7/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Krista Kiuru
    — Oppivelvollisuuden pidentämisellä ja korkeakoulujen sisäänoton laajennuksella saadaan kahden vuoden pidennys työuriin. Nopeammin, hei, porukat koulunpenkille, opetusministeri Krista Kiuru hehkutti toimittajatapaamisessa.
     

    Yliopistoilla ei ole varaa levätä laakereillaan

    Kestävyysvajeen vuoksi yliopistossakaan ei voida levätä laakereillaan. Ei vaikka yliopistoindeksi palaakin 2014 alusta. Näin katsoo opetusministeri Krista Kiuru. Hänen mielestään yliopistojen taloustilanne antaa niille eväät lisätä ympärivuotisten opintojen tarjontaa.

    Hallitus päätti yliopistoindeksin paluusta jo keväisessä kehysriihessä. Vaikka valtiontalouden luvut synkistyivät kesän aikana, indeksi on mukana paraikaa eduskuntakäsittelyssä olevassa vuoden 2014 budjettiesityksessä.

    Budjettiriihen numeroihin verrattuna yliopistoindeksin prosenttiluku näyttää kuitenkin pienentyneen: perusrahoitusta oltiin vielä elokuussa korottamassa 2,5 prosenttia, mutta budjettikirjassa lukee 1,9. Opetusneuvos Jorma Karhu OKM:sta kuitenkin rahoittelee:

    — Kyseessä on tarkennukset yliopistoindeksin taustalla olevissa kolmessa indeksissä. Yleisen kustannustason ei siis ennusteta nousevan niin paljon kuin vielä keväällä arvioitiin. Yliopistoindeksi otetaan siis vuonna 2014 yliopistojen valtionrahoituksessa huomioon täysimääräisesti, eikä kyse ole menosäästöistä, Karhu selvensi.

    Acatiimi-lehden kirjallisesti tekemässä haastattelussa opetusministeri Krista Kiuru kertoo olevansa yliopistojen puolesta erityisen iloinen siitä, että niiden valtion rahoituksessa on pystytty ottamaan huomioon kustannustason nousu.

    — Viimeisten tilinpäätösten perusteella useimpien yliopistojen taloudellinen tilanne on vielä varsin hyvä. Näillä näkymin yliopistojen osalta merkittävimmät hallitusohjelman mukaiset menosäästöt on tehty hallituskauden alussa.

    — Tietäen valtiontalouden kestävyysvajeen ei yliopistoissa voida kuitenkaan levätä laakereillaan. Yliopistojen toimintaa ja toimintarakenteita on syytä tarkastella eri tahojen yhteistyönä liikkumavaran saamiseksi ja profiilin mukaisten painoalojen vahvistamiseksi myös tulevina vuosina, Kiuru ennakoi.

    Rakennepaketista vauhtia opintoihin

    Elokuun lopussa hallitus päätti ns. rakennepaketista. Siihen sisältyy monia yliopistoja ja niiden henkilöstöä koskevia linjauksia. Korkeakoulut mm. velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä.

    Mitä tarkoittaa loppukevät ja alkusyksy? Pitääkö yliopistoissa siirtyä koulujen lukuvuosirytmiin?

    — On erittäin myönteistä, että monet yliopistot tarjoavat jo nyt ympärivuotista opetusta. Riittävässä opintotarjonnassa ei ole kyse ainoastaan yliopistojen lukuvuoden alkamis- ja päättymishetkestä, vaan siitä, että opiskelijat voivat todellisuudessa suorittaa erilaisia opintoja joustavasti ympäri vuoden. Tarkoitan tällä mm. sitä, että tenttimahdollisuuksia on riittävästi ja pakollisiin opintoihin on vaihtoehtoisia suoritusmahdollisuuksia.

    — Haluan korostaa myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman merkitystä. Lähden siitä, että yliopistoilla on valmiutta ja osaamista opintojensa suunnitteluun siten, että opinnot on mahdollista suorittaa nykyistä nopeammin.

    Millä resursseilla opetustarjontaa on tarkoitus lisätä? Opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde on jo nyt epäedullinen verrattuna moniin ns. huippuyliopistoihin.

    — Kuten edellä kuvasin yliopistojen taloudellista tilannetta, katson, että niillä on varsin hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa siten, että se tukee opiskelijoiden valmistumista määräajassa.

    Rakennepaketin ehdotuksiin kuuluu myös se, että 55 opintopistettä/vuosi suorittavien osuutta lisätään korkeakoulujen rahoitusmallissa. Millä aikataululla tämä aiotaan toteuttaa?

