Etsikkokaudesta hyvät arvosanat
Uuden yliopistolain mukaiset yliopistojen
hallitukset ovat ensimmäisten
kausiensa päässä. Acatiimi
kysyi neljältä hallituksen sisäiseltä
jäseneltä kokemuksista.
Jos olisit kysynyt ensimmäisen kokouksen jälkeen,
olisin voinut vastata toisin, Turun yliopiston hallituksen
jäsen, siviilioikeuden professori Ari Saarnilehto
naurahtaa.
Kolme ja puoli vuotta viisaampana sanon, että
ulkopuoliset jäsenet ovat olleet erinomainen lisä yliopiston
hallitukseen. Heidän avullaan yliopistolle on
saatu uudenlaista osaamista ja näkökulmaa. He ovat
ottaneet hallitustyön tosissaan.
Saarnilehto ei ole näkemyksensä kanssa yksin.
Kun Acatiimi soitti neljälle yliopistojen hallituksissa
toimineelle sisäiselle jäsenelle eri puolilta Suomea,
saivat ulkopuoliset jäsenet kaikilta kiitosta.
Hallituksen rooli on vahvistunut, kasvintuotannon
yliopistolehtori Eeva Kuusela toteaa Itä-Suomen
yliopistosta.
Etenkin ulkopuolelta tuleva puheenjohtaja on
luonut rehtorille vastavoimaa, joka on muuttanut
rehtorin asemaa. Toisaalta sisäiset jäsenet ovat pitäneet
yliopiston oman äänen kuuluvilla.
Saarnilehto vahvistaa näkemyksen.
Vielä 1990-luvulla yliopiston hallitus saattoi lukea
lehdestä, että rehtori oli vuokrannut yliopistolle
kasarmialueen. Kun sitten hallituksessa kysyimme,
että miksi ihmeessä, vastasi rehtori, ettei niin hyvästä
tarjouksesta ei voinut kieltäytyä ja kyllä sille jotain
käyttöä keksitään.
Minusta rehtorin siirtäminen hallituksesta esittelijöiden
joukkoon on parantanut selvästi päätöksentekoa.
Alku aina hankalaa
Hallituskauden alku oli kaikissa yliopistoissa hallitustyön
haastavinta aikaa. Ensimmäiset hallitukset
aloittivat toimintansa jo ennen uuden yliopistolain
voimaantuloa syksyllä 2009. Ensimmäinen vuosi oli
kaikilla haipakkaa.
Alussa meillä oli hyväksyttävänä valtava määrä
asioita kun kaikki täytyi saada valmiiksi uutta lakia
varten, kertoo Helsingin yliopiston epäorgaanisen
kemian professori Markku Leskelä.
Asioita täytyi saada päätettyä vauhdilla, eikä
aina ollut aikaa keskustella, vaikka olisi ollut erilaisia
näkemyksiäkin.
Itä-Suomessa ja Turussa lisähaastetta toivat yhdistymiset.
Turun kauppakorkeakoulu yhdistyi Turun
yliopistoon ja Joensuun ja Kuopion yliopistot Itä-Suomen
yliopistoksi. Kuuselan mukaan yhdistyminen
sujui yllättävän kivuttomasti.
Minusta henki on saatu nopeasti yhtenäiseksi.
Meillä ei ole tunnelmaa, että kampukset kilpailisivat
keskenään, vaan uudella yliopistolla on jo vahva identiteetti.
Oulun yliopistossa uuden hallituksen taival alkoi
puolestaan YT-neuvotteluilla, kun Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
päätettiin sulkea.
Päätöstä tekemässä ollut humanistisen tiedekunnan
hallintopäällikkö Markku Mäkivuoti kuvaa ratkaisua
raskaaksi, mutta oikeaksi.
Kyllähän siitä tuli palautetta, että olemme talousväen
kumileimasin, mutta minusta päätös oli perusteltu.
Sen turvin saimme yliopiston talouden kestävälle
pohjalle, josta on ollut hyvä jatkaa.
Talous keskiössä
Aloituskiireiden lisäksi yliopistojen hallituksia puhutti
ensimmäisellä kaudella talous. Tässäkin kaikki
antavat kiitosta ulkopuolisille jäsenille.
Kun yliopistolla tehtiin ensimmäistä tilintarkastusta,
tilintarkastajat löysivät paljon parannettavaa
kirjanpidossa, Helsingin yliopiston Leskelä kertoo.
Yliopiston, yliopistokiinteistöjen ja rahastojen
muodostaman konsernin hallinnassa ulkopuolisten
jäsenten osaaminen oli suureksi avuksi, hän jatkaa.
