7/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Kaija Holli
    Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli

    Markku Kivikoski
    Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski

    Jukka Kola
    Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola

    Kalervo Väänänen
    Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen

    Lauri Lajunen
    Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen

    Aalto
    Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri (oik.) ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Piia Kuosmanen.

     
     
     

    Rehtorit mylläisivät rakenteita

    Yliopistojen ulkoisia ja sisäisiä raja-aitoja kaadettiin yliopistojen lukuvuoden avajaispuheissa. Hallituksen rakennepaketti sai myös rehtoreilta kritiikkiä.

    Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli ehdotti avajaispuheessaan Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistämistä. Hänen laskelmien mukaan tuloksena olisi Suomen toiseksi merkittävin yliopisto, joka olisi profiililtaan kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Opiskelija- ja tutkinto- sekä julkaisumääriltään yhdistetty yliopisto olisi Aaltoyliopistoa suurempi.

    — Meillä olisi valmiina kolmen kampuksen yliopisto, jonka profiili olisi sellainen, mihin mikään muu yliopisto maassamme ei pysty ja mikä kansainvälisestikin olisi ainutlaatuinen. Terveys- ja luonnontieteet Kaupin kampuksella, tekniikka Hervannan kampuksella ja yhteiskuntatieteet laaja-alaisesti Keskustakampuksella. Päällekkäisyyksiä ei juurikaan ole, mutta synergiaetuja kyllä.

    Pari päivää myöhemmin lukuvuoden avajaisia vietettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa. Rehtori Markku Kivikoski torjui tuoreeltaan Hollin kosiskelun.

    — Mielestäni asia ei ole erityisen ajankohtainen eikä sille tunnu olevan ainakaan tällä erää laajempaa kannatustakaan. Suomessa jo toteutetut yliopistofuusiot ovat osoittaneet, että suuruuden ekonomiaan perustuvat ratkaisut eivät välttämättä tuo toimintaan haettuja synergiaetuja, kaivattua tehokkuutta tai lisää kansainvälistä kilpailukykyä. Miksi näin? Perussyyt löytynevät useimmiten yliopistojen hyvin erilaisista taustoista ja lähtökohdista sekä näistä johtuvista merkittävistä eroista toimintakulttuureissa.

    Helsingin yliopiston uusi rehtori Jukka Kola kehotti yliopistoja rakenteellisiin uudistuksiin. Hänen mielestään todellisia rakenneuudistuksia on tehtävä sekä yliopistojemme, Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn että sivistyksen turvaamisen nimissä.

    Kola ei halua, että yliopistot antavat kykenemättömyyttään uudistustehtävän ja samalla autonomiansa muille, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle saati sitten valtionvarainministeriölle.

    — Keskustelua ja yhteistyötä ministeriöiden kanssa tarvitaan toki edelleen, mutta tulosten tulee olla selvempiä ja konkreettisempia kuin tähän asti. Kompromisseihin kesyyntyvät työryhmät eivät toimi, kun on tarve uudistua, Kola huomautti.

    Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen puhui myös rakenteista ja yliopistojen yhteistyöstä.

    — Voiko yhden professorin oppiaine muutaman opiskelijan sisäänotolla enää tänään taata riittävän näkemyksellisen koulutuksen antamista huomista varten?

    — Meidän on välttämätöntä alkaa pohtia koulutusratkaisujamme kansallisella tasolla. Pienenä maana meidän ei ole taloudellisia eikä varsinkaan henkisiä resursseja ylläpitää kaikkia nykyisiä koulutusohjelmia kaikissa yliopistoissa.

    — Katson nyt meidän dekaaneihin ja laitosjohtajiin ja esitän julkisen pyynnön yliopistomme tiedekunnille. Selvittäkää mahdollisuudet toteuttaa jokin opintokokonaisuus aidosti yhteistyönä jonkin toisen yliopiston kanssa, Väänänen patisti.

    Elvytysrahoja myös tutkimustoimintaan

    Hallitus hyväksyi 29. elokuuta ns. rakennepaketin, joka sisältää myös yliopistoja koskevia linjauksia. Muutamat rehtorit kommentoivat asiaa puheissaan. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen löysi elvytyspaketista moitittavaa.

    — Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ollaan sisällyttämässä täsmäelvytyksenä määrärahoja homekoulujen korjaamiseen ja infrastruktuurien parantamiseen. Nämä ovat tärkeitä toimia, jotka joka tapauksessa valtion ja kuntien tulee hoitaa, mutta missä ovat panostukset, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä? Elvytyspaketissa innovaatiotoiminta on kokonaan unohdettu.

