut ovat onnistuneet paikkaamaan rahoitusta muun muassa kansainvälisellä tutkimusrahoituksella, kokonaisrahoitus on laskenut eikä merkittäviltäkin henkilöstövähennyksiltä ole vältytty. Yliopistohenkilöstön määrä väheni 2 815:lla vuosina 2013—2017.


teksti Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 6