Lehtoreiden palkkaliukuma lähinnä henkitason nousua

Lehtoreiden palkkasumma on kasvanut kahden vuoden aikana yleiskorotusten lisäksi kahden prosentin verran. Tilastot osoittavat, että liukuma on tapahtunut lähinnä hienoisena henki-tason nousuna. Vaatitasojen keskiarvo on säilynyt melkein samana eli on ollut 5,7. Takuupalkkaisten määrissä on suuria eroja yliopistojen välillä.

Voimassa olevan yliopistojen tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan palkkauksen kehittymistä seurataan eri henkilöstöryhmien osalta henkilöstöjärjestöjen ja työnantajajärjestön yhteistyönä. Tilastojen saamisessa on ollut suuria ongelmia sen vuoksi, että koko valtiosektorilla käyttöön otettavaksi suunniteltu ns. Tahti-järjestelmää ei ole saatu toimimaan. Yliopistot ovatkin joutuneet kokoamaan tiedot itse ja toimittamaan ne opetusministeriölle. Nyt palkkatilastojen yhteenveto on edennyt siihen vaiheeseen, että johtopäätöksiä on tehtävissä.

OAJ:ssä on tehty laskelmia lehtoreitten palkkauksesta. Laskelmien mukaan lehtoreitten palkkaustasossa on tapahtunut sopimuskorotusten päälle liukumaa n. 2 prosenttia UPJ-aikana kesästä 2006 maaliskuuhun 2008. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkasteltaessa yksilöittäin palkkauksen kehittymistä palkkasumma on ao. aikana kasvanut yleiskorotusten lisäksi kahden prosentin verran.

Esimerkin vuoksi todettakoon, että samaan aikaan yliopistonlehtori-nimikkeellä palkkaliukuma on ollut 1,6 prosenttia, kliinisten opettajien 3 prosenttia ja päätoimisten tuntiopettajien 1,2 prosenttia, professoreitten 1,8 ja tutkijoitten 3,7 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan tilastoista on nähtävissä, että palkkauksen liukuma on tapahtunut lähinnä hienoisena henki-tason nousuna. Vaati-tasojen keskiarvo on säilynyt kesästä 2006 maaliskuuhun 2008 melko tarkkaan samana eli on ollut 5,7.

Erityisesti lehtoreitten palkkarakenteessa ns. takuupalkkojen ja lehtorilisien osuus korostuu. Niiden avullahan turvattiin se, ettei palkka uuden järjestelmän myötä laskenut. Poistuneista 294 lehtorista 92 on ollut takuupalkalla. Samaan aikaan seitsemän takuupalkkaista päätoimista tuntiopettajaa, 8 takuupalkkaista yliopistonopettajaa ja 14 takuupalkkaista yliopistonlehtoria on siirtynyt pois yliopistojen palveluksesta.

Takuupalkkaisten määrissä on suuria eroja yliopistojen välillä. Seuraavasta taulukosta on havaittavissa, että vieläkin joissain yliopistoissa takuupalkkaisten lehtoreitten määrä on 40 prosentissa. (Ks. taulukko)

Verrattaessa yliopistoista eläköitymisen tai muun syyn vuoksi pois lähteneitten palkkausta heidän tilalleen tulleitten palkkaan, voidaan havaita, että lehtoriryhmässä palkkarahat ovat liukumien vuoksi säilyneet, hieman lisääntyneetkin. Palkkaliukuma on ollut suurempaa kuin mitä poistuneiden takuuosat ja lehtorilisät. Tämä on erittäin tärkeää palkkausjärjestelmän uskottavuuden kannalta.

Kun seuraavista kehittämisrahoista neuvotellaan, on päästävä kuitenkin siihen, että palkkaus myös kehittyy. Se voi tapahtua vain oikeudenmukaisesti toteutetun palkkausjärjestelmän soveltamisen kautta. Tässä suhteessa joudutaan valitettavasti osassa yliopistoista vielä paljon parantamaan toimintatapoja.

Tuula Hirvonen
Puheenjohtaja
Yliopistonlehtorien liitto