ACATIIMI 8/08 tulosta | sulje ikkuna

Henkilöstö ei saa jäädä talouden jalkoihin

Yliopistolakipaketista on annettu lausunnot ja henkilöstöjärjestöjen lausunnoissa ovat yhteisinä huolen aiheina olleet henkilöstön asema, yliopistojen autonomia ja neuvottelujärjestelmän muutokset. Näiden huolien takana ovat ne ideologiset päätökset, joiden perusteella yliopistojen oma päätöksenteko kaventuu talouden ehdoilla ja erityisesti henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä vähenevät, kun työn tekemisen ehdot sanelee talous, kaikkinainen työntekijöiden kontrolli lisääntyy ja henkilöstön mahdollisuus osallistua päätöksentekoon kapenee.

Yleiseksi yliopistojenkin kehitystä sääteleväksi mantraksi on päätöksentekoon tullut kilpailu ja kustannustehokkuus. Talouden reunaehdot on jokaisen hyväksyttävä tiettyyn rajaan saakka, mutta esimerkiksi silloin kun joudumme tekemään opetuksen suunnittelun ja järjestelyt vain ja ainoastaan talouden ehdoilla riippumatta siitä, mikä on pedagogisesti perusteltua, päätöksenteko on jo luisunut pois meidän käsistämme. Onko tulevaisuuden näkymä se, että itse keräämme varoja sellaiseen opetukseen, joka on tavoitteiden kannalta tärkeää, niin kuin Sibelius-Akatemian laulunopiskelijat tekivät tänä syksynä? Yliopistojen odotetaan toimivan yhteiskunnan parhaaksi ja tuottavan ratkaisuja pahoinvoinnin ja eriarvoistumisen estämiseksi. Tähän odotukseen emme voi vastata, jos ainoa toimintaehto on talous ja elinkeinoelämän vaatimukset, jotka ovat poliittisen kontrollin ulkopuolella.

Vaikka esitetty yliopistolaki on puitelaki ja jättää paljon yliopistojen omaan päätäntävaltaan johtosäännöissä päätettäväksi, on asioita, joista tulee säätää yhteisesti. Opetushenkilöstön kelpoisuuksista ja asemasta on säädettävä asetuksessa mahdollisimman kattavasti. Eriytyneet kelpoisuusvaatimukset estäisivät tehokkaasti liikkumisen yliopistosta toiseen. Nyt on myös mahdollisuus keskustella yliopistojen opetushenkilökunnan pedagogisista kelpoisuusvaatimuksista, joita YLL on esittänyt jo pitemmän aikaa.

Henkilöstön asemaan uusi yliopistolaki tulee vaikuttamaan monella tavalla. Siirtyminen virkasuhteesta työsuhteisiin on herättänyt keskustelua, sillä näin siirrettäisiin julkisen vallan käyttöä työsuhteisille. Korkeimman hallinto-oikeuden ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan asia vaatii vielä lisäselvityksiä. Tavoitteena tulee edelleen olla virkasuhteen säilyttäminen. Lähtökohta oli, että henkilöstön edut säilyvät, mutta järjestelmien taitevaiheessa on helppo muuttaa mm. johtosääntöjä niin, että henkilöstön asema tosiasiallisesti heikkenee. Mm. joidenkin virkanimikkeiden, kuten yliopistonopettajien, tehtävien määräaikaistaminen olisi selkeä heikennys, jota ei voida hyväksyä: kaikkien opetustehtävien tulee perustua vakinaiseen palvelussuhteeseen.

Emme saa myöskään hyväksyä näennäisvaikuttamista, joka tuntui olleen tapa hoitaa lakiesityksen käsittely joissakin yliopistoissa. Järjestöjen esitykset muutoksiksi ovat niin yhdensuuntaisia, että kaikkien kannattaa yrittää vaikuttaa päättäjiin ennen kuin eduskunta kevätistuntokaudella päättää laista. Jatkossa koko henkilöstön täytyy voida osallistua valmisteluun, kun yliopistoissa keskustellaan uusista käytänteistä ja aloitetaan johtosääntöjen valmistelu. Vain näin yliopiston johto voi odottaa henkilöstön sitoutuvan tulossa olevaan muutokseen.


Tuula Hirvonen

Puheenjohtaja
Yliopistonlehtorien liitto


ACATIIMI 8/08 tulosta | sulje ikkuna