Aalto-yliopisto tähtää edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto haluaa avointa yhteistyötä
muiden yliopistojen kanssa. Nurkanvaltaukset
eivät ole mielessä. Tätä vakuuttavat
Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen
puheenjohtaja Matti Alahuhta
ja varapuheenjohtaja Marja Makarow.
Tulevaisuus näyttää, pitääkö tieteenalojen
kirjoa laventaa nykyisestä.
Uusi yliopisto haluaa vetää lahjakkuuksia
edelläkävijätutkimuksen ja nykyistä
parempien urapolkujen avulla.
Myös palkkauksella on oma merkityksensä.
Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus nimitettiin
valtioneuvoston istunnossa 14. elokuuta. Uunituore
hallitus piti ensimmäisen kokouksensa ja
esittäytyi medialle heti seuraavana päivänä. Kaikki
muut jäsenet olivat kokoustauolla pidetyssä
tiedotustilaisuudessa paikalla paitsi Boston Universityn
rehtori Robert A. Brown, jonka lento
New Yorkista myöhästyi. Brown ehti kyllä mukaan
hallituksen kokouksen iltapäivän osuuteen.
Hallituksen puheenjohtaja Kone Oyj:n toimitusjohtaja
Matti Alahuhta kehui esittäytymistilaisuudessa
hallitusta hienoksi tiimiksi. Samaa
hän ja varapuheenjohtajaksi valittu Euroopan
tiedesäätiön pääjohtaja Marja Makarow korostavat
myös Acatiimi-lehden haastattelussa.
Jäsenet eivät ole tahojensa edunvalvojia
Ensimmäisessä kokouksessa säätiön hallitus löi
lukkoon kokousaikataulun tämän vuoden loppuun.
Kokouksia pidetään kerran kuussa. Vaikka
arvovaltaisilla jäsenillä on monta muutakin
rautaa tulessa, yhteisiä kokousaikoja löytyi Alahuhdan
mukaan hämmästyttävän hyvin.
- Tämä osoittaa kaikkien vahvaa sitoutumista uuden yliopiston kehittämiseen, hän toteaa.
Hallituksen puheenjohtaja on näyttänyt itse
esimerkkiä luopumalla monista muista luottamustoimistaan.
Hän on jättänyt puheenjohtajuudet
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön
ja sveitsiläisen IMD:n (International Institute
for Management Development) hallituksissa
sekä jäsenyyden TKK:n hallituksessa.
Säätiön hallitus aikoo järjestää tulevat kokouksensa
vuoroin TKK:n, Helsingin kauppakorkeakoulun
ja Taideteollisen korkeakoulun tiloissa.
Näin hallituksen jäsenet pääsevät heti tutustumaan
Aalto-yliopiston eri osiin.
Hallituksen jäsenistä viisi on valtioneuvoston
nimittämää ja kaksi, toimitusjohtaja Anne Brunila
Metsäteollisuus ry:stä ja taloustieteen professori
Bengt Holmström MIT:sta, nimesi Elinkeinoelämän
keskusliiton EK. Alahuhta korostaa,
että hallitustyöskentelyssä jäsenet eivät ole
minkään tahon tai osa-alueen edunvalvojia.
- Hallitusten jäsenten taustat eivät näy mitenkään.
Se on lähtökohta. Kaikki olemme tulleet
tähän mukaan siinä hengessä, että tuomme työhön
oman osaamisemme, puheenjohtajisto vakuuttaa.
Rehtorin rooli lähenee toimitusjohtajaa
Ensimmäisen kokouksen agendan keskeisin asiakohta
oli Aalto-yliopiston rehtorin valintaprosessin
käynnistäminen. Kansainvälinen avoin
haku on käynnistynyt ripeästi, ja mukaan on valjastettu
myös hakukonsulttiyritys, jolla on kokemusta
akateemisen maailman rekrytoinneista.
