8/08

  • pääsivu
  • sisällys
  • Nuorella puheviestinnän lehtori Jonna Koposella riittää energiaa niin opetukseen kuin väitöskirjaankin.

     

    Liima, joka sitoo meidät yhteen

    Kuopion yliopiston puheviestinnän lehtori Jonna Koponen aloittaisi puheviestinnän opetuksen jo varhain alakoulussa, sillä vuorovaikutustaidot ovat nyky-yhteiskunnassa entistä korostetumpia. Koponen on harjaannuttanut Kuopion lääketieteen opiskelijoista parempia viestinnän osaajia näyttelijöiden ja draamallisten harjoitusten avulla. Koposen puheviestinnän opetuksen kehittämishanke palkittiin vuosi sitten Yliopistonlehtorien liiton stipendillä.

    Jonna Koponen on vaalea hento nainen, jolla on työpöydällään kasa koruja ja rannekello. Kirjoittaessa ne ovat tiellä, mutta sujahtavat ranteeseen heti viihtyisän työhuoneen ulkopuolelle poistuttaessa. Kun Koponen avaa sanallisen arkkunsa, käsitys hentoudesta karisee kuulijan silmissä välittömästi.

    Koponen tervehtii jäntevällä otteella ja tehostaa sanomisiaan hyvin eurooppalaiseen tapaan elehtimällä. Hän katsoo rohkeasti suoraan silmiin ja pitää puheessaan ponnekkaita taukoja, jotka pakottavat vastapuolen kuuntelemaan. Koponen saa epäilemättä viestinsä perille.

    Koponen jakaisi mielellään viestinnän korvaamattoman arvokkaan taidon mahdollisimman monelle yliopisto-opiskelijalle, alasta riippumatta.

    - Hyvällä viestinnällä on nykyään työelämässä valtavan suuri merkitys. Voisi melkein sanoa, että on osattava viestiä ammatissa kuin ammatissa. Hyvä vuorovaikutus on kuin liima, joka sitoo meidät yhteen, Koponen kuvailee.

    Yksilöllisiä eroja ihmisten välillä viestintätaidoissa toki on. Toiset yliopisto-opiskelijat ovat Koposen kokemuksen mukaan valmiimpia ja rohkeampi luonnostaan, mutta jokainen pystyy kehittymään hyväksi viestijäksi.

    Puheviestinnän kurssi ohjasi uralle

    Erityisen läheinen missio Koposelle on ollut saattaa maailmalle entistä paremmin itseään ilmaisevia ja asiakasta kuuntelevia nuoria lääkäreitä. Lääkärien vuorovaikutustaidot ovat nousseet puheenaiheeksi mediassakin, eikä Koposen mielestä aiheetta. Lääkärin ja asiakkaan kohtaamisessa viestinnällä on merkittävä osa niin taudinkuvan hahmottumisen, kuin asiakkaan kuulluksi tulemisen tunteenkin kannalta. Myös lääkäreiden työympäristö on muuttunut ja asettanut omat vaatimuksensa.

    - Moniammatilliset hoitotiimit ovat tänä päivänä keskeisiä sairaaloiden arjessa. Niissä työskennellessä hyvät vuorovaikutustaidot korostuvat erityisesti, lehtori sanoo.

    Koponen on lähtöisin pieneltä pohjoissavolaiselta paikkakunnalta, Leppävirralta. Sanavalmiin ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen ylioppilaan tiet veivät lukion jälkeen suoraan Joensuun yliopistoon ja yhteiskuntapolitiikan opintojen pariin. Opintojen alussa otettu puheviestinnän kurssi osoittautui positiivisella tavalla kohtalokkaaksi ja myöhemmän työuran suunnaksi.

    - Innostuin puheviestinnästä ja draamakasvatuksesta ja hain opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Sillä tiellä olen, Koponen summaa.

    Draamakasvatus on kokemuksellinen ja taidekasvatuksellinen oppiaine, jossa opiskellaan ja tutkitaan draaman ja teatterin keinoja opetus- ja kasvatustyössä sekä draamaa taideaineena eri oppimisympäristöissä. Opiskelun kannalta keskeisiä piirteitä ovat kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys.

    Tanssista ja teatterista pohja ilmaisulle

    Kehonkieli ja sen yllättävä voima ilmaisussa ovat Koposelle tuttuja teemoja myös menneisyydestä. Tanssi- ja teatteriharrastukset ovat antaneet hedelmällisen pohjan nykyiselle työlle ja uusien opetusmetodien kehittämiselle. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Koponen tekee nyt tutkimusta draamallisen opetuksen parissa.

