Kysymys-vastaus Teemu Hassinen
Sivistystyönantajat haluaa laajentaa paikallista sopimista. Toimitusjohtaja Teemu Hassisen mielestä mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen on käytetty yliopistoissa liian vähän. Hän ei usko, että yleisen työ markkinatilanteen kiristyminen vaikuttaisi henkilöstöjärjestöjen ja yliopistotyönantajan väleihin.
1) Sivistystyönantajat on ottanut aktiivisesti kantaa korkeakoulujen
rahoitukseen ja vaatinut, ettei koulutuksesta ja
tutkimuksesta saa enää leikata. Miten koulutus- ja työmarkkinapolitiikka
painottuvat jatkossa Sivistan toiminnassa?
Työmarkkinapolitiikka ja elinkeinopolitiikka
ovat liittomme toiminnan kaksi pilaria, jotka liittyvät
kiinteästi toisiinsa. Jälkimmäinen tarkoittaa keskeisesti
koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa. Haluamme
olla tulevaisuudessa toimialamme vastuullinen
ja merkittävä vaikuttaja. Kehitämme edelleen mm.
korkeakoulujen elinkeinopoliittista edunvalvontaa ja
työmarkkinapuolella haluamme uudistaa työehtosopimuksia
vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä.
2) Rehtori Jukka Kola on puhunut viidestä korkeakoulualueesta.
Onko Suomessa teidän mielestänne liikaa
korkeakouluja?
En ota kantaa korkeakoulujen määrään. Tarve
poistaa toimintojen turhia päällekkäisyyksiä on yleisesti
tunnistettu. Usein esim. hallinto- ja tukitoiminnoissa
on löydettävissä keskittämisen kautta tehostamismahdollisuuksia.
Myös tarve lisätä yhteistyötä
niin korkeakoulujen välillä kuin yli koulutusasterajojenkin
on olemassa. Siihen, miten näitä tehdään, ei
ole yhtä ainoaa patenttiratkaisua.
3) Miten Sivista varautuu siihen, että yliopistoissa
alkaa yt-neuvottelujen kierros mittavien rahoitusleikkausten
vuoksi?
Jäsentemme laaja-alaisen toiminnan tukemisen
mahdollistamiseksi varmistamme ajantasaisen tilannekuvan
jäsenten toimintaympäristöstä. Yliopistojen
toiminnan tukeminen mm. oikeudellinen neuvonta
työoikeudellisissa kysymyksissä on yksi keskeinen
osa jäsenpalvelujamme. Lähitulevaisuudessa vahvistamme
erityisesti jäsenistöön kohdistuvaan rakenteelliseen
muutokseen liittyvän työlainsäädännön
osaamista. Johtuen yliopistojen toimintaan kohdistuvista
mittavista leikkauksista, on selvää että vaikeiltakaan
ratkaisuilta ei voida välttyä.
4) Hallitus haluaa lisätä ympärivuotista opiskelua.
Professoreilla ja lehtoreilla on tuntikatot. Miten ne sovitetaan
ympärivuotisen opetuksen lisäämiseen?
Työehtosopimuksen kokonaistyöaikaa koskevat
määräykset sisältävät opetustuntikattoja eräissä tehtävissä.
Työehtosopimus ei rajoita työajan sijoittamista
lukuvuodelle, joten opetuksen sijoittaminen kalenteriin
on työnjohdollinen kysymys ja yliopistojen päätettävissä
työehtosopimuksen asettamissa rajoissa.
5) HS:n haastattelussa (8.9.) toivoitte yliopistoihin
lisää paikallista sopimista. Mitä hallituksen ajamat ns.
pakkolait merkitsevät yliopistosektorin neuvottelujen ja
paikallisen sopimisen lisäämisen kannalta?
Paikallinen sopiminen yliopistoissa on jo nyt
mahdollista. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty
verrattain vähän. Haluamme kannustaa yliopistoja
laajentamaan paikallista sopimista, sillä tällöin
on mahdollisuus ottaa huomioon yliopistokohtaiset
painotukset tarvittaessa myös työehdoissa. Hallituksen
työelämän lainsäädäntöön esittämien muutosten
välttämätön tavoite on lisätä suomalaisen työn kilpailukykyä
ja työllisyyttä. Muutokset ovat yleisesti ottaen
kannatettavia. Kun yhteiskuntasopimusta ei saatu
synnytettyä, tuli hallituksen ottaa käyttöön omat
keinonsa, jotka ovat rajatummat kuin työmarkkinaosapuolten
neuvottelupöydässä. No, tilannehan elää
ja on haastava edelleen. Uskon kuitenkin, että viimeaikaiset
vaiheet eivät vaikeuta korkeakoulukentässä
palkansaajajärjestöjen ja työnantajan rakentavaa sekä
vastuullista yhteistyötä tulevaisuudessa.
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 18
|