Yliopistoilla ei ole varaa levätä laakereillaan
Kestävyysvajeen vuoksi yliopistossakaan
ei voida levätä laakereillaan. Ei vaikka
yliopistoindeksi palaakin 2014 alusta.
Näin katsoo opetusministeri Krista Kiuru.
Hänen mielestään yliopistojen taloustilanne
antaa niille eväät lisätä ympärivuotisten
opintojen tarjontaa.
Hallitus päätti yliopistoindeksin paluusta jo keväisessä
kehysriihessä. Vaikka valtiontalouden
luvut synkistyivät kesän aikana, indeksi
on mukana paraikaa eduskuntakäsittelyssä
olevassa vuoden 2014 budjettiesityksessä.
Budjettiriihen numeroihin verrattuna
yliopistoindeksin prosenttiluku näyttää kuitenkin
pienentyneen: perusrahoitusta oltiin vielä elokuussa korottamassa
2,5 prosenttia, mutta budjettikirjassa lukee 1,9. Opetusneuvos
Jorma Karhu OKM:sta kuitenkin rahoittelee:
— Kyseessä on tarkennukset yliopistoindeksin taustalla olevissa
kolmessa indeksissä. Yleisen kustannustason ei siis ennusteta nousevan
niin paljon kuin vielä keväällä arvioitiin. Yliopistoindeksi otetaan
siis vuonna 2014 yliopistojen valtionrahoituksessa huomioon
täysimääräisesti, eikä kyse ole menosäästöistä, Karhu selvensi.
Acatiimi-lehden kirjallisesti tekemässä haastattelussa opetusministeri
Krista Kiuru kertoo olevansa yliopistojen puolesta erityisen
iloinen siitä, että niiden valtion rahoituksessa on pystytty ottamaan huomioon kustannustason nousu.
— Viimeisten tilinpäätösten perusteella useimpien
yliopistojen taloudellinen tilanne on vielä varsin
hyvä. Näillä näkymin yliopistojen osalta merkittävimmät
hallitusohjelman mukaiset menosäästöt on
tehty hallituskauden alussa.
— Tietäen valtiontalouden kestävyysvajeen ei
yliopistoissa voida kuitenkaan levätä laakereillaan.
Yliopistojen toimintaa ja toimintarakenteita on syytä
tarkastella eri tahojen yhteistyönä liikkumavaran
saamiseksi ja profiilin mukaisten painoalojen vahvistamiseksi
myös tulevina vuosina, Kiuru ennakoi.
Rakennepaketista vauhtia opintoihin
Elokuun lopussa hallitus päätti ns. rakennepaketista.
Siihen sisältyy monia yliopistoja ja niiden henkilöstöä
koskevia linjauksia. Korkeakoulut mm. velvoitetaan
tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun.
Erityistä huomiota halutaan kiinnittää opetuksen
saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä.
Mitä tarkoittaa loppukevät ja alkusyksy? Pitääkö yliopistoissa
siirtyä koulujen lukuvuosirytmiin?
— On erittäin myönteistä, että monet yliopistot
tarjoavat jo nyt ympärivuotista opetusta. Riittävässä
opintotarjonnassa ei ole kyse ainoastaan yliopistojen
lukuvuoden alkamis- ja päättymishetkestä, vaan
siitä, että opiskelijat voivat todellisuudessa suorittaa
erilaisia opintoja joustavasti ympäri vuoden. Tarkoitan
tällä mm. sitä, että tenttimahdollisuuksia on
riittävästi ja pakollisiin opintoihin on vaihtoehtoisia
suoritusmahdollisuuksia.
— Haluan korostaa myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman
merkitystä. Lähden siitä, että yliopistoilla
on valmiutta ja osaamista opintojensa suunnitteluun
siten, että opinnot on mahdollista suorittaa
nykyistä nopeammin.
Millä resursseilla opetustarjontaa on tarkoitus lisätä?
Opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde on jo nyt
epäedullinen verrattuna moniin ns. huippuyliopistoihin.
— Kuten edellä kuvasin yliopistojen taloudellista
tilannetta, katson, että niillä on varsin hyvät mahdollisuudet
kehittää toimintaansa siten, että se tukee
opiskelijoiden valmistumista määräajassa.
Rakennepaketin ehdotuksiin kuuluu myös se, että 55
opintopistettä/vuosi suorittavien osuutta lisätään korkeakoulujen
rahoitusmallissa. Millä aikataululla tämä
aiotaan toteuttaa?
