Kuka on yliopiston "me"
Päättäjät ovat korostaneet, että yliopistouudistus
on lähtöisin yliopistoista. “Te
olette tätä halunneet.” Tieteentekijöiden
liiton lukuvuoden avausseminaarissa Jyväskylän
yliopistolla pohdittiin muun muassa
sitä, kuka on yliopiston “me”. Kuka
omistaa jatkossa yliopistot?
Tieteentekijöiden liitto ja sen jäsenyhdistys Jyväskylän
yliopiston tieteentekijät avasivat lukuvuotta
Jyväskylän yliopistolla 15. syyskuuta. Seminaarin
teemana oli Yliopistouudistus ja tieteentekijä.
Liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm korosti
avauksessaan liiton keskeisiä muutostoiveita yliopistolakiluonnokseen.
Liitto pitää virkasuhdetta
työsuhdetta sopivampana palvelussuhteena etenkin
opetus- ja hallintotehtäviin, kelpoisuusehdoista
tulee jatkossakin säätää asetuksen tasolla,
ulkopuolisenemmistö hallituksissa on uhka autonomialle.
- Suomen malli henkilöstön sivuuttamisessa
hallituksista on kansainvälisesti verrattuna raju,
Rönnholm totesi.
Kenen autonomiaa parannetaan?
Professori Jussi Välimaa puhui yliopistoista
muutoksessa. Hänen mielestään nyky-yliopistokaan
ei ole mikään onnela. Mutta hän korosti yliopistoa
yhteisönä.
- Yliopistoissa arvostetaan argumentaatiota.
Ensin voidaan esittää kovaakin kritiikkiä, mutta
sen jälkeen voidaan lähteä yhdessä kahville tai
kaljalle.
Välimaa selvitti muun muassa autonomian
käsitettä. Se on perinteisesti kuvannut yliopistojen
suhdetta valtiovaltaan. Vuoden 2010 alusta
tämä suhde muuttuu ja yliopistotyöntekijät eivät
ole enää valtion virkamiehiä.
- Kenen autonomiaa aiotaan tällä parantaa?
Eniten rehtorin ja yliopiston hallituksen autonomiaa,
Välimaa huomautti.
Uudistus tuo professori Välimaan mielestä
statushierarkian suomalaisiin yliopistoihin.
- Kuka haluaa lähettää lapsensa opiskelemaan
surkeaan provinssiyliopistoon. Huippujen aika
voi kuitenkin mennä lähinnä toistensa kanssa
taisteluun, niitä ei aidosti kiinnosta tavallisten
opiskelijoiden menestys. Mihin olettamukseen
perustuu se, että “huiput” edistävät Suomen etua,
Välimaa kysyi.
Kuka edustaa yliopiston ääntä?
Jyväskylän yliopiston vararehtori Timo Tiihonen
pohdiskeli yliopiston muuttumista lakiuudistuksen
myötä. Yliopistot ovat jo muuttuneet monessa
suhteessa ilman uutta lakiakin.
- Joskus tulee mieleen, että opetusministeriö
muuttaa yliopistoja jostain sellaisesta, jota ne eivät
ole enää pitkään aikaan olleetkaan. Esimerkiksi
oma yliopistomme on vaikeasti tunnistettavissa
lakiluonnoksen perusteluista.
- Vastaavatko päättäjien mielikuvat enää
nyky-yliopistojen todellisuutta? Monesti tuntuu,
että niistä heijastuu 70-luvun yliopisto, Tiihonen
arveli.
Epäselvää muutostilanteessa on myös se, kuka
on yliopiston “me”. Yliopistouudistuksen yhteydessä
päättäjät ovat jatkuvasti toitottaneet, että
yliopistot ovat tätä halunneet. Mikä on yliopisto?
Onko se vain johto vai onko se yhteisö? Kuka
edustaa yliopiston ääntä? Kun valta siirtyy yliopistolle,
kenelle se siirtyy?
- Nyt olemme kommentoimassa valmista esitystä,
oma keskustelu ei kovasti enää kuulu. Olisiko
pitänyt keskustella siitä, haluammeko muutosta?
Ja myös muutoksen suunnasta.
Tiihonen katsoi, että yliopistolain muutos vaikuttaa
yliopiston keinoihin toteuttaa työantajapolitiikkaa. Mutta hän muistutti, että puitelailla
ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, onko yliopiston
harjoittama henkilöstöpolitiikka hyvää
vai huonoa.
Huonoimmat tiet – parhaat yliopistot
Seminaarin loppupuolen paneelissa pohdittiin
muun muassa sitä, kuka omistaa yliopiston. Selkeää
vastausta ei ollut kellään. Vararehtori Tiihosen
mielestä “me” omistamme yliopiston. Kansanedustaja,
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen
Tuula Peltonen (sd) näkisi jatkossakin mieluusti,
että valtio omistaisi yliopistot. Professori
Jussi Välimaa ei löytänyt lakiluonnoksesta sitä,
kuka omistaa yliopiston.
- Vaikea vastata, koska vastausta ei ole. Kenellä
on jatkossa esimerkiksi vastuu siitä, että yliopistoissa
tehtävä tutkimus on eettisesti korkeatasoista?
Vanhan lain mukaan siitä vastaa rehtori, uudessa
tästä ei ole mitään – ilmeisesti taloudellisen
toimivallan vastuiden määrittely on eettisiä pelisääntöjä
tärkeämpää, Välimaa totesi.
Kansanedustaja Henna Virkkusen (kok) mukaan
yliopistoihin kaivataan uutta osaamista nimenomaan talousvastuun kantamisessa. Hän korosti,
että laki on vasta luonnoksen asteella ja siihen
pystytään vielä tekemään muutoksia. Virkkunen
piti rakenteellisia muutoksia keskeisenä
yliopistoreformin osana.
- Kun aloitin kansanedustajana minua evästettiin,
että maakuntakierroksilla jokaisella paikkakunnalla
korostetaan sitä, että juuri siellä on
huonoimmat tiet ja parhaimmat yliopistot. Väkimäärään
suhteutettuna meillä on paljon yliopistoja
ja varsinkin ammattikorkeakouluja. Kannatan
esimerkiksi vähintään viiden professorin laitoksia,
Virkkunen sanoi.
Tuula Peltonen korosti, että demarit ovat koko
ajan kannattaneet yliopistouudistusta. Hänen
mielestään kaikille yliopistoille tulisi turvata riittävä
peruspääoma. Lisäksi perusrahoitusta tulisi
nostaa tiede- ja teknologianeuvoston taannoisen
esityksen mukaisesti.
Teksti ja kuva: Kirsti Sintonen
|