Tulkintoja YVV:stä
Yliopistolain mukaan yliopistojen
tulee tehtäviään
hoitaessaan toimia
vuorovaikutuksessa
muun yhteiskunnan
kanssa sekä edistää tutkimustulosten
ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista
vaikuttavuutta. Kun yhteiskunta
lisäksi rahoittaa kaksi kolmasosaa
yliopistojen toiminnasta, on
kansalaisilla myös velvollisuus odottaa
toiminnalta tuloksia ja vaikuttavuutta.
Korkeakoulujen arviointineuvoston
raportissa 5:2013 kuvataan yliopistojen
tulkintoja vuorovaikutustehtävästä.
YVV ymmärretään joko
erilliseksi palvelutehtäväksi tai sen
nähdään yksinkertaisesti toteutuvan
koulutuksen vaikuttavuuden ja tutkimustiedon
hyödyntämisen kautta.
Yliopistojen toimintaa ohjaava
rahoitusmalli ei suoraan mittaa eikä
palkitse vaikuttavuutta. Siksi vaikuttavuuteen
sijoitetut voimavarat eivät
palaudu yliopistolle. Kun tieteellinen
julkaisu on hyväksytty, rahoitusmallin
näkökulmasta prosessi päättyy.
Tutkimustiedon hyödyntämisestä tai
välittämisestä korkeakoulumaailman
ulkopuolelle ei makseta erikseen.
Jo virinnyt keskustelu YVV:stä mahdollisena
osana rahoitusmallia antanee
lisäimpulssin vuorovaikutustehtävän
kehittämiselle. Samaan aikaan
on kuitenkin muistettava huomioida
kolmannen tehtävän mahdollinen
ammattimaistuminen henkilöstön
työajassa.
Yliopistolaiset ovat kaikesta huolimatta
säännöllisesti asiantuntijatehtävissä
medioissa esimerkiksi erilaisten
konfliktien syiden selittäjinä
ja tulkitsijoina. Taiteen opetuksen
vaikuttavuus puolestaan toteutuu taiteilijoiden
toiminnan kautta heidän
rikastuttaessaan kansalaisten elämää,
kannustaessaan luovuuteen, kyseenalaistaessaan
konventiomme, vahvistaessaan
yhteiskunnan moniäänisyyttä
ja sitä kautta demokratiaa.
Sensitiivisissä aiheissa kuten rasismin
ja uskontojen tutkimuksessa uhkakuvat
ovat huolestuttavasti lisääntyneet.
Demokratiassa tutkijoiden
täytyy voida raportoida tutkimustuloksistaan
julkisuudessa. Yliopistojen
onkin sekä työnantajaroolissa että
vaikuttavuuden näkökulmasta tehtävä
kaikkensa henkilöstön turvallisuuden
takaamiseksi. Itä-Suomen yliopisto
teki merkittävän eleen asettuessaan
tutkijoidensa tueksi ulkoisen väkivallan
uhan edessä.
Jos YVV:tä tarkastellaan perustehtävien
vaikuttavuuden kautta,
keskeistä on näiden toimien laatu.
KKA:n raportin mukaan yliopistot
raportoivat kuitenkin lähinnä opetuksen
ja tutkimuksen volyymistä.
Volyymia — etenkin opetuksen — on
silti syytä edelleen kasvattaa. Yliopistojen
toimien nimikkeistä vain puolet
on tällä hetkellä opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeitä. Määrän ohella
on raportoitava myös laadusta. Kun
laadun eteen tehdään työtä, on onnistuneista
toimenpiteistä tärkeää myös
jakaa tietoa.
Suomen menestyksen elinehto ovat korkean
jalostusasteen tuotteet, innovaatiot
ja uudenlaiset aineettomat palvelut.
Nämä voivat menestyä globaalissa taloudellisessa
kilpailussa
vain, kun osaaminen
on alallaan maailman
parasta. Siksi yliopistojen
vaikuttavuuden
merkitys on keskeinen
Suomen tulevaisuuden
kannalta.
Meitä kiinnostavat
yhteiskunnalliset
haasteet voivat liittyä
myös muihin alueisiin
kuin omaamme, mainittakoon
esimerkkinä
UArctic-verkosto.
Osa ongelmistamme
taas on luonteeltaan
globaaleja. Talouden taantuma, nuorisotyöttömyys,
virusten leviäminen,
ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat
ovat megahaasteita, joita emme edes
voi ratkaista yksin, vaan yhdessä kehittyvien
maiden tutkijoiden ja kansalaisten
kanssa. Keinoista todennäköisimmät
ovat arvoihin vaikuttaminen ja
uudet teknologiset ratkaisut.
Siis YVV.
Seppo Sainio
Puheenjohtaja, Yliopistojen opetusalan liitto YLL
- Painetussa lehdessä sivu 2
|