Voisiko väitöskirjan teon ulkoistaa?

Julkisuudessa on kerrottu yrityksistä, joille tutkijat ja väitöskirjan tekijät voivat antaa tehtäväksi osan tutkimuksestaan. Toiminta ei ole laitonta, mutta sotii tieteen pelisääntöjä vastaan.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tietoon ei ole tullut Suomesta tapauksia, joissa tutkimuksen teko olisi ulkoistettu.

— Harvapa meiltä kysyisi, saako näin tehdä. Ilmiö on sen sijaan varsin tuttu maailmalta, toteaa TENK:in puheenjohtaja, kansleri Krista Varantola Tampereen yliopistosta.

Varsinaisten haamukirjoittajien käyttöä on käsitelty tutkimusetiikan alan kokouksissa useasti. Googlaamalla löytyy nopeasti lukuisia englanninkielisiä firmoja, jotka kehuvat luotettavuuttaan väitöskirjatekstin ja seminaaritöiden kirjoittajina.

— On ymmärrettävää, että väitöskirjan tekijä tarvitsee kielentarkastajaa jos julkaisukieli on muu kuin hänen äidinkielensä. Sen sijaan mennään jo aika syvälle, jos analyysit teetetään ulkopuolisella. Väitöskirjassa täytyy kertoa, mitä ulkopuolista apua on käytetty. Jos esimerkiksi jokin taulukko on muualla työstetty, se pitää mainita taulukon yhteydessä.

TTohtoreiden määrä on parissakymmenessä vuodessa kolminkertaistunut. Suurin osa väitöskirjan tekijöistä toimii vastuullisesti ja rehellisesti, mutta laatua mitattaessa määrällä houkutus vippaskonsteihin kasvaa. Ongelmat kertovat yliopistoihin kohdistuvista paineista ja siitä, että tutkimustyön mittari on lähinnä raha. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa palkitaan nopeasti valmistuneita.

— Oleellista on huolehtia siitä, että väitöskirjan tekijä ei voi vedota tietämättömyyteen. TENKin ja Suomen yliopistot UNIFI ry:n kanssa on sovittu työryhmästä, joka ryhtyy käymään läpi koko väittelyprosessia. Tästä voi päätellä, että tarve on havaittu ja toimiin ryhdytty. On välttämätöntä, että yliopistoissa linjataan, mikä on sallittua ja miten ulkopuolinen apu kirjataan. Väitöskirjan tekijän täytyy tietää, että eettinen vastuu on hänellä.

Laatua asiakkaalle

Alihankintaa ei pystytä havaitsemaan kuten plagiointia. Asiakassuhde tuo mielenkiintoisen lisän soppaan, kuten vaikkapa Saksan entisen puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenbergin tapauksessa. Hänen oikeustieteen väitöskirjansa todettiin plagiaatiksi. Zu Guttenberg hämmästyi kovasti.

— Väitetään, että hän oli käyttänyt ulkoista konsulttia ja luottanut työn laatuun. Voisiko zu Guttenberg nyt vaatia rahojaan takaisin konsultilta, Varantola heittää.

Palveluja tarjoavilta suomalaisyrityksiltä voi ostaa tarkastusta, haastattelujen purkua, tutkimusaineiston luokittelua, tarkkoja analyyseja ja väitöskirjan ohjausta. Vuonna 2001 perustettu Tutkimustie Oy on yksi palveluntarjoaja.

— Minusta tässä keskustelussa sekoittuu kaksi asiaa, sanoo toimitusjohtaja Miia Moisio Tutkimustieltä.

— Oleellista lienee se, mitkä ovat yliopistojen linjaukset siitä, miten väitöskirjan tekijät ilmoittavat ulkoistetun työn tekemisestä. Toiminnassa ei sinänsä ole mitään uutta. Yliopistoissa tutkimusapulaiset ovat aina tehneet joitakin osa-alueita tutkimuksissa ja kielikeskukset vastanneet kielenhuollosta. Harvoin tutkijat esimerkiksi henkilökohtaisesti hoitavat tutkimukseen liittyvien kyselyjen postittamisen.

Moisio ei osaa arvioida heidän palvelujaan käyttäneiden väitöskirjan tekijöiden määrää, koska osa heistä tekee väitöskirjaa yliopistojen tutkimushankkeissa.

— Ulkopuolisen avun käyttäminen on eri asia kuin vilppi. Väitöskirjojen tehtailuun me emme ryhdy, emme puutu sisältöön vaan autamme rutiinitehtävissä.

Käytetyimpiä palveluista ovat haastattelujen purkaminen ja kielenhuolto. Mikäli lause on ilmaistu epäselvästi, voi kielenhuoltaja suosittaa sen kirjoittamista ymmärrettävämpään muotoon.

— Kyselytutkimuksissa voimme auttaa kyselyjen tallentamisessa sähköiseen muotoon. Jonkun verran meiltä kysytään myös sparrausta tutkimusprosessiin. Se on lähinnä aikataulun ja työn etenemisen suunnittelua, keskusteluapua ja motivointia, Moisio selittää.

Varantolan mukaan analysointi- ja sparrausapu menee jo ohjauksen puolelle.

— Mikäli ohjaaja ole tietoinen tällaisesta avusta, niin kyllä aletaan olla aika lähellä tutkimusvilppiä.

Arja-Leena Paavola