- Henkilöllä tulee olla vahva akateeminen
tausta. Rehtorin tulee nousta oman ekspertiisinsä
yläpuolelle ja nähdä kokonaisuudet. Hän pystyy
luomaan uutta ja myös toteuttamaan. Olemme
varmoja, että tällainen henkilö löytyy, Alahuhta
toteaa.
Uudelta rehtorilta edellytetään suomen tai
ruotsin kielen taitoa. Vaikka kyseessä on kansainvälinen
haku, varsinkin uuden yliopiston alkuvaiheen
tekee sujuvammaksi, jos rehtori osaa
jompaakumpaa kotimaista kieltä.
Rehtori aiotaan valita tämän syksyn aikana.
Alahuhta pitää tätä säätiön hallituksen alkukauden
tärkeimpänä tehtävänä.
Uuden yliopistolain myötä rehtorin asema
vahvistuu. Häntä voi luonnehtia yliopiston toimitusjohtajaksi.
Hallituksen kokouksissa rehtori
toimii esittelijänä. Muun muassa oikeusoppineiden
piirissä on esitetty arveluja siitä, että rehtorin
ja yliopiston hallituksen puheenjohtajan
välinen suhde voi muodostua ongelmalliseksi.
Vahva hallituksen puheenjohtaja voi alkaa johtaa
yliopistoa. Paljon riippuu tietysti kyseisistä
henkilöistä.
Matti Alahuhta ei näe asiassa ongelmaa. Yritysmaailmassa
hän on tottunut toimitusjohtajan
ja hallituksen puheenjohtajan selkeään tehtävien
jakoon.
- Nimityksen jälkeen rehtori luonnollisesti ottaa
ohjat yliopiston kehittämisestä ja hallituksen
rooli on tukea tätä. Kaikessa johtamisessa on kyse
siitä, mitä vahvempia ja parempia henkilöitä tehtäviin
saadaan, sitä parempi. Tämä on niitä asioita,
joista olisin työssämme kaikkein vähiten
huolissani.
Makarowin mukaan uusi yliopistolaki antaa
eväät rehtorin ja hallituksen työnjaosta. Rehtori
on toteuttaja. Uuden lain myötä rehtorin valta
kasvaa myös henkilöstöasioissa.
Innostuneet ihmiset tuloksentekijöinä
Hallitus päättää muun muassa säätiön strategiasta,
toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä
muista laajakantoisista suunnitelmista. Isoja
strategisia linjauksia hallitus ei luonnollisesti ehtinyt
ensimmäisessä kokouksessaan tehdä. Keskeisenä
tavoitteena on parantaa opiskelun, opettamisen
ja tutkimuksen toimintaedellytyksiä.
Hallituksen tärkeä tehtävä on luoda mahdollisuudet
tälle muutokselle.
Aaltouniversity-sivustolla on jonkin verran
henkilöstöä koskevia asioita. Siellä todetaan esimerkiksi
“henkilöstöpalvelut halutaan nostaa samalle
tasolle kuin parhaissa yrityksissä”. Mikä on
säätiön hallituksen rooli henkilöstöasioissa?
- Hallituksen roolina on käynnistää kehittämishankkeet,
jotka mahdollistavat joustavan palvelujen
saannin ja valintansa jälkeen vetovastuun
tästä ottaa rehtori. Innostuneet ihmiset saavat
aikaan tulokset. Rehtorin keskeinen profiili on
se, että hän on innostava ihmisten johtaja, Alahuhta
täsmentää.
- Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö
yliopiston kaikissa toiminnoissa on tietenkin
kaiken menestymisen perusta. Ykkösluokan yliopiston
tavoitteena on ilmapiiri, jossa koko henkilöstö
on samassa veneessä ja kunnianhimo on
korkealla. Koko henkilöstön mukaan ottamisessa
muutokseen on tonttia kaikilla suomalaisilla
yliopistoilla, Makarow sanoo.
Henkilöstön jaksaminen on koetuksella kaikissa
yliopistoissa. Teknillisessä korkeakoulussa
muutama vuosi sitten tehty työhyvinvointiselvitys osoitti, että lähes kolmannes professoreista
on burn-outin partaalla. Tilanne on tuttu TKK:n
hallituksessa istuneelle Alahuhdalle.
