9/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Strategiat keskeiselle sijalle uudessa rahoitusmallissa

    Yliopistojen strategiat näyttelevät painavaa roolia valmisteilla olevassa uudessa rahoitusmallissa. Opetusministeriö edellyttää, että strategioissa on konkreettisia kehittämistoimia – ei kauniita korulauseita.

    Yliopistolakilausunnoissa henkilöstön kohtalo nousi keskeiseksi huolen aiheeksi. Opetusministeri Sari Sarkomaa lupasi, että henkilöstön asema siirtymävaiheessa turvataan.

    Korkeakoulujen ylin johto oli kokoontunut TKK:lle opetusministeriön seminaariin 19.-20. marraskuuta. Ensimmäisenä päivänä paikalla sai olla myös henkilöstö- ja opiskelijajärjestöjen edustajia eli kaikkiaan noin 260 ihmistä.

    Opetusministeri Sari Sarkomaa avasi päivän tiivistämällä yliopistolakilausuntojen keskeisiä viestejä. Lakiluonnokseen tuli kaikkiaan 150 lausuntoa. Yliopistot olisivat toivoneet, että taloudelliset reunaehdot olisivat olleet tiedossa yhtä aikaa lakiluonnoksen kanssa. Sarkomaa lupasi, että rahoitusmalli saadaan kuntoon ennen lain eduskuntakäsittelyä ja lähetetään lausuntokierrokselle marraskuun lopussa. (Yliopistolain ohjausryhmällä oli kokous 3. joulukuuta ja rahoitusmalli lähti sen jälkeen lausunnolle. Tämä lehti meni painoon 3.12.)

    Sarkomaan mukaan henkilöstöjärjestöt nostivat lausunnoissaan vahvasti esille virkasuhteen ja kelpoisuusehdot.

    -Henkilöstö on yliopistojen tärkein voimavara ja sen aseman turvaaminen on koko uudistuksen tärkein lähtökohta. Tähän on löydettävä ratkaisu.

    Seminaarissa Sarkomaa sanoi, että aiesopimus asiasta saadaan aikaiseksi. Hän tapasi näissä merkeissä henkilöstöjärjestöjen edustajat 10. joulukuuta. Järjestöt ovat yksimielisiä siitä, että pelkkä aiesopimus ei riitä vaan lain voimaanpanolakiin tulee saada tarkempi kirjaus henkilöstön aseman turvaamisesta siirtymäkauden aikana. Järjestöt katsovat, että “aikominen” ei anna riittävää turvaa, koska tulevasta neuvotteluosapuolestakaan ei ole vielä tietoa.

    -Siirtymävaiheessa yliopistojen tulee harjoittaa sellaista henkilöstöpolitiikkaa, joka herättää luottamusta, ministeri korosti seminaariavauksessaan korkeakoulujohdolle.

    Tuottavuusohjelma jatkuu rahoitustarkasteluna

    Opetusministerin puheen jälkeen oli aikaa muutamalle kommentille. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson arvosteli uudistusta äärimmäisen kovasta kiireestä. Hän toivoi tarkkaa aikataulutusta sekä yksilöidympää tietoa finanssisijoituksista. Varainhankintaa on vaikea rakentaa, kun ei ole selvää tietoa siitä, mikä raha käy ja mikä ei. Sarkomaa lupaili, että valtioneuvosto tekee finanssisijoituksista tiekarttaa.

    Professoriliiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala kysyi valtion tuottavuusohjelmasta. Sarkomaa toi avauspuheenvuorossaan esille ennenkin toistamansa väitteen siitä, että tuottavuusohjelman henkilötyövuosivaateet eivät kohdistu yliopistoihin enää vuoden 2010 alusta.

    -Olemmeko ymmärtäneet jotain väärin, kun yt-menettelyn mukaisessa neuvottelussa meille on esitetty selviä laskelmia myös vuoden 2010 jälkeisistä henkilötyövuosivähennyksistä, Virkkala ihmetteli.

    Sarkomaa toisti, että uudessa olomuodossa tuottavuusohjelma ei enää koske yliopistoja.

    -Tämä on opetusministeriön lähtökohta.

    Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksiköstä tarkensi:

    -Henkilötyövuositarkastelu ei enää päde vuoden 2010 jälkeen, mutta rahoitustarkastelusta emme pääse eroon.

    Tuottavuusohjelman vuoksi ensi vuosi on yliopistoille todella haasteellinen. Se merkitsee 250 henkilötyövuoden vähennystä eli vie yliopistojen toimintamenojen lisäyksestä 9 miljoonaa euroa. Lisäksi hallituksen 18. marraskuuta tekemien talouspäätösten mukaan yliopistojen toimintamenoista vähennetään vielä 3 miljoonaa euroa palvelukeskus Certian takia. Myöhemmin Certia-sekoilu korjattiin, ja sen rahoitus tulee kehyksen ulkopuolelta niin kuin alunperin pitikin.

    Virkavastuu on mahdollista ratkaista

    Johtaja Lehikoinen kertasi seminaariväelle yliopistolakilausuntojen keskeisiä piirteitä. Henkilöstökysymykset mm. palvelussuhteen laji ja kelpoisuusehdot nousivat monissa lausunnoissa vahvasti esille.

    -Keskeistä on, voiko työsuhteessa käyttää julkista valtaa. Ammattikorkeakouluissa on työsuhteet ja niissä käytetään julkista valtaa, Lehikoinen muistutti.

