Miten opetuksen käy Aallossa?

Aalto-yliopiston lehtoreita huolettaa, miten opetuksen käy uudessa yliopistossa. Saako se riittävästi rahoituksen lisäyksestä? Lehtoriyhdistysten tilaisuudessa kuultiin oppia myös Itä-Suomen yliopiston valmisteluista.

Aalto-yliopiston lehtoriyhdistykset järjestivät 25. syyskuuta seminaarin “Aallon harjalla vai aallon pohjalla?”. Tilaisuudessa puhunut johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä muistutti, että Aalto-yliopisto ei voi aloittaa toimintaansa, jos yliopistolakia ei alkukesästä 2009 hyväksytä eduskunnassa.

- Saako Aalto-korkeakoulusäätiö ne tehtävät, että se voi toimia yliopistona, määritellään yliopistolaissa. Siinä säätiölle annetaan julkisen tehtävän hoitaminen, Lehikoinen huomautti.

Paikalle saapuneita pariakymmentä TKK:n, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun lehtoria huoletti mm. se, miten taataan, ettei Aalto-yliopiston 700 miljoonan euron pääoman tuotosta ja 100 miljoonan euron toimintamenorahoituksen lisäyksestä kaikki mene tutkimukseen vaan että siitä ohjautuu riittävästi myös opetukseen. Opettajien ja opiskelijoiden lukumääräsuhde on kaikkein epäedullisin juuri tekniikan puolella.

Anita Lehikoinen muistutti, että opetusministeriön ohjaus tulee säilymään myös säätiöpohjaisessa yliopistossa.

- Valtioneuvoston asetusta ja rahoitusmallia hiotaan paraikaa. Opintojen läpäisy, kansainvälistyminen, työllistyminen tulevat mittareihin ehkä mukaan nykyistä suuremmalla painoarvolla. Opiskelija/opettajasuhde on myös seurattava indikaattori, Lehikoinen totesi.

Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi Nerg puhui Itä-Suomen yliopiston valmistelujen edistymisestä sekä muutosjohtamisesta. Hän muistutti, että muutostilanteessa on parempi olla subjekti kuin objekti – muutokseen kannattaa hypätä mukaan.

- Ihmiset eivät ole muutoksen kohde, vaan ihmisissä on muutos. Jos saa ihmiset mukaan, akateeminen porukka kyllä tekee mitä vaan, Nerg muistutti.

Johtamiselta poikkeustilanne vaatii kaikkein eniten. Itä-Suomen yliopiston valmistelussa hankalinta on Nergin mielestä ollut yhteisen organisaatiokulttuurin syntyminen, koska niin monet asiat on hoidettu Kuopiossa ja Joensuussa eri tavoin. Johtamis- ja tietojärjestelmät, yt- ja luottamusmiessopimukset, opintosuoritusjärjestelmät ovat erilaisia.

Opettajat eivät joudu matkustamaan Kuopion ja Joensuun välillä. Uusi yliopisto toimii kahdella tai oikeastaan kolmella kampuksella, kun Savonlinnankin kampus lasketaan mukaan. Yhdistyminen näkyy eniten johtamisen tasolla. Opintoja aiotaan hoitaa nykyistä enemmän virtuaalisin keinoin.

Itä-Suomen yliopiston organisaatiorakenne kiinnosti paikalle saapuneita Aalto-lehtoreita. Keskustelusta paistoi se, että valmistelut Itä-Suomen yliopistossa ovat paljon pitemmällä kuin Aalto-yliopistossa. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistävässä hankkeessa henkilöstö on myös ollut ilmiselvästi paremmin mukana.

Kirsti Sintonen