    — Yliopistojen rahoitusmallia sovittiin tarkastettavaksi julkaisutietojen ja opiskelijapalautteen osalta vuodesta 2015 alkaen. Asiaa pohtivan opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja Suomen Akatemian yhteisen työryhmän työ on käynnissä ja sen määräaika on 15.11.2013. Työryhmä käsittelee työnsä yhteydessä myös 55 op osuuden nostamista. OKM päättää asiasta keväällä 2014 ja mahdolliset muutokset astuvat voimaan vuoden 2015 alusta.

    Lisäksi rakennepaketissa halutaan vahvistaa alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla. Millä keinoin tätä aiotaan edistää?

    — Alempien korkeakoulututkintojen tuoman osaamisen tunnettuutta pitää kehittää. Jokaisella hallinnonalalla on syytä aika ajoin tarkastella kelpoisuusvaatimuksia myös työvoiman saatavuuden ja osaamisen näkökulmasta. Turhia raja-aitoja on hyvä kaataa.

    Toimittajatapaamisessa 24. syyskuuta ministeri Kiuru lisäsi, että ainakin opettajien pitää olla jatkossakin maisteritasoisia.

    Tutkimuspolitiikan kuuma viikko

    Syyskuun alkua voi kuvailla harvinaiseksi tutkimuspolitiikan kuumaksi viikoksi. Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi julkistettiin Säätytalolla 3.9. Kauan vatvottu valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta sai päivän valon 5.9. Seuraavana päivänä OKM lähetti tiedotteen, että tutkimus- ja innovaationeuvostosta teetetään arvio.

    Hallitus päätti tämän vuoden kolmannesta lisäbudjetista 12.9. Siinä Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 20 miljoonalla eurolla ”osaamisperusteisen kasvun tukemiseksi”. Tarkoituksena on rahoittaa huippututkimusyksiköitä ja kansallisesti tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja sekä elinkeinoelämän uudistumisen kannalta merkittäviä tutkimusavauksia.

    Näistä uutisista voisi maallikko päätellä, että asioilla on jotain kytköstä toisiinsa. Opetusministerin mukaan ajoitukset olivat kuitenkin toisistaan riippumattomia.

    — Suomen Akatemian kansainvälisen arvioinnin julkistuksen aikataulu oli sovittu arvioitsijoiden kanssa jo arviointityön lähtiessä käyntiin. Valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi on valmisteltu koko vuoden ajan, ja sen ensimmäiseksi julkaisuajankohdaksi ilmoitettiin jo joulunalus 2012.

    — Vaikka asiat käytännössä liittyvät toisiinsa, ne toteutettiin erillisinä ja niiden julkistusaikataulut olivat toisistaan riippumattomia. Suomen Akatemian arvioinnin kannalta arvioitsijat olisivat toivoneet tutkimuslaitosuudistuksen peruslinjausten olleen selvillä ennen heidän työnsä päättymistä, jolloin nekin olisi voitu ottaa huomioon arvioinnin loppuraportissa.

    Kahdenlaista strategista tutkimusta

    Kansainvälisen arvion mukaan Suomen Akatemian roolia tulee laajentaa strategisen tutkimuksen rahoitukseen. Vuosi sitten alivaltiosihteeri Timo Lankisen työryhmä esitti ja nyt valtioneuvoston periaatepäätös toteaa, että Akatemiaan perustetaan strategisen tutkimuksen neuvosto.

    Onko sattumaa, että nämä kaavailut sopivat näin hyvin yhteen?

    — Arvioitsijoilla oli käytössä periaatepäätöksen taustaksi tehty selvityshenkilöraportti, jossa strategisen tutkimuksen instrumentin sijoituspaikaksi esitettiin Suomen Akatemiaa. Arvioitsijoilla oli tarjouspyynnönkin perusteella tehtävänä miettiä, miten Akatemian toimintaa pitäisi kehittää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näin ollen oli perusteltua pohtia arvioinnissa myös strategisen tutkimuksen rahoittamista Suomessa.

    — Arvioijien antamissa suosituksissa katsotaan, että Akatemian roolia tulisi laajentaa strategisen tutkimuksen rahoitukseen ja tiivistää erityisesti strategista yhteistyötä Tekesin kanssa. Arvioitsijoiden mukaan Akatemian ja Tekesin rahoitusinstrumenttien väliin on jäämässä aukko strategisen perustutkimuksen rahoittamisessa. VN:n periaatepäätöksellä strategisen tutkimuksenrahoitusvälineen perustamisella tavoitellaan rahoituksen kohdentamista laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen. Arvioitsijoiden mukaan strategisen tutkimusrahoitusvälineen perustaminen ei poista strategisen ja käyttäjälähtöisen perustutkimuksen rahoituskanavan puuttumista Suomessa.

