Helsingin yliopiston henkilöstöjärjestöt järjestivät kynttilämielenosoituksen Senaatintorilla 27.1.2016, kun yliopisto oli kertonut aikovansa lopettaa satoja työsuhteita.

Helsingin yliopisto hävisi historiallisen yt-riidan Helsingin käräjäoikeudessa

Työntekijöiden edustajille ei oikeuden mukaan annettu neuvottelujen aikana riittävästi tietoa. Yliopisto ei myöskään selvittänyt tarpeeksi konkreettisesti, olisiko irtisanomiset voitu välttää muilla keinoin.

Helsingin käräjäoikeus antoi perjantaina 20.9.2019 tuomion Helsingin yliopistossa syksyllä 2015 käytyä yhteistoimintamenettelyä koskevassa oikeusriidassa. Oikeusprosessi oli pitkä ja tuomio asiassa saatiin siis vasta lähes neljä vuotta yt-menettelyn päättymisen jälkeen. Tuomio ei ole vielä lainmukainen.

Riidassa oli kysymys siitä, oliko Helsingin yliopisto rikkonut Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä ja tuliko sen maksaa tästä johtuen yt-lain mukaista hyvitystä yt-menettelyn kohteena olleille kanteen nostaneille työntekijöille.

Itse yt-menettely käytiin siis jo syksyllä 2015. Jukolaiset pääluottamusmiehet Tiina Niklander ja Seppo Sainio neuvottelivat asiassa työntekijöiden puolesta. Tukenaan pääluottamusmiehillä oli lisäksi jukolaisista lakimiehistä koostunut taustatiimi.

Tultuaan irtisanotuiksi yt-prosessin jälkimainingeissa, Tieteentekijöiden liiton sekä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n jäsenet olivat yhteydessä liittoihinsa. Liitoissa irtisanomistapaukset sekä yt-prosessin lainmukaisuus arvioitiin. Jäsenten päätettyä riitauttaa irtisanomisensa, Tieteentekijät sekä OAJ päättivät yhteisesti lähteä tukemaan jäseniään oikeusprosessissa myös itse yt-menettelyn riitauttamisen osalta. Jäsenten tukeminen tämänkaltaisissa asioissa on liitoille tärkeää ja liitot halusivat myös viestittää selkeästi, että yt-prosessien lainmukaisuutta valvotaan liittojen toimesta ja asioita viedään tarvittaessa eteenpäin.

Oikeusjutussa oli kysymys siitä, oliko yliopisto rikkonut ainakin yt-lain 8 luvun 47, 50, 51 ja 55 pykäliä. Asian oikeudellinen harkinta tuomiossa kulminoitui siihen, oliko henkilöstöryhmien edustajille annettu riittävästi tietoja aidon neuvottelun ja tosiasiallisten osallistumismahdollisuuksien toteuttamiseksi, vaikka yliopiston ei tuomion mukaan katsottukaan rikkoneen jokaista kanteessa esitettyä lainkohtaa.

Käräjäoikeus katsoi, että työntekijöiden edustajille ei ollut annettu irtisanottavien vähentämisen kohdentamisesta yt-menettelyjen aikana riittäviä henkilöstöryhmittäin arvioitavia tietoja. Pääluottamusmiesten olisi pitänyt voida keskustella opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrän vähentämiseen liittyen tiedekunnittain ja erillislaitoksittain eritellyistä suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden perusteista sekä vaihtoehdoista. Heidän olisi pitänyt voida myös yksilöidysti keskustella uudelleensijoituksesta ja koulutusmahdollisuuksista työnantajan ja mainittujen yksiköiden taustaryhmän henkilöstön ja luottamusmiesten kanssa viimeistään ennen ytmenettelyn loppumista. Kun tietoja ei ollut annettu oikea-aikaisesti, vaan enimmäisvähennystarvemäärä oli annettu vasta luottamusmiesten pyyntöjen jälkeen yt-menettelyn loppuvaiheessa ja ilman tiedekuntaja erillislaitoskohtaista kohdentumista, ei mainittua menettelyä pidetty tuomiossa yhteistoimintamenettelylain 47 ja 50 §:n edellyttämin tavoin riittävänä vuorovaikutuksellisuuden toteutumiseksi.

Neuvottelujen aikana ei ollut myöskään tehty riittävän konkreettisia laskelmia siitä, olisiko pysyvän henkilöstön irtisanominen ollut vältettävissä muilla keinoin, eli eläköitymisen, määräaikaisten työsuhteiden päättymisen, rekrytointikiellon, uudelleensijoituksen ja koulutuksen avulla. Nämä toimenpiteet tehtiin vasta neuvottelujen jälkeen ja ilman asianmukaista läpikäyntiä henkilöstön edustajien kanssa, eikä henkilöstön edustajia edes informoitu asiasta, joten vuorovaikutuksellisuuden ei katsottu neuvottelujen aikana riittävästi toteutuneen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin yliopiston maksamaan kantajille oikeudenkäyntikuluina yhteensä 35 000 euroa sekä yt-lain mukaisena hyvityksenä neljälle kantajista 6 000 euroa ja yhdelle, hieman lyhyemmän työsuhteen perusteella 5 000 euroa.


47 § Työnantajan annettavat tiedot

Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava asianomaisten työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissään olevat tiedot:

  • 1. aiottujen toimenpiteiden perusteista;
  • 2. alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä;
  • 3. selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
  • 4. arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen.

Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot on liitettävä neuvotteluesitykseen. Työnantajan neuvotteluesityksen jälkeen saamat tiedot voidaan antaa viimeistään yhteistoimintaneuvottelut käynnistävässä neuvottelussa.

Jos työnantaja harkitsee alle kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taikka vähintään kymmenen työntekijän lomauttamista 90 päivää lyhyemmäksi ajaksi, työnantaja voi antaa edellä tarkoitetut tiedot asianomaisille työntekijöille tai heidän edustajilleen. Työntekijän tai asianomaisen henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava tiedot kirjallisesti.

50 § Neuvotteluvelvoitteen sisältö

Jos työnantajan harkitsemat, yritystoimintaa koskevat ratkaisut ilmeisesti johtavat yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi näiden toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia, 49 §:ssä tarkoitettuja toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa, vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi.


teksti Mia Weckman
lakimies, Tieteentekijöiden liitto

Painetussa lehdessä sivu 10