— Yliopistojen rahoitusmallia sovittiin tarkastettavaksi
julkaisutietojen ja opiskelijapalautteen osalta
vuodesta 2015 alkaen. Asiaa pohtivan opetus- ja kulttuuriministeriön,
yliopistojen ja Suomen Akatemian
yhteisen työryhmän työ on käynnissä ja sen määräaika
on 15.11.2013. Työryhmä käsittelee työnsä yhteydessä
myös 55 op osuuden nostamista. OKM päättää
asiasta keväällä 2014 ja mahdolliset muutokset astuvat
voimaan vuoden 2015 alusta.
Lisäksi rakennepaketissa halutaan vahvistaa alempien
korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla.
Millä keinoin tätä aiotaan edistää?
— Alempien korkeakoulututkintojen tuoman
osaamisen tunnettuutta pitää kehittää. Jokaisella hallinnonalalla
on syytä aika ajoin tarkastella kelpoisuusvaatimuksia
myös työvoiman saatavuuden ja osaamisen
näkökulmasta. Turhia raja-aitoja on hyvä kaataa.
Toimittajatapaamisessa 24. syyskuuta ministeri
Kiuru lisäsi, että ainakin opettajien pitää olla jatkossakin
maisteritasoisia.
Tutkimuspolitiikan kuuma viikko
Syyskuun alkua voi kuvailla harvinaiseksi tutkimuspolitiikan
kuumaksi viikoksi. Suomen Akatemian
kansainvälinen arviointi julkistettiin Säätytalolla 3.9.
Kauan vatvottu valtioneuvoston periaatepäätös valtion
tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta
sai päivän valon 5.9. Seuraavana
päivänä OKM lähetti tiedotteen, että tutkimus- ja innovaationeuvostosta
teetetään arvio.
Hallitus päätti tämän vuoden kolmannesta lisäbudjetista
12.9. Siinä Suomen Akatemian myöntövaltuutta
lisätään 20 miljoonalla eurolla ”osaamisperusteisen
kasvun tukemiseksi”. Tarkoituksena on rahoittaa
huippututkimusyksiköitä ja kansallisesti tärkeitä
tutkimusinfrastruktuureja sekä elinkeinoelämän uudistumisen
kannalta merkittäviä tutkimusavauksia.
Näistä uutisista voisi maallikko päätellä, että asioilla
on jotain kytköstä toisiinsa. Opetusministerin
mukaan ajoitukset olivat kuitenkin toisistaan riippumattomia.
— Suomen Akatemian kansainvälisen arvioinnin
julkistuksen aikataulu oli sovittu arvioitsijoiden
kanssa jo arviointityön lähtiessä käyntiin. Valtioneuvoston
periaatepäätöstä valtion tutkimuslaitosten
ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi on
valmisteltu koko vuoden ajan, ja sen ensimmäiseksi
julkaisuajankohdaksi ilmoitettiin jo joulunalus 2012.
— Vaikka asiat käytännössä liittyvät toisiinsa, ne toteutettiin erillisinä ja niiden julkistusaikataulut olivat
toisistaan riippumattomia. Suomen Akatemian
arvioinnin kannalta arvioitsijat olisivat toivoneet tutkimuslaitosuudistuksen
peruslinjausten olleen selvillä
ennen heidän työnsä päättymistä, jolloin nekin olisi
voitu ottaa huomioon arvioinnin loppuraportissa.
Kahdenlaista strategista tutkimusta
Kansainvälisen arvion mukaan Suomen Akatemian
roolia tulee laajentaa strategisen tutkimuksen rahoitukseen.
Vuosi sitten alivaltiosihteeri Timo Lankisen
työryhmä esitti ja nyt valtioneuvoston periaatepäätös
toteaa, että Akatemiaan perustetaan strategisen tutkimuksen
neuvosto.
Onko sattumaa, että nämä kaavailut sopivat näin hyvin
yhteen?
— Arvioitsijoilla oli käytössä periaatepäätöksen
taustaksi tehty selvityshenkilöraportti, jossa strategisen
tutkimuksen instrumentin sijoituspaikaksi
esitettiin Suomen Akatemiaa. Arvioitsijoilla oli tarjouspyynnönkin
perusteella tehtävänä miettiä, miten
Akatemian toimintaa pitäisi kehittää nopeasti
muuttuvassa toimintaympäristössä. Näin ollen oli
perusteltua pohtia arvioinnissa myös strategisen tutkimuksen
rahoittamista Suomessa.
— Arvioijien antamissa suosituksissa katsotaan,
että Akatemian roolia tulisi laajentaa strategisen tutkimuksen
rahoitukseen ja tiivistää erityisesti strategista
yhteistyötä Tekesin kanssa. Arvioitsijoiden mukaan
Akatemian ja Tekesin rahoitusinstrumenttien
väliin on jäämässä aukko strategisen perustutkimuksen
rahoittamisessa. VN:n periaatepäätöksellä strategisen
tutkimuksenrahoitusvälineen perustamisella
tavoitellaan rahoituksen kohdentamista laaja-alaisesti
erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien
haasteiden tutkimukseen. Arvioitsijoiden mukaan
strategisen tutkimusrahoitusvälineen perustaminen
ei poista strategisen ja käyttäjälähtöisen perustutkimuksen
rahoituskanavan puuttumista Suomessa.
