Yliopistolaki heiluttaa henkilöstön asemaa
Uusi yliopistolaki vaikuttaa paljon henkilöstön
asemaan. Muutoksia on tulossa
neuvottelujärjestelmään, palvelussuhteen
lajiin, kelpoisuusvaatimuksiin, valintamenettelyyn
sekä vaikutusmahdollisuuksiin
yliopistohallinnossa. Henkilöstöjärjestöjen
mielestä kelpoisuusvaatimuksista
pitäisi edelleen säätää asetustasolla. Liitot
myös katsovat, että virkasuhde takaa
riippumattomuuden paremmin kuin
työsuhde.
Opetusministeriön lähetti yliopistolakiluonnoksen
laajalle lausuntokierrokselle elokuun puolivälissä.
Aikaa lausuntojen antamiseen on 15.10.
saakka.
Neuvottelujärjestelmä
Nykyisin yliopistoilla ei ole omia neuvottelu- ja
sopimusoikeuksia. Sopimustoiminnan yliopistojen
puolesta hoitavat valtiovarainminiteriö ja
opetusministeriö. Sopimusneuvotteluja henkilöstön
puolesta käyvät JUKO ja yliopistojen henkilöstöjärjestöt.
Yliopistojen henkilöstöön sovelletaan
valtion virka- ja työehtosopimusta ja
muita valtion henkilöstöön sovellettavia sopimuksia
sekä yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavia
virkaehtosopimuksia (muun muassa uutta
palkkausjärjestelmää koskeva sopimus ja opettajien
työaikasopimus).
Uudistuksen myötä työnantajatoiminta siirtyy
yliopistoille ja niillä on suurempi vapaus
päättää henkilöstöpolitiikastaan. Todennäköisesti
yliopistot järjestävät yhdessä työnantajatoimintansa
ja järjestäytyvät työnantajayhdistykseksi.
Tämä yhdistys voi sitten edelleen järjestäytyä
työnantajakeskusjärjestöön tai hoitaa neuvottelu-
ja sopimustoimintansa esimerkiksi valtion
työmarkkinalaitoksen kautta.
Henkilöstön asema muutostilanteessa
Lakiluonnoksen perusteluissa on luvattu, että
henkilöstön asema turvataan. Henkilöstöjärjestöt
ovat palvelussuhteen ehtojen osalta kollektiivisopimuksen
kannalla, jolloin kaikkia Suomen
yliopistoja koskisivat samat sopimukset.
Henkilöstöjärjestöjen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista
on saada yliopistolain voimaanpanolakiin
kirjaus siitä, että yliopistojen henkilöstöön
noudatetaan vähintään valtio-varainministeriön
ja opetusministeriön tasolla solmittuja kollektiivisopimuksia
kunnes toisin sovitaan.
Yliopistolain voimaanpanolakiluonnos on
henkilöstön palvelussuhteen ehtojen sopimisen
osalta puutteellinen. Lakiluonnoksen perusteluissa
todetaan, että työnantaja ja henkilöstöjärjestöt
tulevat käymään syksyllä 2008 neuvotteluja,
joissa tarkentuvat ne ehdot, joilla siirtymä
toteutuu. Milloin sitova ratkaisu saadaan aikaiseksi
siirtymäkauden palvelusuhde-ehdoista, on
tällä hetkellä epäselvää.
Virkasuhteisista työsuhteisiksi
Lakiluonnos lähtee siitä, että henkilöstön palvelussuhteet
muuttuvat kaikissa yliopistoissa virkasuhteisista
työsopimussuhteisiksi. Työsopimussuhdetta
on perusteltu joustavammalla ja
yksilöidymmällä henkilöstöpolitiikalla. Järjestöt
ovat kuitenkin halunneet selvittää mahdollisuuden
virkasuhteen säilyttämiseksi opetustehtävissä
ja hallintotehtävissä eli tehtävissä, joita hoidetaan
virkavastuulla.
Toistaiseksi virallisvalmistelu on pitänyt jääräpäisesti
kiinni työsuhteesta ilman kovin kummoisia
perusteluja. Virkavastuuta ei ole mitenkään
määritelty tai mainittu lakiluonnoksessa.
Virka- ja työsuhde ovat lähentyneet palvelusuhdemuotoina,
mutta joitakin eroja kuitenkin on.