    Monet tahot katsoivat, että opetuksen ja tutkimuksen vapaus liittyy virassa pysymisoikeuteen. Lehikoisen mielestä lainsäädännössä on keinoja turvata opetuksen ja tutkimuksen vapaus, vaikka henkilöstö olisi työsuhteissa. Samoin virkavastuun kysymys on mahdollista ratkaista, vaikka siirryttäisiin työsuhteisiin.

    Johtaja Lehikoinen katsoi, että yleisistä kelpoisuusehdoista on vaikea säätää, koska virkarakenteesta ei ole valtakunnan tasolla tietoa.

    Opetusministeri Sarkomaan tavoin Lehikoinen tähdensi henkilöstön aseman turvaamista siirtymävaiheessa. Tähän etsitään hyvää ratkaisua.

    Siitä, tuleeko aikuiskoulutus jatkossa yliopistojen tehtäväksi, lausuntomielipiteet jakautuivat.

    -Yliopistot ottivat asiaan laiskasti kantaa, Lehikoinen tokaisi.

    Hajontaa oli myös suhtautumisessa yliopistokeskuksiin. Monet yliopistot katsoivat, että asia kuuluu autonomian piiriin. Puolueiden näkemykset jakautuvat.

    Ennen kuin lakiesitys menee tammi-helmikuun vaihteessa eduskuntaan, myös säätiöyliopiston perustuslakisuhdetta joudutaan tarkentamaan. Tämä seikka oli vahvasti esillä muun muassa oikeusministeriön lausunnossa.

    Anita Lehikoinen moitiskeli yliopistoja siitä, miten ne suhtautuvat ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien korkeakoulututkintojen rinnastamiseen.

    -Ongelmat tutkintojen rinnastamisessa aiheuttavat tavattomat paljon tulkintavaikeuksia työelämässä ja kansainvälisessä vertailussa.

    -Tutkintojen sisällöt ovat korkeakoulujen omissa käsissä. Tässä on aihetta katsoa peiliin, Lehikoinen heitti yliopistojen johdolle.

    Strategioihin konkreettisia toimia

    Johtaja Lehikoinen kiteytti korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusuudistuksen pääpiirteitä. Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että vuodesta 2013 alkaen siirrytään nelivuotisiin sopimuksiin. Sopimuksista tehdään aiempaan strategisempi ja keskeisimpiin tunnuslukuihin ja tavoitteisiin rajoittuva. Opetusministeriö ottaa strategiatyön huomioon rahoituksen kohdentamisessa.

    -Korkeakoulujen tulee todella panostaa strategiatyöhön. Ministeriössä emme mene siihen retkuun, että strategiat ovat vain kauniita lauseita paperilla. Niissä tulee olla konkreettisia kehittämistavoitteita.

    Sopimuskauden aikana korkeakouluille annetaan kirjallinen palaute niinä vuosina, jolloin ei käydä varsinaisia neuvotteluja. Toiminnan kehitystä seurataan vuosittain tulosindikaattoreilla ja avainluvuilla. Indikaattoripatteri on paraikaa valmisteilla.

    Perusrahoitusmallin lähtökohtana on, että yksittäisten tutkintojen merkitys vähenee. Etukäteen eniten arvostelua on herättänyt ns. strategisen rahan määrä. Tämän on katsottu kaventavan yliopistojen autonomiaa. Lehikoisen mukaan strategiseen kehittämiseen suunnattava osuus on nykyrahassa noin 100 miljoonaa euroa. (ks. alla olevan kaavion oikean alakulman 25%)

    Muutosvaiheessa on tavoitteena, että yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät oleellisesti muutu ja että pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen. Kustannuskertoimista luovutaan.

    Missä on opiskelijan vastuu?

    Pyydetyissä puheenvuoroissa Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Krista Varantola toivoi rahoitusmallin avaamista siten, että yliopistoilla olisi mahdollisuus nähdä koelaskelmia. Hän myös pelkäsi, että loppupeleissä valtakunnallinen strategia ajaa yliopistojen strategioiden yli.

    Rahoitusmallissa ei Varantolan mielestä näy opiskelijan vastuu. Hän kaipasi kannustimia säntilliseen opiskeluun.

    Varantolan mielestä henkilöstöllä liittyy yliopistouudistukseen ihan aiheellisia pelkoja.

    -Miten henkilöstö saadaan uskomaan, että hyvää kohti ollaan menossa. Lisätehtäviä on tulossa mm. kansainvälistymisstrategiassa ilman lisäresursseja.

    Varsinkin sitomattoman rahan määrä on vähissä. Varantola katsoi, että tuottavuusohjelma muuttaa vain muotoaan, kun henkilötyövuositarkastelu vaihtuu rahoitustarkasteluksi.

    Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Tuomas Telkkä esitti, että tulevassa rahoitusmallissa eriytettäisiin kandi- ja maisteritutkinnot. Yliopistot eivät satsaa kandiohjelmien kehittämiseen, jos ne eivät näy rahoituksen määräytymisessä. Telkkä ei toivonut mallia, jossa kandivaihe jäisi ammattikorkeakouluille ja yliopistoista tulisi graduate schooleja. Joissakin korkeakouluissa tätä jo valmistellaan.

    Kirsti Sintonen