Etsikkokaudesta hyvät arvosanat

Uuden yliopistolain mukaiset yliopistojen hallitukset ovat ensimmäisten kausiensa päässä. Acatiimi kysyi neljältä hallituksen sisäiseltä jäseneltä kokemuksista.

— Jos olisit kysynyt ensimmäisen kokouksen jälkeen, olisin voinut vastata toisin, Turun yliopiston hallituksen jäsen, siviilioikeuden professori Ari Saarnilehto naurahtaa.

— Kolme ja puoli vuotta viisaampana sanon, että ulkopuoliset jäsenet ovat olleet erinomainen lisä yliopiston hallitukseen. Heidän avullaan yliopistolle on saatu uudenlaista osaamista ja näkökulmaa. He ovat ottaneet hallitustyön tosissaan.

Saarnilehto ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Kun Acatiimi soitti neljälle yliopistojen hallituksissa toimineelle sisäiselle jäsenelle eri puolilta Suomea, saivat ulkopuoliset jäsenet kaikilta kiitosta.

— Hallituksen rooli on vahvistunut, kasvintuotannon yliopistolehtori Eeva Kuusela toteaa Itä-Suomen yliopistosta.

— Etenkin ulkopuolelta tuleva puheenjohtaja on luonut rehtorille vastavoimaa, joka on muuttanut rehtorin asemaa. Toisaalta sisäiset jäsenet ovat pitäneet yliopiston oman äänen kuuluvilla.

Saarnilehto vahvistaa näkemyksen.

—Vielä 1990-luvulla yliopiston hallitus saattoi lukea lehdestä, että rehtori oli vuokrannut yliopistolle kasarmialueen. Kun sitten hallituksessa kysyimme, että miksi ihmeessä, vastasi rehtori, ettei niin hyvästä tarjouksesta ei voinut kieltäytyä ja kyllä sille jotain käyttöä keksitään.

—Minusta rehtorin siirtäminen hallituksesta esittelijöiden joukkoon on parantanut selvästi päätöksentekoa.

Alku aina hankalaa

Hallituskauden alku oli kaikissa yliopistoissa hallitustyön haastavinta aikaa. Ensimmäiset hallitukset aloittivat toimintansa jo ennen uuden yliopistolain voimaantuloa syksyllä 2009. Ensimmäinen vuosi oli kaikilla haipakkaa.

— Alussa meillä oli hyväksyttävänä valtava määrä asioita kun kaikki täytyi saada valmiiksi uutta lakia varten, kertoo Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian professori Markku Leskelä.

— Asioita täytyi saada päätettyä vauhdilla, eikä aina ollut aikaa keskustella, vaikka olisi ollut erilaisia näkemyksiäkin.

Itä-Suomessa ja Turussa lisähaastetta toivat yhdistymiset. Turun kauppakorkeakoulu yhdistyi Turun yliopistoon ja Joensuun ja Kuopion yliopistot Itä-Suomen yliopistoksi. Kuuselan mukaan yhdistyminen sujui yllättävän kivuttomasti.

— Minusta henki on saatu nopeasti yhtenäiseksi. Meillä ei ole tunnelmaa, että kampukset kilpailisivat keskenään, vaan uudella yliopistolla on jo vahva identiteetti.

Oulun yliopistossa uuden hallituksen taival alkoi puolestaan YT-neuvotteluilla, kun Kajaanin opettajankoulutusyksikkö päätettiin sulkea.

Päätöstä tekemässä ollut humanistisen tiedekunnan hallintopäällikkö Markku Mäkivuoti kuvaa ratkaisua raskaaksi, mutta oikeaksi.

— Kyllähän siitä tuli palautetta, että olemme talousväen kumileimasin, mutta minusta päätös oli perusteltu. Sen turvin saimme yliopiston talouden kestävälle pohjalle, josta on ollut hyvä jatkaa.

Talous keskiössä

Aloituskiireiden lisäksi yliopistojen hallituksia puhutti ensimmäisellä kaudella talous. Tässäkin kaikki antavat kiitosta ulkopuolisille jäsenille.

— Kun yliopistolla tehtiin ensimmäistä tilintarkastusta, tilintarkastajat löysivät paljon parannettavaa kirjanpidossa, Helsingin yliopiston Leskelä kertoo.

— Yliopiston, yliopistokiinteistöjen ja rahastojen muodostaman konsernin hallinnassa ulkopuolisten jäsenten osaaminen oli suureksi avuksi, hän jatkaa.