    — Tiede- ja tutkimusmaailman edustajana olisin toivonut, että elvytyspakettiin olisi sisällytetty rahoitusta toimintaan, minkä kautta syntyy talouskasvua. Talouskasvun keskeisimmät tekijät ovat sijoitukset koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön, Lajunen totesi.

    Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kritisoi yliopistojen julkisen rahan osuuden vähäisyyttä verrattuna moniin verrokkimaihin.

    — Väitetään, ettei vaaleja voi voittaa tutkimus- ja koulutuskysymyksillä. Kun nyt kuitenkin olemme pyrkimässä maailman osaavimmaksi kansaksi, haluaisin haastaa suomalaiset puolueet: Kuka rohkenee ottaa koulutuksen ja tutkimuksen edellytysten vahvistamisen keskeiseksi vaaliteemaksi?

    Hallituksen rakennepaketissa korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson piti tämän esteenä sitä, että monilla opiskelijoilla kesätyöt alkavat jo huhti-toukokuussa.

    — Jotta tarjonnan lisääminen olisi todella hyödyllistä, tulisi voida tehdä ”oppisopimus” opiskelijoiden ja myös työnantajien kanssa kesätyön rajoittamisesta kesäkuukausiin. Tämä ei liene kaikille mieleen.

    Jakobsson ehdotti myös, että opiskelijapalautteen käyttämistä yliopiston rahoituksen pohjana lykättäisiin, kunnes on saatu kunnolla toteutettua tiedonkeruu ja arviointijärjestelmä.


    Nykyresursseilla ympärivuotinen opetus on mahdottomuus

    Ylipistojen lukuvuosien avajaisissa henkilöstöjärjestöjen puheenvuorot harvinaistuvat vuosi vuodelta. Turun yliopiston avajaisissa henkilöstöjärjestöjen puolesta puhunut dosentti, pääluottamusmies Eero Kuparinen kuvasi maan hallituksen yliopistopoliittisia toimia Hitchcockin veroiseksi jännitykseksi.

    Ensin temppuiltiin yliopistoindeksin kanssa. Nyt rakennepoliittisessa ohjelmassa on uusia ukaaseja. Korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Ja erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä.

    — Tämä on uudistus, jonka henkilöstöjärjestöt ottavat tietysti vastaan tyytyväisyydellä. Tietäähän tämä luonnollisestikin huomattavaa opetusresurssien lisäpanostusta yliopistoille. Nykyisillä henkilöstöresursseillahan ympärivuotinen opetus on sula mahdottomuus, Kuparinen huomautti.


    Lapissa toimi yliopisto jo vuosina 1943-44

    Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola nosti avajaisissa esille mielenkiintoisen historiallisen vaiheen: Lapissa oli yliopisto jo vuosina 1943— 1944. Katkelma Ylä-Kotolan puheesta:

    ”Pohjois-Suomen yliopistoelämän eräs kansainvälisimmistä etapeista oli Lapin yliopiston yliopistoelämä vuosina 1943—1944. Prikaatikenraali Pentti Airion mukaan asemasodan vuosina saksalaiset ryhtyivät järjestämään omaa rintaman takaista siviilikorkeakoulujärjestelmäänsä. Saksan armeija tarjosi yliopisto-opiskelunsa aloittaneille mahdollisuuden suorittaa rintaman tuntumassa toimineissa korkeakouluissa osatutkintoja.

    Die Lappland-Universität eli Lapin yliopisto oli Pohjois-Suomessa toimineiden sotilaiden korkeakoulu, joka toimi silloisen Kairalan alueen Mikkolan kylässä vuosina 1943—1944. Oppialoina yliopistossa olivat humanistiset tieteet, luonnontieteet, oikeus- ja taloustieteet sekä tekniikka. Opettajat tulivat pääasiassa Königsbergin ja Greifswaldin yliopistoilta ja Danzigin teknilliseltä korkeakoululta. Lapin yliopisto evakoitiin keväällä 1944 Narvikiin Norjaan.

    Lapin yliopiston varhaishistoria on erikoinen kuriositeetti, joka kuvaa myös Suomen tieteen Saksaan suuntautuneisuutta. Die Lappland- Universitätin vierailevia professoreita eli luennoitsijoita olivat muutamat aikansa suomalaiset huipputiedemiehet, kuten Väinö Auer ja Pontus Palmgren.

    Väinö Auer (1895—1981) oli suomalainen maantieteilijä ja geologi. Sodan jälkeen vuosina 1946—1953 Auer toimi Argentiinassa Peronin hallituksen neuvonantajana. Pontus Palmgren (1907—1993) oli suomalainen lintutieteilijä, joka loi perustan maailmankuululle lintujen runsaudenlaskentaan erikoistuneelle ornitologialle.”

    Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 10