Sektorilaitoksia yhteen ja kilpailemaan
Hallituksen esitys leikkaa sektoritutkimuslaitosten
rahoitusta yli
80 miljoonaa euroa. Irtisanomisilta
tuskin vältytään.
Sektoritutkimuslaitoskenttä myllätään uusiksi vuosina
2014—2017, päätti hallitus periaatepäätöksessään
syyskuun alussa. Samalla myös osa laitosten rahoituksesta
siirretään vapaasti kilpailtavaksi. Kun sektoritutkimuslaitoksia
on nyt 18, on niitä uudistusten
jälkeen viisi vähemmän.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalataloudentutkimuslaitokset
yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi.
Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan
keskus yhdistetään tutkimuskeskukseksi, joka on
tarkoitus edelleen muuttaa voittoa tavoittelemattomaksi
yhtiöksi.
Geodeettinen laitos sekä osia Maanmittauslaitoksesta
ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta
yhdistetään Paikkatiedon tutkimus- ja
kehittämiskeskukseksi.
Kuluttajatutkimuslaitos ja oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
yhdistetään Helsingin yliopistoon.
Samassa yhteydessä tutkimuslaitosten noin 300
miljoonan euron perusrahoituksesta ollaan siirtämässä
82,5 miljoonaa euroa strategiseen tutkimusrahoitukseen
sekä ministeriöiden välittömien tietotarpeiden
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan.
Summa on hieman alle 10 prosenttia sektoritutkimuslaitosten
koko rahoituksesta ja vastaa arviolta
noin 1500 henkilötyövuoden panosta.
Tutkimuslaitosten johtajien neuvoston puheenjohtaja,
Mittatekniikan keskuksen ylijohtaja Timo Hirvi pitää
uudistusta pääpiirteissään perusteltuna.
— On selvää, ettei nykyinen malli voinut jatkua
ikuisesti, hän huomauttaa.
Hirven mukaan oleellista eivät ole organisaatiot vaan kyky tuottaa relevanttia tietoa politiikan teon
pohjaksi. Kilpaillun rahoituksen lisääntyminen ei
häntä huoleta.
— Hyvät pärjäävät jatkossakin.
Myös Metsäntutkimuslaitos Metlan ylijohtaja professori
Hannu Raitio näkee uudistuksessa positiivisia
puolia.
— Nyt muodostuva Luonnonvarakeskus on iso
osaamiskeskittymä ja selvästi oikeansuuntainen uudistus.
Raitio huomauttaa Luonnonvarakeskuksen muodostajien
tekevän runsaasti yhteistyötä jo nyt. Sen sijaan
rahoitusrakenteen uudistusta hän kuvaa järisyttäväksi.
— Vaikka tutkimuslaitokset pääsevät mukaan kilpailemaan
rahoituksesta, on selvää, ettei kaikkia kilpailuja
voida voittaa, Raitio huomauttaa.
Hän uskookin uudistuksen pakottavan luonnonvarakeskusta
etsimään sopeuttamiskeinoja kaikkialta,
muun muassa laajasta toimipaikkaverkostosta.
— Toivottavaa tietenkin olisi, ettei henkilöstön irtisanomisiin
jouduttaisi, Raitio toteaa.
Monet tiet tutkintoon
Sektorilaitosten tilannetta seurannut Suomen akateemisten
tutkijoiden yhdistyksen puheenjohtaja Jussi
Vauhkonen pitää rahoituskuviota sekavana.
— Minun on vaikea ymmärtää, mitä valtio ajaa takaa.
Yhtäältä ilmoitetaan että halutaan säästää ja keskittää,
mutta toisaalta rahoituksesta halutaan tehdä
kilpailtua. Mutta kuka siitä kilpailee, jos kaikki päällekkäisyydet
karsitaan pois?
Ajatusta, että sektori tutkimusrahoitukselle tulisi
laajaa ulkomaista kilpailua Vauhkonen ei pidä realistisena.
— Jos halutaan teettää tutkimusta hallitusohjelman
tarpeisiin, sitä on varmasti tehokkainta teettää
virkatyönä.
Käytännössä hän pelkää tilanteen menevän siihen,
että sektoritutkimuslaitosten väki joutuu hakemaan
omia töitään uudelleen aina kilpailutuskauden
päättyessä.
— Työterveyslaitos ilmoitti jo 50 hengen vähennystarpeesta.
Käytännössä määrä on paljon suurempi,
kun otetaan huomioon, että samalla määräaikaisten
sopimuksia jätetään uusimatta, hän huomauttaa.
Lisäksi auki on paljon kysymyksiä muun muassa
siitä, miten yliopistoihin yhdistyvien tutkimuslaitosten
virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi tarkoittaa
käytännössä. Samaten auki on VTT:n suunnitteilla
olevan yhtiöittämisen vaikutus työntekijöihin.
Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 6
|