Vapaan tutkimuksen asema puhutti eduskuntatapaamisessa
Tutkimuspolitiikan isot muutokset
sekä hallituksen rakennepaketin yliopistoja
koskevat linjaukset olivat
esillä, kun Professoriliiton ja Tieteentekijöiden
liiton edustajat tapasivat
syyskuun alussa sivistysvaliokunnan
sekä valtiovarainvaliokunnan tiedeja
sivistysjaoston jäseniä. Rahoitustilanteesta
puhuttiin myös.
—Hyvä, että ryhdytään jälleen
noudattamaan yliopistolakia, kommentoi
Professoriliiton puheenjohtaja
Maarit Valo yliopistoindeksin paluuta
ensi vuoden budjetissa.
Vapaan tutkimuksen asema yhä
strategisemmaksi muuttuvan tutkimusrahoituksen
paineessa puhutti
erityisesti. Asia oli ajankohtainen,
koska tapaamisen kanssa samana
päivänä sivistysvaliokunnassa olivat
olleet kuultavina valtiosihteeri Olli-
Pekka Heinonen ja Suomen Akatemian
pääjohtaja Heikki Mannila. Valtioneuvoston
periaatepäätös valtion
tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
kokonaisuudistukseksi julkistettiin
5.9.
— Kaikki raha, joka liikenee tutkimukselle
on ok, mutta se on poliitikoilta
tietoinen linjaus, jos rahoitusta
siirretään vapaasta tutkimuksesta
strategiselle puolelle, totesi kansanedustaja
Outi Alanko-Kahiluoto
(vihr.).
Hallituksen rakennepaketti sisältää
yliopistoja ja niiden henkilöstöä
koskevia linjauksia. Korkeakoulut
mm. velvoitetaan tarjoamaan lisää
mahdollisuuksia ympärivuotiseen
opiskeluun. Liittojen mielestä tarjontaa
on jo nyt riittävästi. Osa kansanedustajista
oli samaa mieltä:
— Nykyiset mahdollisuudet riittävät
opiskelijoille. On äärimmäisen
tärkeää, että aikaa jää myös tutkimukselle,
korosti Eeva-Johanna Eloranta
(sd.).
Rakennepaketin mukaan hallitus
haluaa vahvistaa alempien korkeakoulututkintojen
kelpoisuutta työmarkkinoilla.
— Kiveen hakattuna pitää pysyä
se, että maisterin tutkinto on yliopistollinen
perustutkinto, tähdensi
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Raija Vahasalo (kok.)
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 9
|