— Viestinnän kannalta on hankalaa, että sekä
Akatemian arvioinnissa että VN:n tutkimuslaitosuudistuksen
periaatepäätöksessä käytetään samaa termiä
”strateginen tutkimus” tarkoittamaan eri asiaa.
Kilpaillun rahoituksen osuus kasvaa
Suomen Akatemian kansainvälisessä arviossa opetusja
kulttuuriministeriötä kehotetaan harkitsemaan, voisiko se siirtää rahoitusta yliopistojen perusrahoituksesta
Akatemialle kilpaillun tiederahoituksen
määrän kasvattamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen
mukaan tutkimusrahoitusuudistus lisää
kilpaillun rahoituksen määrää.
Miksi on niin tärkeää lisätä kilpaillun rahoituksen
osuutta?
— On huomattava, että esitetyt muutokset tehdään
kehyksessä eli siirtoina valtion talousarvion momenteilta
toisille. Periaatepäätöksen edellyttämien
toimenpiteiden rahoitus tapahtuu pääasiassa tutkimuslaitoksilta
leikkaamalla. Kun kokonaisuudistuksella
on henkilöstövaikutuksia budjettien supistuessa,
jää nähtäväksi, missä määrin laitokset pystyvät viranomaistehtävien
hoitamisen lisäksi huolehtimaan
uudistumisestaan ja tätä kautta kilpailukyvystään
kilpaillun rahoituksen hakemisessa.
Monet tutkijat valittavat, että jatkuva rahoituksen
hakemis- ja raportoimisrumba haukkaa työajasta ison
osan. Miten kommentoitte tätä huolta?
— Ymmärrän huolen ja pidän sitä perusteltuna.
Vaikka kilpailu tutkimusrahoituksen osalta voi toisaalta
johtaa laadukkaampaan tutkimukseen, liian
usein toistuva kilpailu vie resursseja tutkijoilta. Siksi
OKM ja TEM ovat ehdottaneet, että tutkimuksen pitkäjänteisyyttä
vahvistetaan ottamalla käyttöön kohdennettu
10-vuotinen rahoitus Suomen Akatemiassa.
Isoissa tutkimusryhmissä tutkijoilla voi olla erilaisia
vastuita, ja rahoituksen hakeminen sekä muut tutkimuksen
projektihallinnoinnin tehtävät voidaan
mahdollisesti keskittää. Ei kuitenkaan ole olemassa
mekanismia, jolla tutkijakunta vapautuu heille kohdennetun
julkisen rahoituksen asettamista velvoitteista,
eikä akateeminen vapaus voi olla vapautusta
tästä vastuusta.
Selvitysrahojen määrät vähenivät
Alivaltiosihteeri Lankisen kolmen hengen työryhmä
esitti vuosi sitten, että strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen
siirrettäisiin 200 miljoonaa euroa.
Valtioneuvosto päätti 5. syyskuuta, että tämä summa
on 70 miljoonaa.
Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2015—2017
valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista,
Suomen Akatemian ohjelmaperusteisesta tutkimusrahoituksesta
ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta.
Periaatepäätöksen mukaan tätä rahaa on tarkoitus
kohdentaa tutkimukseen, jolla etsitään ratkaisuja
merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee
esimerkiksi elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä,
työelämän sekä julkisen sektorin kehittämistä.
Julkisuudessa ns. Himas-rahaksi tai pikaselvitysrahaksi
tituleeratun rahan osuus tippui myös
alkuperäisistä kaavailuista. Lankisen työryhmä ehdotti
valtioneuvoston selvitystoiminnan vahvistamiseksi
30 miljoonaa euroa ja nyt päädyttiin 12,5
miljoonaan.
Nämä rahat tulevat olemaan valtioneuvoston yhteisessä
käytössä ja niitä osoitetaan ministeriöiden
päätöksentekoa tukeviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin.
Hankkeita suunnitellaan valtioneuvoston yhteisessä
tutkimuksen tilaajaryhmässä, johon kuuluu
asiantuntijoita kaikilta hallinnonaloilta.
Opetusministeri Krista Kiurun mukaan nyt päätetyt
rahoitusosuuksien määrät ovat tässä tilanteessa
riittävällä tasolla. Hän oli mukana ministeriryhmässä,
joka valmisteli tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
kokonaisuudistusta.
Tutkimuslaitosuudistusta on suunniteltu jo vuosia.
Mikä asiassa oli vaikeinta?