    Koponen aloittikin väitöskirjansa tekemisen Tampereen yliopiston puheopinlaitokselle ennen kaikkea omien kiinnostuksen kohteidensa ja havaintojensa perusteella. Hän tutkii puheviestinnän opetukseen osallistuneiden lääketieteen opiskelijoiden oppimiskokemuksia sekä heidän näkemyksiään kolmesta kokemuksellisesta opetusmenetelmästä. Puheviestinnän opetuksessa käytettiin potilashaastatteluharjoituksia harrastajanäyttelijän ja opiskelijatoverin kanssa sekä työpajateatteria.

    Koposen vähitellen opetukseen juurruttama metodi on ollut opiskelijoiden keskuudessa erittäin suosittu, ja yli 90 prosenttia opetuksen saaneista on pitänyt potilashaastattelun harjoittelemista näyttelijän kanssa parhaana opetusmenetelmänä. Kehittäessään menetelmää Koponen selvitti millaisia metodeja lääkärien koulutuksessa oli aikaisemmin käytetty ja loi pohjaa uudenlaiselle vuorovaikutteiselle opetukselle. Keskeistä opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä oli myös yhteistyö lääketieteen opettajien kanssa. Koponen pitää draamallista menetelmää hyvin yliopistoympäristössä toimivana, mutta harmittelee resurssien rajallisuutta ja puheviestinnän opetuksen vähäisyyttä.

    Vuorovaikutustaitoja korostetaan lehtorin mielestä ylipäätään liian vähän suomalaisessa koulujärjestelmässä. Viestintätaitojen opettelu tulisi aloittaa jo varhain alakoulussa.

    - Vuorovaikutustaitoja pitäisi mielestäni harjoitella systemaattisesti jo paljon aikaisemmin. Esimerkiksi ryhmäviestintätaitojen ja esiintymistaitojen kehittyminen vaatisi mahdollisuuksia harjoitella ja saada palautetta omista taidoistaan. Puheviestintä on olennainen osa äidinkieltämme. Miten sitä voisi osata, jos ei harjoitella, Koponen kysyy.

    Itä-Suomen yliopisto tuo uusia haasteita

    Kuopiossa kolme vuotta sitten lehtorin virassa aloittanut Koponen on saanut aikaan muutoksen lääketieteen opiskelijoiden viestinnän opetuksessa. Tulevat haasteet koskettelevat vuonna 2010 aloittavan Itä-Suomen yliopiston puheviestinnän opetusta.

    - Olemme tehneet Joensuun yliopiston kielikeskuksen kanssa töitä uuden Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen rakentamiseksi jo vuoden ajan. Puheviestinnän osalta tämä yhteistyö on tarkoittanut muun muassa pedagogisia keskusteluja Joensuun kollegoiden kanssa sekä tutustumista toistemme puheviestinnän opetukseen, Koponen kertoo.

    Hänen mieltänsä lämmittää myös se tosiasia, että kauppatieteilijöiden puheviestinnän opetuksessa tapahtuu lähiaikoina myönteistä kehitystä.

    - Suunnittelemme parasta aikaa ensimmäisiä uusia kauppatieteellisen alan tutkinnon kieli- ja viestintäopintoja. Aikaisemmin Kuopiossa kauppatieteilijöille tarjottiin kahden opintopisteen verran puheviestintää. Uudessa Itä-Suomen yliopistossa tarjolla on kaksi kertaa enemmän pakollisia puheviestinnän opintojaksoja sekä mahdollisesti vielä valinnaisia kurssejakin, Koponen toteaa innostuneesti.

    Teksti ja kuvat: Virpi Poikolainen

    Jonna Koponen (os. Mönkkönen)

    • 30-vuotias puheviestinnän lehtori
    • lähtöisin Leppävirralta, Pohjois-Savosta
    • avioitui kesällä 2008
    • tekee väitöskirjaa lääketieteen opiskelijoiden puheviestinnän opetuksesta Tampereen yliopiston puheopin laitokselle
    • harrastaa tanssia, näyttelemistä ja MP-Pilatesta
    • palkittiin viime marraskuussa Yliopistonlehtorien liiton 1 000 euron opetuksenkehittämisstipendillä työstään yliopisto-opetuksen kehittämiseksi