ACATIIMI 7/08 tulosta | sulje ikkuna

Yliopistolaki on the road

Tuottavuusohjelma, pätkätyöt ja VPJ on otettu markkinointikeinoiksi, joilla uuden yliopistolain erinomaisuutta perustellaan yliopistoväelle. Kun yliopistot irtautuvat valtiosta ja virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, kaikista näistä “peikoista” on helpompi päästä eroon. Tätä vakuuttaa opetusministeriön väki roadshowssaan eri yliopistopaikkakunnilla.

- Keskustelun aika yliopistouudistuksesta on juuri nyt, opetusministeri Sari Sarkomaa korosti puheessaan Yliopistolakiuudistus-seminaarissa 17. syyskuuta Helsingin yliopiston Juhlasalissa. Seminaari oli opetusministeriön yliopistolakiroadshown avaus. Jyväskylän yliopistolla vastaava tilaisuus pidettiin 8.10. ja Oulussa sellainen on 7. marraskuuta.

Opetusministeri Sarkomaa markkinoi uudistusta yliopistohenkilöstölle muun muassa sillä, että työsuhteisiin siirtymisen myötä urapolkujen suunnittelu on joustavampaa ja perusteettomien pätkätöiden vähentäminen on helpompaa. Työsuhteen edullisuuden markkinoinnissa on otettu avuksi myös tuottavuusohjelman peikko.

- Koska virkasuhteita ei enää ole, valtion tuottavuusohjelma ei nykymuodossaan enää ulotu yliopistoihin, Sarkomaa totesi. Henkilötyövuosien vähennysvaateita ei enää ole vuoden 2010 alusta. Samaa hän tähdensi myös eduskunnan budjettikeskustelussa 18. syyskuuta.

Valtiovarainministeriön edustajat ovat tosin aiemmin korostaneet sitä, että tuottavuustavoitteiden toteutumista voidaan seurata muilla tavoin. Tällä on merkitystä rahoituksen määräytymiseen.

Aika päästä omistusasuntoon

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto piti lain uudistusta tärkeänä askeleena yliopistojen toimintaedellytysten parantamiseksi. Yliopistoista tulee “legal person”: se voi itse tehdä sopimuksia, se voi omistaa, se saa työnantajan oikeudet.

Yksi on kuitenkin vielä joukosta poissa – kiinteistöjen kohtalo on vielä auki. Asiaa pohtivan työryhmän määräaika oli aluksi syyskuun loppuun, mutta työ viivästyi lokakuulle. Tässä kuussa selviää, aiotaanko kiinteistöt siirtää suoraan yliopistoille vai perustettavalle kiinteistöyhtiölle. Helsingin Sanomien (20.9.) mukaan yliopistokiinteistöjen arvoksi on arvioitu liki 2,5 miljardia euroa.

- Yliopistojen on aika päästä omistusasuntoon, vapaaksi vuokramarkkinoiden kierteestä, Niiniluoto painotti seminaaripuheessaan 17. syyskuuta.

Niiniluoto oli myös huolissaan säätiönä toimivan yliopiston perustuslakisuhteen mahdollisesta vaikutuksesta koko uudistuksen kohtaloon. Säätiöyliopiston hallitus on kokonaan ulkopuolisten nimeämä: valtioneuvosto nimesi viisi ja EK kaksi Aalto-yliopiston hallituksen jäsentä. Tätä on pidetty ristiriitaisena perustuslaissa säädetyn yliopistojen autonomian kanssa.

- Vaarana on, että koko yliopistolaki juuttuu perustuslakivaliokuntaan tämän vuoksi. Voi olla, että asia hoidetaan juridisella kikkailulla. Mutta en pidä perustuslakia kikkailuna, Niiniluoto huomautti.

Itsenäisyyden ja itsehallinnon ero

Paneelikeskustelussa Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson pohti, voiko yliopistoa johtaa.

- Yliopiston pitää olla itseohjautuva ja tietty luova kaaos on perusedellytys, mutta jollain tapaa yliopistoa pitää myös pystyä johtamaan.

Itseohjautuvuuden ja strategisen ohjauksen yhdistelmä voikin olla haaste uusille yliopistoille. Wilhelmsson piti vahvaa ulkopuolisten edustusta yliopiston hallituksissa hyvänä, mutta heillä tulee olla organisaation luottamus. Hän kritisoi sitä, että hallitus nimittää rehtorin tärkeimmät alaiset.

Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen esitti näkemyksiään julkisoikeudellisen ja säätiöpohjaisen yliopiston eroista. Hänen mukaansa säätiömalliin liittyy vahvoina piirteinä dynaamisuus, kannustavuus ja selkeä johtajuus. Kysymysmerkkejä ovat vapaus ja demokratia. Julkisoikeudellisessa “olioyliopistossa” on mietittävänä byrokratian välttäminen, palkkakilpailukyky sekä mahdolliset johtajuusongelmat.

Kasanen ennusti, että välimuodoksi voi kehittyä hybridimalleja, joissa yksityinen säätiö voi toimia julkisoikeudellisen yliopiston kyljessä.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm puhui henkilöstön asemasta. Hän toivoi, että selkeä jännite yliopiston itsehallinnollisen aseman ja hallituksen koostumuksen välillä voitaisiin purkaa. Hän toi ilmi henkilöstön tärkeimmät huolen aiheet: virkasuhteen muutoksen työsuhteeksi, vaaran kelpoisuusvaatimusten alentamiseen sekä neuvottelujärjestelmän kohtalon (ks. myös sivut 17-18).

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Tuomas Telkkä piti uudistusta oikeansuuntaisena. Hänen mielestään se vastaa niihin johtamisongelmiin, joita yliopistoissa on ollut. Se myös ottaa huomioon opiskelijat tiedeyhteisön täysivaltaisina jäseninä.

- Monissa yliopistoissa johto laatii strategioita ilman henkilöstön ja opiskelijoiden edustusta. Keskustelua pitäisi käydä yhdessä, Telkkä muistutti. Tärkeässä asemassa olevien johtosääntöjen valmistelutyö on jo aloitettu.

Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksiköstä torjui kritiikin, jota on esitetty lakiuudistuksen ja peruslain suhteesta.

- Perustuslaki määrittelee tilivirastona toimivan yliopiston itsehallinnon. Nyt uuden lain mukaan yliopistot irrotetaan valtiosta eli kyseinen perustuslain kohta ei enää niitä koske.

Lehikoinen piti erityisen tärkeänä sitä, että yliopistoja ei jätetä markkinoiden armoille. Valtio on sitoutunut kustannustason nousuun. Nyt mietitään, mikä indeksi sopii tarkoitukseen parhaiten. Hän korosti myös päätöstä finanssisijoituksista.

Lehikoinen ei myöskään nähnyt vaarana, että kelpoisuudet lähtisivät alenemaan, jos niistä ei enää säädettäisi asetuksessa.

- Mikään yliopisto ei lähde madaltamaan kelpoisuusvaatimuksia. Yliopistot ovat osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja laatukilpailu on kovaa, hän muistutti.

Koska yliopistot eivät ole enää vuoden 2010 alusta valtion tilivirastoja, niissä ei myöskään voi Lehikoisen mukaan olla enää virkamiehiä. (Tässä yhteydessä unohdetaan kuitenkin se, että yksityisissä yliopistoissa, joita Suomessa toimi vielä 1980-luvun alkuun, oli virkasuhteita.)

Tutkijanuraan lisärahoitusta

Tavalliseen suomalaiseen seminaarityyliin loppupuolen yleisökysymyksille ei juurikaan jäänyt aikaa. Emeritus professori Juhani Päivänen katsoi, että opetusministeriö on romuttamassa dosenttijärjestelmän. Uuden lain myötä dosentti on vain arvonimi. Vuoden 1997 laissa dosentit vielä lueteltiin yliopiston henkilöstön rakennetta koskevassa pykälässä.

Professori Jussi Pakkasvirta kysyi, mitä kuuluu neliportaiselle tutkijanuralle. Johtaja Anita Lehikoinen katsoi, että uudistuksen myötä tenure track -tyylinen uramalli on helpompi ottaa käyttöön kaikissa yliopistoissa. Hän myös kertoi, että tutkijanurapolkujen edistämiseen on luvassa lisärahaa.

Eräässä kommentissa toivottiin, että lakiesitys juuttuisi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Lehikoisen mukaan aikalisä merkitsisi sitä, että yliopistot ovat osa valtiota vielä pitempään.

- Silloin tuottavuusohjelma ja VPJ ovat edelleen voimassa, Lehikoinen muistutti.


Kirsti Sintonen


ACATIIMI 7/08 tulosta | sulje ikkuna