— Tiukassa taloustilanteessa tutkimuslaitosuudistuksen
seurauksena on myös merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Samalla oli tarve varmistaa, ettei
uudistuksen seurauksena tapahdu hyvin toimivien
toimintojen liiallista karsimista tavalla joka uhkaisi
niiden onnistunutta tehtävän hoitoa.
— On totta, että uudistus olisi helpompaa hyvinä
taloudellisina aikoina, mutta toisaalta oli tärkeää,
että uudistamisessa lähdetään liikkeelle nopeasti.
Yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa on luotava systemaattinen
toimintamalli, jolla varmistetaan vahva
ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon
ja toiminnan tueksi. VN:n periaatepäätös
tähtää juuri tähän sekä rakenteellisilla että tutkimusrahoitusta
koskevilla uudistuksilla.
Krista Kiuru
- syntynyt 5.8.1974 Porissa
- valtiotieteiden maisteri
- sivutoimisesti ja päätoimisesti vt. filosofian ja
ilmaisutaidon ja uskonnon opettaja sekä opintoohjaaja
1996–2007
- Tampereen yliopiston toiminnan suunnittelija Porin
yliopistokeskuksessa 2004–2005
- kansanedustaja Suomen Sosialidemokraattinen
puolue 2007-
- asunto- ja viestintäministeri 22.6.2011 - 24.5.2013
- SDP:n 1. varapuheenjohtaja 2012-
- opetusministeri 24.5.2013-
- harrastukset: vieraat kulttuurit, kielet
Arvio antoi tyrmäyksen kokonaiskustannusmallille
Suomen Akatemian kansainvälinen arvio antaa kovaa
kritiikkiä kokonaiskustannusmallille. Arvioitsijoiden haastattelemat
tutkijat katsovat, että malli on vähentänyt
hakemusten läpäisyastetta ja lisännyt siten kilpailua.
Rahat menevät yliopistojen hallintoon — eivät tutkijoille.
Arvioitsijat kuulivat myös väitteitä, joiden mukaan eräät
yksiköt eivät antaisi tutkijoittensa enää hakea Akatemian
rahaa. Monet myös kertoivat, että rahoituksesta jää osa
käyttämättä, koska heillä ei ole mitään tietoa siitä, paljonko
rahaa on kulunut.
Kansainväliset arvioitsijat esittävät harkittavaksi,
toimisiko tietty overhead-prosentti paremmin kuin nyt
käytössä oleva malli.
Arvioinnin julkistustilaisuudessa Säätytalolla puhunut
Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila kertoi, että
kokonaiskustannusmalli ja sen vaikutukset on tarkoitus
evaluoida. Tästä on sovittu viime keväänä Akatemian ja
OKM:n tulosneuvotteluissa.
Kommenttipuheenvuoron esittäneen Helsingin yliopiston
kanslerin Thomas Wilhelmssonin mukaan kokonaiskustannusmallin
haitat ovat selvästi suuremmat kuin
hyödyt.
— On helppo yhtyä kritiikkiin. Byrokraattinen, näennäistietoa
tuottava työajanseurantajärjestelmä on ehkä
eniten tutkijakuntaa ärsyttävä asia, Wilhelmsson totesi.
Parempi ratkaisu voisi olla lisäkustannusmalli ja riittävä
overhead.
Kansainvälisen arvion mukaan Akatemialla voisi olla
nykyistä suurempi neuvonantajan rooli tiedepolitiikassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle suositellaan itsenäisen
tiedeakatemian kehittämistä tieteen merkityksen vahvistamiseksi
päätöksenteossa. Ministeriötä kehotetaan myös
harkitsemaan, voisiko se siirtää rahoitusta yliopistojen
perusrahoituksesta Akatemialle kilpaillun tiederahoituksen
määrän kasvattamiseksi.
Kansleri Wilhelmsson torjui kommentissaan jyrkästi
kilpaillun rahoituksen osuuden lisäämisen:
— Tutkimuksen suorittajatasoa ei voi näännyttää.
Niissä maissa, joissa menee tutkimuksen saralla nyt hyvin,
on viime vuosina satsattu nimenomaan yliopistojen
perusrahoitukseen, Wilhelmsson painotti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää tänä syksynä
ja ensi keväänä tilaisuuksia, joissa työstetään jatkotoimenpiteitä
kansainvälisen arvioinnin tulosten pohjalta.
Ministeriön mukaan jatkotyö painottuu erityisesti Suomen
Akatemian rooliin tki-järjestelmässä, tieteen kansainvälisyyden
vahvistamiseen ja tieteeseen perustuvan päätöksenteon
kehittämiseen Suomessa.
teksti Kirsti Sintonen
kuva Veikko Somerpuro
- Painetussa lehdessä sivu 18
|