    — Viestinnän kannalta on hankalaa, että sekä Akatemian arvioinnissa että VN:n tutkimuslaitosuudistuksen periaatepäätöksessä käytetään samaa termiä ”strateginen tutkimus” tarkoittamaan eri asiaa.

    Kilpaillun rahoituksen osuus kasvaa

    Suomen Akatemian kansainvälisessä arviossa opetusja kulttuuriministeriötä kehotetaan harkitsemaan, voisiko se siirtää rahoitusta yliopistojen perusrahoituksesta Akatemialle kilpaillun tiederahoituksen määrän kasvattamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tutkimusrahoitusuudistus lisää kilpaillun rahoituksen määrää.

    Miksi on niin tärkeää lisätä kilpaillun rahoituksen osuutta?

    — On huomattava, että esitetyt muutokset tehdään kehyksessä eli siirtoina valtion talousarvion momenteilta toisille. Periaatepäätöksen edellyttämien toimenpiteiden rahoitus tapahtuu pääasiassa tutkimuslaitoksilta leikkaamalla. Kun kokonaisuudistuksella on henkilöstövaikutuksia budjettien supistuessa, jää nähtäväksi, missä määrin laitokset pystyvät viranomaistehtävien hoitamisen lisäksi huolehtimaan uudistumisestaan ja tätä kautta kilpailukyvystään kilpaillun rahoituksen hakemisessa.

    Monet tutkijat valittavat, että jatkuva rahoituksen hakemis- ja raportoimisrumba haukkaa työajasta ison osan. Miten kommentoitte tätä huolta?

    — Ymmärrän huolen ja pidän sitä perusteltuna. Vaikka kilpailu tutkimusrahoituksen osalta voi toisaalta johtaa laadukkaampaan tutkimukseen, liian usein toistuva kilpailu vie resursseja tutkijoilta. Siksi OKM ja TEM ovat ehdottaneet, että tutkimuksen pitkäjänteisyyttä vahvistetaan ottamalla käyttöön kohdennettu 10-vuotinen rahoitus Suomen Akatemiassa. Isoissa tutkimusryhmissä tutkijoilla voi olla erilaisia vastuita, ja rahoituksen hakeminen sekä muut tutkimuksen projektihallinnoinnin tehtävät voidaan mahdollisesti keskittää. Ei kuitenkaan ole olemassa mekanismia, jolla tutkijakunta vapautuu heille kohdennetun julkisen rahoituksen asettamista velvoitteista, eikä akateeminen vapaus voi olla vapautusta tästä vastuusta.

    Selvitysrahojen määrät vähenivät

    Alivaltiosihteeri Lankisen kolmen hengen työryhmä esitti vuosi sitten, että strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen siirrettäisiin 200 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto päätti 5. syyskuuta, että tämä summa on 70 miljoonaa.

    Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2015—2017 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista, Suomen Akatemian ohjelmaperusteisesta tutkimusrahoituksesta ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta.

    Periaatepäätöksen mukaan tätä rahaa on tarkoitus kohdentaa tutkimukseen, jolla etsitään ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä, työelämän sekä julkisen sektorin kehittämistä.

    Julkisuudessa ns. Himas-rahaksi tai pikaselvitysrahaksi tituleeratun rahan osuus tippui myös alkuperäisistä kaavailuista. Lankisen työryhmä ehdotti valtioneuvoston selvitystoiminnan vahvistamiseksi 30 miljoonaa euroa ja nyt päädyttiin 12,5 miljoonaan.

    Nämä rahat tulevat olemaan valtioneuvoston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan ministeriöiden päätöksentekoa tukeviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Hankkeita suunnitellaan valtioneuvoston yhteisessä tutkimuksen tilaajaryhmässä, johon kuuluu asiantuntijoita kaikilta hallinnonaloilta.

    Opetusministeri Krista Kiurun mukaan nyt päätetyt rahoitusosuuksien määrät ovat tässä tilanteessa riittävällä tasolla. Hän oli mukana ministeriryhmässä, joka valmisteli tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta.

    Tutkimuslaitosuudistusta on suunniteltu jo vuosia. Mikä asiassa oli vaikeinta?

