7/15

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Hallitus haluaa opiskelijoiden puurtavan tutkintojaan kesätkin

    Tavoite lisätä ympärivuotista opiskelua huolettaa yliopistoissa: Milloin opiskelijat lepäävät ja keräävät työkokemusta? Missä raossa henkilökunta ehtii enää tutkia, kun lisärahoitusta ei ole luvassa?

    Yliopistoissa ihmetellään Suomen hallituksen pyrkimystä radikaalisti lisätä kesäopetusta akateemisissa opinnoissa.

    Opintopolun joustavoittaminen sinällään nähdään yliopistoissa tavoiteltavaksi samoin kuin se, että ilman kesätöitä jääneet opiskelijat voivat katkotta puurtaa tutkintoaan eteenpäin.

    Ongelma on hallituksen kaavailema mittaluokka: kesäkuukausina suoritettujen opintopisteiden osuus pitäisi nostaa 11 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

    Kun kesäkuukaudet muodostavat 25 prosenttia vuodesta, niin 20 prosenttia opinnoista kesäkuukausina tarkoittaisi, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei ehtisi kesällä tehdä juuri muuta kuin opiskella.

    - Opiskelu on täyspäiväistä työtä, jossa jatkuvasti opitaan uutta ja kehitytään ihmisinä. Myös opiskelijoilla pitäisi olla oikeus kuukauden kesälomaan, Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sanoo.

    - Jos nuori hallituksen toiveiden mukaisesti opiskelee 12 kuukauden putken neljä kertaa peräkkäin ja valmistuu neljässä vuodessa, ei hän silti välttämättä siirry viidentenä vuotena työelämään. Väsynyt maisteri saattaa haluta lämpimään maahan välivuotta viettämään.

    Maistereita vailla työkokemusta?

    Viidennes opinnoista kesäkuukausina tarkoittaisi hyvästejä kesätyö-käsitteelle.

    - Hallituksen tavoitteena lienee saada korkeakouluopiskelijat pois kaupan kassalta, mutta itse ajattelen, että kaikesta työkokemuksesta on nuorelle hyötyä. Jos kesätyö on omalta alalta, työkokemus usein edistää opiskelua, Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö sanoo.

    Helka-Liisa Hentilä heittää hallitukselle vastakysymyksen:

    - Ovatko työmarkkinamme ja työkulttuurimme valmiita kohtaamaan sellaisia vastavalmistuneita, joilla on hyvin vähän käytännön kokemusta?

    Opiskelijoiden voinnin ohella vararehtoreita huolettaa, kuinka henkilökunta jaksaa opettaa läpi kesän.

    - Kuka tukee tukijoita, kuka auttaa auttajia, Lapin yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Kaarina Määttä vetoaa.

    Perinteisesti kesä, kun yliopisto on hiljentynyt opiskelijoista, on ollut henkilökunnalle vuoden paras aika viedä omaa tutkimusta eteenpäin.

    Hallitus toivoo entistä laadukkaampaa tutkimusta, mutta toivetta on vaikea totetuttaa, kun yliopistojen rahoitus on vähentynyt ja opetusvelvoitteet lisääntyvät.

    - Ojasta allikkoon mennään. Opettajille pitäisi pikemminkin saada enemmän aikaa tutkimukseen. Siksi kesäopintojen olisi hyvä painottua itsenäiseen työskentelyyn, Pyykkö sanoo.

    Vararehtorit huomauttavat, että heidän yliopistoissaan kesäopiskelu on jo nyt tehty varsin toimivaksi ja joustavaksi. On kielikursseja, kesätenttejä, intensiivikursseja, kesäkouluja ja kenttäkursseja.

    Opiskelijat voivat suorittaa myös avoimen yliopiston puolella maksutta kesäkursseja ja saada ne sisällytetyksi tutkintoonsa, ja monessa tutkinto-ohjelmassa pakollinen työharjoittelu ajoittuu kesään.

    - Ohjaavien opettajien ja opettajatuutoreiden pitäisi enemmän valistaa opiskelijoita olemassa olevista kesäopintomahdollisuuksista, Pyykkö sanoo.

    Määttä näkee, että kesäopetuksen yleistyminen voisi olla sikäli hyväksi, että se toisi yliopistoihin yhteisöllisyyttä.

    - Jos opiskellaan päätoimisesti ja tiiviisti, yliopistohenki opiskelijoiden kesken sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä muodostuu vahvemmaksi. Nyt yliopisto-opiskelijat voivat olla liiankin itsenäisiä ja yksinäisiä, Määttä sanoo.

    Koulutuskone toimii hyvin

    Suurin este hallituksen kaavailemalle 20 prosentin kesäopintotavoitteelle ei siis ole yliopistoissa. Monet nuoret eivät opiskele kesällä, koska heillä on parempaa tekemistä.

    - Koulutuskone toimii nykyisellään aika hyvin. Toki siinäkin on aina parannettavaa, mutta juuri se ei vaatisi näin paljon erityistoimia, Pyykkö sanoo.

    - Pitäisi hakea muunlaisia rakenteellisia uudistuksia kuin polttaa nuoriso heti kerralla loppuun, Hentilä toteaa.

    teksti Antti Kivimäki


    Hallitus painaa kärkihankkeella kaasua korkeakouluopintoihin

    Syyskuussa Suomen hallitus julkisti kärkihankkeen, jonka avulla se yrittää aikaistaa nuorten siirtymistä korkeakouluista työelämään - eli verovarojen käyttökohteesta veronmaksajiksi.

    Hallitus haluaa ensinnäkin nopeuttaa toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä valintakoeuudistuksella ja lisäämällä yhteistyötä lukioiden ja korkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välillä.

    Aiemmin hankittu osaaminen pitäisi hallituksen mielestä tunnustaa ja hyväksilukea korkeakouluissa nykyistä paremmin. Myös julkisen sektorin kelpoisuusvaatimuksia aiotaan uudistaa eli käytännössä lieventää.

    Yksi hallituksen keinoista opintojen nopeuttamiseksi on ympärivuotisen opetuksen lisääminen korkeakouluissa.

    Kärkihankeinfossa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi, että tavoitteena on nostaa kesäkuukausina suoritettujen opintopisteiden osuus korkeakouluissa 11 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

    Ympärivuotisen opetuksen toteuttamiseen ei Grahn-Laasosen mukaan kuitenkaan ole luvassa lisärahoitusta.


    • Painetussa lehdessä sivu 9