- Kun keskustelee professorien kanssa, selkeä
viesti on se, että rahoituksen hakemiseen ja raportointiin
liittyvä byrokratia vie kohtuuttomasti
aikaa ja energiaa. Se koetaan tosi suureksi rasitteeksi
varmaan kaikissa yliopistoissa. Kun on
luonut vahvan tutkimusalueen, pitäisi voida keskittyä
siihen. Poukkoilevaan rahoitukseen ja byrokratiaan
liittyy ongelmia, joita pyrimme karsimaan,
Alahuhta linjaa.
Makarowin mielestä isojen tutkimushankkeiden
ja konsortioiden vetäminen on valtava rasitus.
Niihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä tulisi
antaa yhä enemmän muiden kuin tutkimuksen
johtajan kontolle.
Alahuhta nostaa vielä esille sen, että opetushenkilöstöä
on liian vähän. Epäedullinen opettajien
ja opiskelijoiden lukumääräsuhde heikentää
opetuksen laatua ja tehoa, sekä suomalaisten
yliopistojen sijoituksia kansainvälisissä rankingeissä.
- Tavoitteenamme on opiskelijakeskeinen
kulttuuri. Nyt tilanne on kaukana siitä. Ryhmäkokoja
tulee saada pienemmiksi. Tämä kohentaisi
myös opettajien ja opiskelijoiden välistä yhteenkuuluvaisuuden
tunnetta, Alahuhta näkee.
Tutkijan urapolkuihin erityishuomio
Elokuun puolivälin esittäytymistilaisuudessa
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nostivat
henkilöstöä koskevista asioista ennen kaikkea
esille nykyistä houkuttelevammat urapolut. Makarow
kiinnitti huomiota varsinkin tutkijanuraan,
jonka karikoiden poistamista hän oli
miettimässä viime keväänä työnsä päättäneessä
opetusministeriön työryhmässä.
- Ennen kaikkea nuorille tulevaisuuden tähdille
tulee tehdä nykyistä parempia ja varmempia
uranäkymiä. Emme saa lahjakkaita tutkijanalkuja,
jos heillä ei ole tiedossa nykyistä ennakoitavampaa
uraa, hän painottaa.
Alahuhta tietää yritysmaailmasta, että kilpailu
kaikista parhaista voimavaroista on kiristymässä.
- Pitkäjänteiselle tutkimukselle pitää luoda
edellytykset, hän korostaa.
- Ja pitkäjänteisyyteen kuuluu ennen kaikkea kestävä rahoitus, Makarow lisää. Tämä on sekä
resurssi- että positiokysymys.
Tutkijoille on suunnitteilla yleisen urapolun
rinnalle ns. tenure track -malli, jossa tohtorintutkinnon
jälkeen on mahdollisuus edetä portaittain,
arviointien kautta professoriksi seitsemässä
vuodessa. Niin tutkijoiden kuin muun
henkilöstönkin rekrytoinnissa aiotaan kiinnittää
erityistä huomiota kansainvälisyyteen.
Edelläkävijätutkimus houkuttaa
huippuja
Alahuhta korosti 15. elokuuta pidetyssä säätiön
hallituksen tiedotustilaisuudessa, että Aalto-yliopistolla
on tavoitteena hyvä yhteistyö muiden
yliopistojen kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Aalto-yliopisto haluaa olla mahdollisimman
läpinäkyvä.
Kilpailu kuitenkin kiristyy ja muissa yliopistoissa
esiintyy pelkoa siitä, että Aalto-yliopisto
imee parhaimmat tutkijakyvyt muun muassa paremmilla
palkoilla. Säätiöperustaisella yliopistolla
voi olla enemmän liikkumavaraa palkkapolitiikassa.
Tosin yliopistotyönantajan tuleva järjestäytyminen
on vielä avoinna oleva kysymys. Ainakin
alkuvaiheessa kaikki yliopistot ovat liittymässä
Suomen yliopistojen työnantajayhdistykseen
(Syty).
