Yliopistolaki on the road
Tuottavuusohjelma, pätkätyöt ja VPJ on
otettu markkinointikeinoiksi, joilla uuden
yliopistolain erinomaisuutta perustellaan
yliopistoväelle. Kun yliopistot irtautuvat
valtiosta ja virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi,
kaikista näistä “peikoista” on
helpompi päästä eroon. Tätä vakuuttaa
opetusministeriön väki roadshowssaan eri
yliopistopaikkakunnilla.
- Keskustelun aika yliopistouudistuksesta on juuri
nyt, opetusministeri Sari Sarkomaa korosti puheessaan
Yliopistolakiuudistus-seminaarissa 17.
syyskuuta Helsingin yliopiston Juhlasalissa. Seminaari
oli opetusministeriön yliopistolakiroadshown
avaus. Jyväskylän yliopistolla vastaava tilaisuus
pidettiin 8.10. ja Oulussa sellainen on 7.
marraskuuta.
Opetusministeri Sarkomaa markkinoi uudistusta
yliopistohenkilöstölle muun muassa sillä,
että työsuhteisiin siirtymisen myötä urapolkujen
suunnittelu on joustavampaa ja perusteettomien
pätkätöiden vähentäminen on helpompaa. Työsuhteen
edullisuuden markkinoinnissa on otettu
avuksi myös tuottavuusohjelman peikko.
- Koska virkasuhteita ei enää ole, valtion tuottavuusohjelma
ei nykymuodossaan enää ulotu
yliopistoihin, Sarkomaa totesi. Henkilötyövuosien
vähennysvaateita ei enää ole vuoden 2010
alusta. Samaa hän tähdensi myös eduskunnan
budjettikeskustelussa 18. syyskuuta.
Valtiovarainministeriön edustajat ovat tosin
aiemmin korostaneet sitä, että tuottavuustavoitteiden toteutumista voidaan seurata muilla tavoin.
Tällä on merkitystä rahoituksen määräytymiseen.
Aika päästä omistusasuntoon
Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto
piti lain uudistusta tärkeänä askeleena yliopistojen
toimintaedellytysten parantamiseksi. Yliopistoista
tulee “legal person”: se voi itse tehdä sopimuksia,
se voi omistaa, se saa työnantajan oikeudet.
Yksi on kuitenkin vielä joukosta poissa – kiinteistöjen
kohtalo on vielä auki. Asiaa pohtivan
työryhmän määräaika oli aluksi syyskuun loppuun,
mutta työ viivästyi lokakuulle. Tässä kuussa
selviää, aiotaanko kiinteistöt siirtää suoraan
yliopistoille vai perustettavalle kiinteistöyhtiölle.
Helsingin Sanomien (20.9.) mukaan yliopistokiinteistöjen
arvoksi on arvioitu liki 2,5 miljardia
euroa.
- Yliopistojen on aika päästä omistusasuntoon,
vapaaksi vuokramarkkinoiden kierteestä,
Niiniluoto painotti seminaaripuheessaan 17.
syyskuuta.
Niiniluoto oli myös huolissaan säätiönä toimivan
yliopiston perustuslakisuhteen mahdollisesta vaikutuksesta koko uudistuksen kohtaloon.
Säätiöyliopiston hallitus on kokonaan ulkopuolisten
nimeämä: valtioneuvosto nimesi viisi ja EK
kaksi Aalto-yliopiston hallituksen jäsentä. Tätä
on pidetty ristiriitaisena perustuslaissa säädetyn
yliopistojen autonomian kanssa.
- Vaarana on, että koko yliopistolaki juuttuu
perustuslakivaliokuntaan tämän vuoksi. Voi olla,
että asia hoidetaan juridisella kikkailulla. Mutta
en pidä perustuslakia kikkailuna, Niiniluoto huomautti.
Itsenäisyyden ja itsehallinnon ero
Paneelikeskustelussa Helsingin yliopiston rehtori
Thomas Wilhelmsson pohti, voiko yliopistoa
johtaa.
- Yliopiston pitää olla itseohjautuva ja tietty
luova kaaos on perusedellytys, mutta jollain tapaa
yliopistoa pitää myös pystyä johtamaan.
Itseohjautuvuuden ja strategisen ohjauksen
yhdistelmä voikin olla haaste uusille yliopistoille.
Wilhelmsson piti vahvaa ulkopuolisten edustusta
yliopiston hallituksissa hyvänä, mutta heillä tulee
olla organisaation luottamus. Hän kritisoi sitä,
että hallitus nimittää rehtorin tärkeimmät alaiset.
Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero
Kasanen esitti näkemyksiään julkisoikeudellisen
ja säätiöpohjaisen yliopiston eroista. Hänen mukaansa
säätiömalliin liittyy vahvoina piirteinä dynaamisuus,
kannustavuus ja selkeä johtajuus. Kysymysmerkkejä
ovat vapaus ja demokratia. Julkisoikeudellisessa
“olioyliopistossa” on mietittävänä
byrokratian välttäminen, palkkakilpailukyky
sekä mahdolliset johtajuusongelmat.
Kasanen ennusti, että välimuodoksi voi kehittyä
hybridimalleja, joissa yksityinen säätiö voi
toimia julkisoikeudellisen yliopiston kyljessä.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna
Rönnholm puhui henkilöstön asemasta. Hän toivoi,
että selkeä jännite yliopiston itsehallinnollisen
aseman ja hallituksen koostumuksen välillä
voitaisiin purkaa. Hän toi ilmi henkilöstön tärkeimmät
huolen aiheet: virkasuhteen muutoksen
työsuhteeksi, vaaran kelpoisuusvaatimusten alentamiseen
sekä neuvottelujärjestelmän kohtalon
(ks. myös sivut 17-18).
Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja
Tuomas Telkkä piti uudistusta oikeansuuntaisena.
Hänen mielestään se vastaa niihin johtamisongelmiin, joita yliopistoissa on ollut.
Se myös ottaa huomioon opiskelijat tiedeyhteisön
täysivaltaisina jäseninä.
- Monissa yliopistoissa johto laatii strategioita
ilman henkilöstön ja opiskelijoiden edustusta.
Keskustelua pitäisi käydä yhdessä, Telkkä muistutti.
Tärkeässä asemassa olevien johtosääntöjen
valmistelutyö on jo aloitettu.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriön
korkeakoulu- ja tiedeyksiköstä torjui kritiikin,
jota on esitetty lakiuudistuksen ja peruslain suhteesta.
- Perustuslaki määrittelee tilivirastona toimivan
yliopiston itsehallinnon. Nyt uuden lain mukaan
yliopistot irrotetaan valtiosta eli kyseinen
perustuslain kohta ei enää niitä koske.
Lehikoinen piti erityisen tärkeänä sitä, että
yliopistoja ei jätetä markkinoiden armoille. Valtio
on sitoutunut kustannustason nousuun. Nyt
mietitään, mikä indeksi sopii tarkoitukseen parhaiten.
Hän korosti myös päätöstä finanssisijoituksista.
Lehikoinen ei myöskään nähnyt vaarana, että
kelpoisuudet lähtisivät alenemaan, jos niistä ei
enää säädettäisi asetuksessa.
- Mikään yliopisto ei lähde madaltamaan kelpoisuusvaatimuksia.
Yliopistot ovat osa kansainvälistä
tiedeyhteisöä ja laatukilpailu on kovaa,
hän muistutti.
Koska yliopistot eivät ole enää vuoden 2010
alusta valtion tilivirastoja, niissä ei myöskään voi
Lehikoisen mukaan olla enää virkamiehiä. (Tässä
yhteydessä unohdetaan kuitenkin se, että yksityisissä
yliopistoissa, joita Suomessa toimi vielä
1980-luvun alkuun, oli virkasuhteita.)
Tutkijanuraan lisärahoitusta
Tavalliseen suomalaiseen seminaarityyliin loppupuolen
yleisökysymyksille ei juurikaan jäänyt aikaa.
Emeritus professori Juhani Päivänen katsoi,
että opetusministeriö on romuttamassa dosenttijärjestelmän.
Uuden lain myötä dosentti on vain
arvonimi. Vuoden 1997 laissa dosentit vielä lueteltiin
yliopiston henkilöstön rakennetta koskevassa
pykälässä.
Professori Jussi Pakkasvirta kysyi, mitä kuuluu
neliportaiselle tutkijanuralle. Johtaja Anita
Lehikoinen katsoi, että uudistuksen myötä tenure
track -tyylinen uramalli on helpompi ottaa käyttöön kaikissa yliopistoissa. Hän myös kertoi, että
tutkijanurapolkujen edistämiseen on luvassa lisärahaa.
Eräässä kommentissa toivottiin, että lakiesitys
juuttuisi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.
Lehikoisen mukaan aikalisä merkitsisi sitä, että
yliopistot ovat osa valtiota vielä pitempään.
- Silloin tuottavuusohjelma ja VPJ ovat edelleen
voimassa, Lehikoinen muistutti.
Kirsti Sintonen
|