8/07

  • pääsivu
  • sisällys
  • Hallintojohtaja Kari Suokko (HY), hallintojohtaja Seppo
    Suihko (SibA), talousjohtaja Fred Olin (Hanken), hallintojohtaja Esa Luomala (TKK), hallintojohtaja Pekka
    Saarela (TaiK) ja hallintojohtaja Esa Ahonen (HSE) pitivät yliopistouudistusta suurena mahdollisuutena.
     
     
     
     

    Hallintojohtajien paneeli hehkutti yliopistouudistuksen välttämättömyyttä

    Pääkaupunkiseudun yliopistojen hallintojohtajat pitävät vauhdissa olevaa yliopistouudistusta kaikkien aikojen mahdollisuutena. Tulevan innovaatioyliopiston muodostavien korkeakoulujen hallintojohtajat pitivät nimitystä “huippu- tai innovaatioyliopisto” onnettomana asiana koko valmisteluprosessin kannalta – se on ohjannut keskustelun tyystin väärille raiteille.

    Pääkaupunkiseudun YLL-yhdistys oli koonnut alueen hallintojohtajat paneeliin keskustelemaan yliopistouudistuksesta. Aluksi hallintojohtajat pohtivat, ovatko yliopistot kriisissä.

    Helsingin kauppakorkeakoulun hallintojohtaja Esa Ahonen oli etsinyt kriisin määritelmää netistä.

    - Jos ollaan pikkuisen alle parhaitten, ollaan kriisissä. Globaalisti suomalaiset yliopistot ovat huonommassa asemassa, muualla niihin satsataan enemmän. Kriisi on kuitenkin lähinnä päättäjien yhteenlaskutaidon ja ymmärryksen puutetta.

    Ahosen mielestä meillä esiintyy resurssien käytön tehottomuutta ja tasajaollakin on rajansa.

    - Pitäisi olla kadehtimatta parhaita: kun joku haluaa olla huippu, sitä halveerataan.

    Taideteollisen korkeakoulun hallintojohtaja Pekka Saarela katsoi, että yliopistoille on nyt avattu mahdollisuuksien portit. Hän vertasi tilannetta demarien uudistumisohjelmaan – kärkeen on nostettu ilo ja intohimo.

    Teknillisen korkeakoulun Esa Luomala esitteli korkeakoulunsa vision vuodelle 2015. Silloin opiskelijat, tutkijat ja opettajat valitaan eri maiden parhaimmistosta. Innovaatioyliopiston visio ulottuu vuoteen 2020 – tavoitteena on olla tuolloin Suomen huippu.

    Luomala uskoi, että vapautuminen valtion byrokratiasta ja resurssitilanteen kohentuminen antavat uskoa tulevaan, vaikkakin ensi vuoden budjettia hän piti yliopistojen kannalta huonona.

    Hankenin hallintojohtajan varamies, talousjohtaja Fred Olin vertasi nyt käynnissä olevaa mullistusta jopa Berliinin muurin murtumiseen. Olin valotti myös hieman marraskuussa julkistettavaa Hankenin ja Helsingin yliopiston lähempää opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Toisaalta myös ruotsinkielistä opetuksesta on tulossa selvitys.

    Sibelius-Akatemian hallintojohtaja Seppo Suihko kehui, että heillä on eniten ulkomaisia opiskelijoita Suomessa, mutta vieläkin kansainvälisyydessä riittää työsarkaa. Sibelius-Akatemian tulevaisuutta sävyttää myös uusi Musiikkitalo, jonka tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

    Helsingin yliopiston hallintojohtajan Kari Suokon mielestä yliopistot ovat kriisissä ja tilanne olisi vielä onnettomampi ilman yliopistouudistusta. Varsinkaan henkilöstön ja rahoituksen kannalta nykytilannetta ei voi kuvata positiiviseen sävyyn.

    - Valtion hallinnon yleisestä byrokratiasta on hyvä päästä eroon, mutta mitä on luvassa tilalle: sekasortoa vai luottamusta tulevaisuuteen.