He osasivat neuvoa, miten kannattaa perustaa
erillinen tarkastusvaliokunta ja hoitaa asiat ammattimaisesti.
Myös Oulun Mäkivuoti kehuu liike-elämästä tulleiden
hallituslaisten talousosaamista.
Jo varainhankinnan kannalta on hyvä, että on
ihmisiä, jotka osaavat arvioida mikä on mahdollista ja
miten asiat kannattaa hoitaa.
Erilaiset kokouskäytännöt
Kaikissa haastatelluissa yliopistoissa hallitusten kokoustahti
oli noin kerran kuukaudessa lukukausien
aikana. Muuten käytännöt vaihtelivat: Oulussa kokous
kesti tyypillisesti koko päivän, Turussa taas kokous
pidetään nykyään aamupäivällä ja lounaan jälkeen
jatketaan vapaamuotoisemmalla iltakoululla.
Niukin kokoustahti oli Helsingissä, jossa kokoukset
pyrittiin rajaamaan kahteen tuntiin ja iltakouluja
oli keskimäärin kaksi lukukaudessa.
Helsingin yliopiston Leskelä myöntää, että kokoustahti
pakotti nojautumaan aika paljon esityksiin.
Toisaalta saamme kokouspaperit aina hyvissä
ajoin ja tarvittaessa voimme ottaa yhteyttä esittelijöihin.
Myös äänestämisessä oli eroja. Helsingissä ja Turussa
hallitus on joutunut välillä äänestämään, mutta
Oulussa ja Itä-Suomessa päätökset on toistaiseksi
tehty yksimielisesti.
Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei hallituksessa
olisi ollut erilaisia näkemyksiä asioista, kertoo Mäkivuoti.
Itä-Suomessakin uusi hallitus on muuttanut päätöksentekoprosessia.
Kiittäisin tässä puheenjohtajaa, joka on hoitanut
asian taitavasti. Aiemmin päätöksiin jätettiin
eriäviä mielipiteitä ikään kuin viestiksi omalle sidosryhmälle
tai tiedekunnalle, mutta nyt on keskusteltu
asiat halki ja etsitty yhteinen perusteltu ratkaisu, johon
on voitu sitoutua, Kuusela kertoo.
Uusissa hallituksissa sisäiset jäsenet edustavat
ammattiryhmiä ja opiskelijoita, eivät tiedekuntia tai
kampuksia. Kukaan haastatelluista ei kuitenkaan kokenut
tätä ongelmaksi.
Meillä on kolme kampusta mutta sisäisistä jäsenistä
kukaan ei ollut Savonlinnasta. Silti en usko Savonlinnan
kampuksen jääneen mitenkään paitsioon,
vaikka sieltä ei edustajaa ollutkaan, Kuusela pohtii.
Turussa Saarnilehto kertoo rehtorin ottavan tiedekunnat
mukaan päätösten valmisteluun.
Rehtorilla ja dekaaneilla on oma toimielin, jossa
asiat käsitellään ennen niiden tuomista hallitukselle.
Minusta tämä on ollut hyvä käytäntö.
Ulkopuolisten jäsenten ulkopuolisuus on näkynyt
lähinnä tilanteissa, joissa on jouduttu ottamaan kantaa
yliopiston sisäisten ryhmien tasapainoon esimerkiksi
edustuksellisuuden kanssa.
Näissä ulkopuoliset jäsenet seuraavat hyvin
herkästi esittelijää, kun taas eri ryhmien edustajat
katsovat asioita omien ryhmiensä kannalta, Leskelä
huomauttaa.
Paras hallitusmuoto vuosikymmeniin
Kaikki neljä haastateltua pitävät hallituskokemustaan
hyvänä. Viidellä vuosikymmenellä yliopiston hallituksessa
istunut Saarnilehto sanoo nykyisen hallitusmuodon
olevan paras hänen kokemistaan.
Tässä on rehtori aidosti valvonnan alla. Ihan
mitä vaan ei enää voi tehdä.
Sen sijaan liian suurta painoa uuden lain tuomalle
taloudelliselle autonomialle hän ei anna.
Kun rahoituksesta kaksi kolmannesta tulee yhä
suoraan valtiolta ja tutkimusrahoistakin iso osa samasta
suunnasta, taloudellinen autonomia on nähdäkseni
melko näennäistä, Saarnilehto huomauttaa.
Tampereen yliopistossa uusi hallitus aloitti toimintansa
jo tämän vuoden alusta. Lapin yliopistossa
hallituksen kolmivuotinen kausi päättyy ensi vuoden
lopussa.
Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 6
|