— He osasivat neuvoa, miten kannattaa perustaa erillinen tarkastusvaliokunta ja hoitaa asiat ammattimaisesti.

Myös Oulun Mäkivuoti kehuu liike-elämästä tulleiden hallituslaisten talousosaamista.

— Jo varainhankinnan kannalta on hyvä, että on ihmisiä, jotka osaavat arvioida mikä on mahdollista ja miten asiat kannattaa hoitaa.

Erilaiset kokouskäytännöt

Kaikissa haastatelluissa yliopistoissa hallitusten kokoustahti oli noin kerran kuukaudessa lukukausien aikana. Muuten käytännöt vaihtelivat: Oulussa kokous kesti tyypillisesti koko päivän, Turussa taas kokous pidetään nykyään aamupäivällä ja lounaan jälkeen jatketaan vapaamuotoisemmalla iltakoululla.

Niukin kokoustahti oli Helsingissä, jossa kokoukset pyrittiin rajaamaan kahteen tuntiin ja iltakouluja oli keskimäärin kaksi lukukaudessa.

Helsingin yliopiston Leskelä myöntää, että kokoustahti pakotti nojautumaan aika paljon esityksiin.

— Toisaalta saamme kokouspaperit aina hyvissä ajoin ja tarvittaessa voimme ottaa yhteyttä esittelijöihin.

Myös äänestämisessä oli eroja. Helsingissä ja Turussa hallitus on joutunut välillä äänestämään, mutta Oulussa ja Itä-Suomessa päätökset on toistaiseksi tehty yksimielisesti.

— Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei hallituksessa olisi ollut erilaisia näkemyksiä asioista, kertoo Mäkivuoti.

Itä-Suomessakin uusi hallitus on muuttanut päätöksentekoprosessia.

— Kiittäisin tässä puheenjohtajaa, joka on hoitanut asian taitavasti. Aiemmin päätöksiin jätettiin eriäviä mielipiteitä ikään kuin viestiksi omalle sidosryhmälle tai tiedekunnalle, mutta nyt on keskusteltu asiat halki ja etsitty yhteinen perusteltu ratkaisu, johon on voitu sitoutua, Kuusela kertoo.

Uusissa hallituksissa sisäiset jäsenet edustavat ammattiryhmiä ja opiskelijoita, eivät tiedekuntia tai kampuksia. Kukaan haastatelluista ei kuitenkaan kokenut tätä ongelmaksi.

— Meillä on kolme kampusta mutta sisäisistä jäsenistä kukaan ei ollut Savonlinnasta. Silti en usko Savonlinnan kampuksen jääneen mitenkään paitsioon, vaikka sieltä ei edustajaa ollutkaan, Kuusela pohtii.

Turussa Saarnilehto kertoo rehtorin ottavan tiedekunnat mukaan päätösten valmisteluun.

— Rehtorilla ja dekaaneilla on oma toimielin, jossa asiat käsitellään ennen niiden tuomista hallitukselle. Minusta tämä on ollut hyvä käytäntö.

Ulkopuolisten jäsenten ulkopuolisuus on näkynyt lähinnä tilanteissa, joissa on jouduttu ottamaan kantaa yliopiston sisäisten ryhmien tasapainoon esimerkiksi edustuksellisuuden kanssa.

— Näissä ulkopuoliset jäsenet seuraavat hyvin herkästi esittelijää, kun taas eri ryhmien edustajat katsovat asioita omien ryhmiensä kannalta, Leskelä huomauttaa.

Paras hallitusmuoto vuosikymmeniin

Kaikki neljä haastateltua pitävät hallituskokemustaan hyvänä. Viidellä vuosikymmenellä yliopiston hallituksessa istunut Saarnilehto sanoo nykyisen hallitusmuodon olevan paras hänen kokemistaan.

— Tässä on rehtori aidosti valvonnan alla. Ihan mitä vaan ei enää voi tehdä.

Sen sijaan liian suurta painoa uuden lain tuomalle taloudelliselle autonomialle hän ei anna.

— Kun rahoituksesta kaksi kolmannesta tulee yhä suoraan valtiolta ja tutkimusrahoistakin iso osa samasta suunnasta, taloudellinen autonomia on nähdäkseni melko näennäistä, Saarnilehto huomauttaa.

Tampereen yliopistossa uusi hallitus aloitti toimintansa jo tämän vuoden alusta. Lapin yliopistossa hallituksen kolmivuotinen kausi päättyy ensi vuoden lopussa.

Juha Merimaa

• Painetussa lehdessä sivu 6