    Suokko katsoi, että tutkimuksen kohdalla Helsingin yliopisto edustaa jo parasta laatua, mutta opetuksen tasosta hän ei ollut niin varma – ei ainakaan määrän, mutta ehkei myöskään laadun.

    Epämääräisyys lisää henkilöstön pelkoja

    Hallintojohdon puheenvuoroja kommentoi lehtori Pia Mänttäri Helsingin yliopistosta. Hänen mielestään yliopistouudistuksen suuntaviivoja vaivaa konkretian puute. Hän kaipasi hallintojohtajien korkealentoisiin missioihin ja visioihin tiiviimpään yhteyttä todellisuuteen.

    - Uudistuspaineet tulevat ylhäältä päin, eivät ruohonjuuritasolta. Jotain uutta kohti ollaan menossa kovaa vauhtia, mutta epämääräisyys lisää luonnollisesti pelkoja.

    Hallintojohtajat todistivat yhteen ääneen yliopistouudistuksen tarpeellisuuden puolesta:

    - Sataan vuoteen ei ole tehty sellaista reformia kuin nyt.

    - Tätä on kauan toivottu.

    - Onni on jatkossa omissa käsissämme.

    - Kaikkien aikojen mahdollisuus.

    SibA:n Seppo Siuhko mainitsi ainoana myös palkkauksen kehittämismahdollisuuden.

    - Lehtorit eivät ole olleet UPJ:hin yhtä tyytyväisiä kuin professorit. Tämä uudistus tuo tähänkin positiivisia näkymiä, Siuhko uskoi.

    Onneton nimi vienyt väärille raiteille

    Lehtori Sylvi Soramäki-Karlsson Hankenilta kysyi, onko näköpiirissä yliopistojen kahtiajako: innovaatioyliopisto ja muut.

    Kari Suokon mielestä huippuja innovaatioyliopistoja ei tehdä hallinnollisilla päätöksillä.

    Kauppakorkeakoulun Ahonen piti nimityksiä “huippu- ja innovaatioyliopisto” kaikkein onnettomimpana asiana koko valmisteluprosessissa.

    - Koko keskustelu on ohjautunut täysin väärille raiteille tämän nimiasian vuoksi. Ne olivat alusta pitäen vain työnimiä, Ahonen korosti.

    Luomala totesi, että innovaatioiden tuottaminen ei ole uuden yliopiston idea. Säätiömalli on avoin ja Luomala piti mahdollisena, että jokin muukin yliopisto hakeutuisi siihen joukkoon.

    Opetusministeriön puheenvuoroista on ymmärtänyt, että siellä mielellään nähtäisiin säätiöpohja tässä vaiheessa vain innovaatioyliopistolla.

    Oma vika jos tilaisuus munataan

    Keskustelun loppupuolella tiedustelin panelisteilta, miten tuleva yliopistouudistus parantaa henkilöstön asemaa.

    - Haluamme hyvän toimintaympäristön, sellaisen, jossa luovat ajatukset kasvavat. Rakenteilla on siihen merkitystä, Ahonen sanoi.

    - Yliopistoihin tarvitaan toimintakulttuurin muutos. Onko yliopisto olemassa hallintoa vai opetusta ja tutkimusta varten? Opetus- ja tutkimushenkilöstön työ pitää tehdä mahdolliseksi ja vähentää hallinnollisten töiden määrää, Saarela huomautti.

    - Yliopistouudistus vahvistaa yliopistojen työnantaja-asemaa ja jos se tilanne munataan, se on sitten oma vika, Siuhko totesi.

    - Asia ei voi mennä kuin parempaan suuntaan, Suokko ennusti.

    - Uudistus parantaa välillisesti opettaja/opiskelija -suhdetta. Päättäjillä on ollut epäluuloja yliopistoja kohtaan, mutta iso uudistus on tuonut mukanaan lupauksia myös paremmista resursseista, Luomala uskoi.

    Kirsti Sintonen