Tutkijoille porkkanoita tiedeviestintään
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on
laatinut kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman,
jossa käsitellään tiedeviestinnän
moninaisia tehtäviä. Tiedeviestinnällä varmistetaan
kansalaisten pääsy osallisiksi tieteen
saavutuksista. Sillä on tärkeä rooli eri koulutusinstituutioiden
ja yhteiskunnan välisessä
vuorovaikutuksessa. Lisäksi tiedeviestinnällä
voidaan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin.
TJNK järjesti syyskuussa seminaarin otsikolla Tiede
kuuluu kaikille!, jossa käsiteltiin uuden toimenpideohjelman
eri aihealueita ja puhujiksi oli kutsuttu
tiedeviestinnän parissa työskenteleviä yhteiskunnan
vaikuttajia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö
Anita Lehikoinen selvitti tiedeviestinnän yhteiskunnallista
merkitystä poliittisesta näkökulmasta. Tutkimus-
ja innovaationeuvostossa on viime vuosina
pohdittu tiedeviestintään liittyviä kysymyksiä kuten:
Miten tiede vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja
miten tutkimustietoa välitetään poliittisille päättäjille?
Mikä on päättäjien kyky tehdä päätöksiä, joihin
tiede vaikuttaa? Mikä on ylipäätään tutkimuksen vaikuttavuus
yhteiskunnassa?
Anita Lehikoinen kertoi, että neuvosto toivoo yhteiskunnalle
relevanttien tutkimusten kilpailutusta ja
mahdollisuutta tulosten suorempaan käyttöön. Tähän
asti tutkimus ei Lehikoisen mukaan ole aina kovin
hyvin vastannut yhteiskunnan tarpeita.
Syyskuun alussa julkistettiin siis uusi Suomen Akatemian
yhteyteen sijoitettava strategisen
tutkimuksen rahoitusväline,
jonka suuruus tulee olemaan
70 miljoonaa euroa vuodessa. Sen
tarkoituksena on tuottaa ongelmakeskeistä,
pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista
tutkimusta yhteiskuntapolitiikan
tueksi.
Dosentti, kasvatustieteiden tohtori
Tapio Kosunen aloittaa opetus-
ja kulttuuriministeriön korkeakoulu-
ja tiedepolitiikan osaston
ylijohtajana 18. lokakuuta.
Kosunen siirtyy ministeriöön Helsingin
yliopiston Avoimen yliopiston
johtajan toimesta. Ylijohtajan
virkaan ilmoittautui määräaikaan
mennessä 21 henkilöä.
Tiedekeskus Heurekan emeritus
toiminnanjohtaja Per-Edvin
Persson muistutti puheenvuorossaan
ihmisen oppivan monesta
lähteestä. Ihmiset viettävät 95
prosenttia elämästään koulun ulkopuolella,
joten oppimista tapahtuu monenlaisissa
ympäristöissä. Esimerkiksi tiedekeskukset voivat
Perssonin mukaan merkittävästi vahvistaa koulussa
tapahtuvaa oppimista. Synergiaedut vahvistuvat
edelleen, kun yhtälöön lisätään tiedeviestintä.
Professori Maija Aksela toimii LUMA-keskuksen
johtajana ja hän kertoi lasten ja nuorten tiedekasvatuksesta
Suomessa. LUMA muodostaa valtakunnallisen
verkoston, joka pitää sisällään koulujen,
yliopistojen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.
Sen tavoitteena on edistää luonnontieteiden, matematiikan,
tietotekniikan ja teknologian mielekästä
oppimista ja opetusta. LUMA-verkostoon kuuluu
kymmenen eri yliopistoihin sijoittunutta keskusta.
Tässä kuussa (8.11.) juhlitaan ensimmäisen LUMAkeskuksen
kymmenvuotista taivalta.
Maija Aksela kertoi LUMA-toiminnasta. Nuoret
eivät halua pelkkiä faktoja vaan myös keskustelua
eettisistä kysymyksistä. Ja he haluavat mahdollisimman
aikaisin kokemuksia tutkimuksesta autenttisissa
ympäristöissä yliopistolla.
Opettajien täydennyskoulutus on tärkeä osa LUMA-
toimintaa. Siihen kuuluu Gadolin-luokka, johon
opettaja voi viedä peruskoululuokan kemian opiskelua
elävöittämään.
Aksela kertoi, että LUMA on myös ikkuna ulospäin.
Joka viikko saapuu ulkomailta vieraita tutustumaan
suomalaiseen tiedekasvatukseen. Koulutusviennilläkin
olisi kysyntää.
Professorit Mikael Fogelholm ja Pentti Huovinen paneutuivat
puheenvuoroissaan yliopiston kolmanteen
tehtävään eli yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Mikael Fogelholm on aktiivinen yhteiskunnallinen
keskustelija eri medioissa. Hänen mielestään
aktiivista vaikuttamista tulisi voida käyttää mittarina
yliopistojen tehokkuusarvioinneissa, samoin kuin
käytetään tieteellisten julkaisujen määrää.
Pentti Huovinen taas pohti, mistä saadaan porkkanaa
tutkijoille osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen,
kun suuri osa ajasta menee perusrahoituksen
hankkimiseen? Huovinen itse suorittaa tätä
tehtävää tuottamalla Yleisradioon lyhyitä tiedekolumneja,
joita julkaistaan maakuntaradioissa.
Katri Pajusola
- Painetussa lehdessä sivu 12
|