Virkasuhde on turvannut opettajille ja hallintotehtävissä
toimiville näissä tehtävissä tärkeän
riippumattomuuden. Yksi selkeä ero on se, että
laittomasti irtisanottu virkamies voi palata tehtäviinsä kun taas laittomasti irtisanotusta työsopimussuhteisesta
“pääsee eroon rahalla”.
Lakiluonnokseen on otettu säännös siitä, että
yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvan
työsuhdetta ei voida
purkaa tai irtisanoa perusteella,
johon vetoaminen
loukkaisi tieteen, taiteen ja
ylimmän opetuksen vapautta.
Kovin suurta suojaa
tällainen säännös ei
kuitenkaan henkilöstölle
tuo.
Yliopistojen irtautuminen
valtion tilivirastoasemasta
vaikuttaa myös henkilöstön
eläke-etuihin.
Valtiolla on ollut aikaisemmin
yksityistä parempi
eläketurva, joka säilytetään
uudistuksessa siten, että
ennen vuotta 1980 syntyneet
jäävät valtion eläketurvan
piiriin niin kauan
kuin he ovat yliopistojen
tai valtion palveluksessa.
Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi
esitettyyn voimaanpanolakiin sisältyvä
eläkesäännös kaipaa vielä täsmennystä.
Henkilöstön valinta
Yliopiston henkilöstön tehtävään ottaminen keskitettäisiin
lähtökohtaisesti rehtorille, jollei rehtorin
päätöksellä henkilöstön ottamista delegoitaisi
osittain tai kokonaan muun hallintoelimen
tai yliopiston palveluksessa olevan päätettäväksi.
Rehtorilla olisi niin halutessaan erittäin suuri
päätäntävalta koko henkilöstöä valitessa. Tämä
herättää arveluja.
Yliopiston valintamenettelykäytännöt jätettäisiin
johtosäännöillä määrättäväksi. Myös professoreiden
valintaan liittyvästä asiantuntijoiden
valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrättäisiin
tarvittaessa johtosäännössä. Lakiluonnoksessa
on säännös professoreiden valintamenettelystä.
Professorin tehtävä tulee asettaa julkiseen
hakuun valittaessa henkilö toistaiseksi voimassa
olevaan työsopimussuhteeseen. Käytännössä
muun tutkimus- ja opetushenkilöstön valinta ei edellyttäisi julkista hakua, koska kyseessä on työsopimussuhde.
Todennäköisesti yliopistot kuitenkin
määräävät johtosäännössään julkisesta
hausta tiettyjen tehtävien osalta.
Kelpoisuusvaatimukset
Yllättävää lakiluonnoksessa on se,
että henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
määrättäisiin jatkossa
yliopistokohtaisissa johtosäännöissä
eikä asetuksella kuten nykyisin.
Perusteluissa ongelmana
nähdään se, että asetuksessa kaikille
yliopistoille tulisi samanlaiset
kelpoisuusvaatimukset.
Järjestöt kannattavat kelpoisuusvaatimusten
säilyttämistä
asetustasolla ja sitä, että kelpoisuusvaatimukset
säilytetään nykytasolla.
Tämä takaisi sen, että
samantasoisissa tehtävissä olisi
samat kelpoisuusvaatimukset kaikissa
yliopistoissa.
Henkilöstön
vaikutusmahdollisuudet
Lakiluonnoksessa esitetään, että julkisoikeudellisen
yliopiston hallituksessa puolet jäsenistä olisi
ulkopuolisia. Hallituksen puheenjohtaja valittaisiin
ulkopuolisten jäsenten joukosta. Järjestöt
katsovat, että esitetty ulkopuolisten jäsenten
edustus on liian suuri verrattuna yliopiston sisältä
tulevaan tieteelliseen asiantuntemukseen.
Liittojen mielestä myös oikeusturvaa tulee
kehittää nyt esitetystä mallista. Tehtävien hakumenettelyn
puutteellinen säätely, valituskiellot ja
mm. professorien nimittämiseen nykyisin kuuluvan
muistutusmenettelyn poisjättäminen merkitsevät
sitä, että oikeusturvan toteutuminen ei
ole kovin korkeassa kurssissa lakiluonnoksessa.
Eeva Rantala, toiminnanjohtaja,
Tieteentekijöiden liitto
Jorma Virkkala, toiminnanjohtaja,
Professoriliitto
26.8.2008
|