- Uudistuksen yksi osa on se, että se antaa
palkkaukseen enemmän joustavuutta, Alahuhta
sanoo.
Alahuhta ja Makarow pitävät palkkausta tärkeänä,
mutta sitä enemmän merkitystä on houkuttelevilla
tutkimusympäristöillä.
- Tärkein tekijä on kuitenkin aina se, että
paikka, missä tehdään edelläkävijätyötä, vetää
puoleensa parhaita lahjakkuuksia, Alahuhta tietää
yritysmaailmastakin. Mutta palkkiokysymyskään
ei saisi hänen mielestään olla esteenä rekrytoinnissa.
Myös Makarow painottaa edelläkävijätutkimuksen
merkitystä keskeisenä houkutuskeinona.
- Huippu ei muuta maata tai yliopistoa paremman
palkan perässä, vaan sen takia, että voi
työskennellä laadukkaassa tutkimusympäristössä,
jolla tarkoitetaan kollegojen, tutkimuslaitteistojen
ja palvelujen tasoa, Makarow muistuttaa.
Hän on huolissaan tutkimuksen infrastruktuurirahoituksesta,
johon Suomen Akatemian
hallituskin kiinnitti huomiota ennen elokuun lopun
budjettiriihtä. Akatemian laskelmien mukaan
tähän tarvittaisiin pikaisesti 40-60 miljoonaa
euroa.
Nurkanvaltauksiin ei lähdetä
Aalto-yliopistoa on pidetty ennen kaikkea tekniikan,
kaupan ja taiteen liittona.
Elokuun puolivälin esittäytymisinfossa hallituksen
jäseniltä kysyttiin, riittävätkö uudelle
yliopistolle nämä tieteenalat, vai tarvitaanko
kansainväliselle huipulle pääsyyn laajempaa alojen
kirjoa. Suomalaisten yliopistojen asemat paljon
mainostetulla Shanghai-listalla nousivat kohisten
vasta, jos Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopiston
yhdistyisivät.
MIT:ssa professorina toimiva Bengt Holmström
oli tiedotustilaisuudessa sitä mieltä, että
uudessa yliopistossa tulisi olla laajempi tieteenalavalikoima.
MIT:ssa ovat edustettuina myös
yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet.
- Aalto-yliopisto ei lähde nurkanvaltauksiin vaan pyrkii tasapainoiseen, hyvään yhteistyöhön,
Makarow tähdentää.
Helsingin yliopiston entinen vararehtori korostaa
TKK:n ja Helsingin yliopiston erinomaista
yhteistyötä huipputasolla monella tieteen saralla.
Tästä ovat osoituksena muun muassa yhteiset
tutkimuslaitokset HIIT (Helsinki Institute for
Information Technology) ja HIP (Helsinki Institute
of Physics). Lisäksi yhteisiä hankkeita on
nanoteknologiassa ja aivokuvantamisessa.
Myös Alahuhta korostaa avointa yhteistyötä.
Oppiaineiden ja tieteenalojen kirjoa tullaan varmaan
pohtimaan hallituksessa.
- Jatkossa pitää tosiaan miettiä, puuttuuko
tieteenalojen joukosta sellaisia, joita siellä olisi
hyvä olla. Globaalit ongelmat ovat niin monimutkaisia,
että pelkät teknologiset ratkaisut eivät
enää riitä. Tarvitaan asiantuntijoita, esimerkiksi
yhteiskuntatieteilijöitä välittämään tietoa
kansalaisille. Juuri yhteiskuntatieteitä saatettaisiin
tarvita mukaan, ainakin yhteistyölinkkinä
muiden yliopistojen kanssa, Makarow ennakoi.
Hallitus tukee rahoituksen hankintaa
Valtio sijoittaa Aalto-yliopiston peruspääomaan
500 miljoonaa ja elinkeinoelämä 200 miljoonaa
euroa. Tähän mennessä elinkeinoelämän puolen
rahoituksesta on kasassa noin 120 miljoonaa, ja
Etelärannan suunnalta vakuutellaan, että loputkin
200:sta on koossa määräaikaan 2010 mennessä.