    — Tiukassa taloustilanteessa tutkimuslaitosuudistuksen seurauksena on myös merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Samalla oli tarve varmistaa, ettei uudistuksen seurauksena tapahdu hyvin toimivien toimintojen liiallista karsimista tavalla joka uhkaisi niiden onnistunutta tehtävän hoitoa.

    — On totta, että uudistus olisi helpompaa hyvinä taloudellisina aikoina, mutta toisaalta oli tärkeää, että uudistamisessa lähdetään liikkeelle nopeasti. Yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa on luotava systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tueksi. VN:n periaatepäätös tähtää juuri tähän sekä rakenteellisilla että tutkimusrahoitusta koskevilla uudistuksilla.

    Krista Kiuru

    • syntynyt 5.8.1974 Porissa
    • valtiotieteiden maisteri
    • sivutoimisesti ja päätoimisesti vt. filosofian ja ilmaisutaidon ja uskonnon opettaja sekä opintoohjaaja 1996–2007
    • Tampereen yliopiston toiminnan suunnittelija Porin yliopistokeskuksessa 2004–2005
    • kansanedustaja Suomen Sosialidemokraattinen puolue 2007-
    • asunto- ja viestintäministeri 22.6.2011 - 24.5.2013
    • SDP:n 1. varapuheenjohtaja 2012-
    • opetusministeri 24.5.2013-
    • harrastukset: vieraat kulttuurit, kielet

    Arvio antoi tyrmäyksen kokonaiskustannusmallille

    Suomen Akatemian kansainvälinen arvio antaa kovaa kritiikkiä kokonaiskustannusmallille. Arvioitsijoiden haastattelemat tutkijat katsovat, että malli on vähentänyt hakemusten läpäisyastetta ja lisännyt siten kilpailua. Rahat menevät yliopistojen hallintoon — eivät tutkijoille. Arvioitsijat kuulivat myös väitteitä, joiden mukaan eräät yksiköt eivät antaisi tutkijoittensa enää hakea Akatemian rahaa. Monet myös kertoivat, että rahoituksesta jää osa käyttämättä, koska heillä ei ole mitään tietoa siitä, paljonko rahaa on kulunut.

    Kansainväliset arvioitsijat esittävät harkittavaksi, toimisiko tietty overhead-prosentti paremmin kuin nyt käytössä oleva malli.

    Arvioinnin julkistustilaisuudessa Säätytalolla puhunut Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila kertoi, että kokonaiskustannusmalli ja sen vaikutukset on tarkoitus evaluoida. Tästä on sovittu viime keväänä Akatemian ja OKM:n tulosneuvotteluissa.

    Kommenttipuheenvuoron esittäneen Helsingin yliopiston kanslerin Thomas Wilhelmssonin mukaan kokonaiskustannusmallin haitat ovat selvästi suuremmat kuin hyödyt.

    — On helppo yhtyä kritiikkiin. Byrokraattinen, näennäistietoa tuottava työajanseurantajärjestelmä on ehkä eniten tutkijakuntaa ärsyttävä asia, Wilhelmsson totesi. Parempi ratkaisu voisi olla lisäkustannusmalli ja riittävä overhead.

    Kansainvälisen arvion mukaan Akatemialla voisi olla nykyistä suurempi neuvonantajan rooli tiedepolitiikassa. Opetus- ja kulttuuriministeriölle suositellaan itsenäisen tiedeakatemian kehittämistä tieteen merkityksen vahvistamiseksi päätöksenteossa. Ministeriötä kehotetaan myös harkitsemaan, voisiko se siirtää rahoitusta yliopistojen perusrahoituksesta Akatemialle kilpaillun tiederahoituksen määrän kasvattamiseksi.

    Kansleri Wilhelmsson torjui kommentissaan jyrkästi kilpaillun rahoituksen osuuden lisäämisen:

    — Tutkimuksen suorittajatasoa ei voi näännyttää. Niissä maissa, joissa menee tutkimuksen saralla nyt hyvin, on viime vuosina satsattu nimenomaan yliopistojen perusrahoitukseen, Wilhelmsson painotti.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää tänä syksynä ja ensi keväänä tilaisuuksia, joissa työstetään jatkotoimenpiteitä kansainvälisen arvioinnin tulosten pohjalta. Ministeriön mukaan jatkotyö painottuu erityisesti Suomen Akatemian rooliin tki-järjestelmässä, tieteen kansainvälisyyden vahvistamiseen ja tieteeseen perustuvan päätöksenteon kehittämiseen Suomessa.

    teksti Kirsti Sintonen
    kuva Veikko Somerpuro

    • Painetussa lehdessä sivu 18