Toimintamenoihin
ei tullut
riittävää korotusta
Yliopistojen toimintamenoihin ei ensi
vuodeksi tule opetusministeriön tavoittelemaa
40 miljoonan euron korotusta.
Opetusministeri ajoi etupainotteisuutta
hallitusohjelmassa päätettyihin määrärahoihin.
Elokuun lopun budjettiriihessä
summa pysyi kuitenkin valtiovarainministeriön
esityksen mukaisena 20 miljoonana
eurona eli noin yhtenä miljoonana
per yliopisto. Aalto-yliopiston toimintamenoihin
kohdennetaan lisävaroja ensi
vuonna 13,9 miljoonaa euroa.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto katsoivat
ennen budjettiriihtä antamassaan tiedotteessa,
että yliopistouudistus ja 1.8.2009 voimaan
astuva yliopistolaki merkitsevät niin suuria velvoitteita,
että ensi vuodeksi olisi tarvittu vähintään
opetusministeriön esittämä 40 miljoonaa
euroa. Tilannetta heikentää edelleen myös valtionhallinnon
tuottavuusohjelma, joka merkitsee
250 henkilötyövuoden vähentämistä yliopistoista
vuonna 2009.
Inflaatio ja yleinen kustannustason nousu
vaikeuttavat myös yliopistojen rahoitustilannetta
ensi vuonna. Yliopistojen vuokrankorotuksiin
budjetti lupaa 10 miljoonaa euroa.
Lisäksi päätettiin säätää yliopistouudistuksen
tueksi ja yksityisen pääoman keräämiseksi tieteen
käyttöön määräaikainen verovapaus yksityishenkilöiden
lahjoituksille yliopistoille ja tiedekorkeakouluille
250 000 euroon saakka.
Tutkimusinfra olisi kaivannut lisärahaa
Suomen Akatemian hallitus antoi ennen budjettiriihtä
julkilausuman, jossa vaadittiin 40-60
miljoonaa euroa tutkimuksen infrastruktuurien
rahoittamiseen. Budjettiriihessä lisäeuroja ei kuitenkaan herunut. Pääjohtaja Markku Mattilan
mukaan Suomen Akatemia aikoo vaikuttaa vielä
asiaan lisäbudjetin yhteydessä. Mahdollisesti
siihen puututaan myös hallituskauden puolivälitarkastelun
yhteydessä ensi talvena.
-Infrastruktuurin tilanne monessa yliopistossa
on todella huolestuttava. Huippututkimusta
on vaikea tehdä vanhentuneilla laitteilla. Lisäksi
lisärahoitusta tarvitaan uusien eurooppalaisten
ja kansainvälisten yhteishankkeiden osallistumis-
ja jäsenmaksuihin, Mattila toteaa.
Muutoin Mattila on tyytyväinen Suomen
Akatemian rahoituksen noin viiden prosentin
lisäykseen. Kehyksen mukaan nouseva linja jatkuu
lähivuosina.
Tutkijanuran kehittämiseen Akatemia sai ensi
vuodeksi miljoona euroa. Tieteentekijöiden liiton
ja Professoriliiton mielestä tämä ei riitä käynnistämään
niitä parannusehdotuksia, joita tutkijanuratyöryhmä
esitti viimekeväisessä raportissaan.
Finanssisijoituksia “tavisyliopistoihin”
Ennen juhannusta hallituksen talouspoliittinen
ministerivaliokunta päätti, että valtio varautuu
yhteensä 150 miljoonan euron lisäpanostukseen
julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen
maksukyvyn turvaamiseen. Kesäkuussa aikataulu
jäi vielä auki, mutta elokuun budjettineuvottelujen
yhteydessä sovittiin, että 50 miljoonaa
euroa tästä on jaossa jo vuonna 2009.
Lisäksi päätettiin, että yliopistojen nykyisissä
taseissa oleva omaisuus luovutetaan yliopistoille.
Niin sanottujen siirtomäärärahojen suuruus
ratkaisee sen, kuinka paljon yliopisto saa em.
summasta.
Niin sanotuille “tavisyliopistolle” luvattiin
myös finanssisijoituksista. Niiden määrästä kuitenkin
päätetään tarkemmin kehysneuvottelujen
ja vuotuisen talousarvion yhteydessä.
Kyse on valtion omaisuudesta, joka siirretään
yliopistojen hallintaan. Yliopistot voivat harkintansa
mukaan käyttää sijoitusten tuottoja tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Tuottoja
jaetaan seuraavien kriteerien mukaan:
1) Yliopistojen tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi
valtion finanssisijoituksia tehdään kaikkiin
yliopistoihin. Finanssisijoitukset kohdennetaan
puoliksi kokopäiväopiskelijoiden (FTE) ja
puoliksi kokonaisrahoitteisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan
suhteessa.
2) Säätiönä toimiviin yliopistoihin valtion finanssisijoitukset
tehdään suhteessa hankittuun
yksityiseen rahoitukseen ja samassa suhteessa
kuin Aalto-yliopistoon (5:2) kuitenkin niin, että
valtion sijoitukset sopeutetaan käytettävissä olevaan
pääomaan.
3) Yliopistojen tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi
valtio varautuu vuosina 2010-2011 tekemään
finanssisijoituksia julkisoikeudellisena
laitoksina toimiviin yliopistoihin suhteessa niiden
hankkimiin yksityisiin pääomasijoituksiin.
Edellytyksenä on, että yliopistojen keräämä yksityinen
pääoma on vuoden 2010 loppuun mennessä
vähintään miljoona euroa. Valtion finanssisijoitukset
tehdään säätiöyliopiston tapaan 5:2-
suhteessa kuitenkin niin, että valtion sijoitukset
sopeutetaan käytettävissä olevaan pääomaan.
4) Valtio tekee harkinnanvaraisia finanssisijoituksia
yliopistoihin vuosina 2012-2014 toiminnan
laadun ja kehittämistoimien perusteella.
Harkinnanvaraiset sijoitukset kohdennetaan
yliopistoihin,
- jotka ovat olleet kansainvälisesti menestyneimpiä
yliopistojamme. Kohdentamisessa otetaan
huomioon yliopiston strateginen uusiutuminen,
kansainvälinen ja kansallinen tutkimusrahoitus,
tutkijanuran kehittäminen, Suomen
Akatemian professuurit ja tutkimuksen huippuyksiköt.
- joissa opetuksen laatu on korkealla tasolla.
Kohdentamisessa otetaan huomioon yliopiston
opintojen kehittämiseksi tehdyt toimet (opintojen
läpäisy, normiajassa suoritetut tutkinnot,
koulutuksen laatuyksiköt ja kansainvälistyminen)
- joissa rakennemuutoksen avulla on luotu
uudenlaiset edellytykset tällaiselle kehitykselle.
Kohdentamisessa otetaan huomioon tehty strategiatyö
ja rakenteellisen kehittämisen toimet.
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Pekka Rantanen
|