Alahuhdan saamien tietojen mukaan rahoituksen
hankinta etenee ihan aikataulussa.
- Peruspääoman keräämisessä säätiön hallituksella
ei ole erityistä roolia, vaan vetovastuu
on EK:n taholla. Hallitus tietysti tukee tätä toimintaa,
Alahuhta kommentoi.
Ajan myötä päävastuu varainkeruusta siirtyy
yliopistolle.
Maan hallitus on päättänyt, että uuden yliopiston
toimintamenoihin luvattu 100 miljoonan
euron potti tulee kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi
asteittain vuoteen 2015 mennessä.
Tämä voi sattua huonoon saumaan Aalto-yliopiston
kannalta: se on juuri päässyt vauhtiin ja
ehtinyt ehkä laajentaakin toimintojaan. Alahuhta
ei vielä halua ennakoida tätä tilannetta.
- Tähänkin kysymykseen paneudumme varmasti
jatkossa.
Uusi yliopisto aloittaa toimintansa elokuussa
2009, ja Teknillisen korkeakoulun, Helsingin
kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun
toiminta siirtyy kokonaisuudessaan säätiön
toiminnaksi vuoden 2010 alussa.
Aallon henkilöstölle
muutostukihanke
Aalto-yliopiston muodostamissa kolmessa korkeakoulussa
on käynnistetty viime keväänä muutostukihanke,
jonka tarkoituksena on helpottaa
henkilöstön siirtymistä uuteen yliopistoon.
Hankkeen tavoitteena on turvata henkilöstön
mahdollisuus osallistua uuden yliopiston suunnitteluun,
antaa tukea ja valmennusta esimiehille
ja tarjoa koulutusta ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
HSE:n, TaiKin ja TKK:n normaali
henkilöstökoulutus on avattu “innokumppaneille”.
Uudet työnohjausryhmät, coachingit, ovat
aloittaneet syyskuussa toimintansa. Omat ryhmänsä
on muun muassa esimiehille, tutkijoille
ja suunnittelijoille. Koulutuspäällikkö Kaija
Meriläinen TKK:lta kertoo, että ryhmänsä ovat
saamassa myös Aalto-kirjaston henkilöstö sekä
opintosihteerit. Myös yhteinen mentorointi on
päässyt vauhtiin.
Lisäksi kolmessa korkeakoulussa järjestetään
muutosta tukevia orientoitumistilaisuuksia, joissa
asiantuntijapuhujat käyvät antamassa evästystä
muutostilanteisiin.
Jatkossa esimiesvalmennukset järjestetään
myös yhdessä. Tulossa on myös kansainvälistymiskoulutusta.
Muutos säätiöpohjaiseksi yliopistoksi
merkitsee myös sitä, että taloushallintoon
liittyvä koulutus on tärkeällä sijalla. Lisäksi henkilöstöhallinnon
väki tarvitsee koulutusta, joka
liittyy palvelussuhdelajin muutokseen.
- Muutosteema kulkee läpäisyaiheena kautta
koko koulutuksen, Meriläinen toteaa.
Aalto-yliopiston valmisteluun liittyy myös 7-
8 teemaryhmän koolle kutsuminen. Yksi teemaryhmä
on henkilöstöprosesseja varten. HSE:ssa
ja TaiKissa ihmisiä näihin ryhmiin haettiin jo
kesällä, TKK:n henkilöstölle asiasta lähetettiin
rehtorin kirje elokuun lopulla. Projektipäällikkö
Mauri Airila TKK:lta kertoo, että vetäjien
valitseminen on meneillään.
- Tarkoituksena on, että jokainen ryhmän jäsen
lyö Aalto-lippiksen päähänsä ja kaikki työskentelevät
unelmien yliopiston puolesta unohtaen
reviirinsä, professori Airila kuvaa.
Teksti: Kirsti Sintonen
|