Yliopistouudistuksesta puuttuu tasa-arvonäkökulma
Yliopistolakiluonnos ei ota huomioon
mahdollisia sukupuolivaikutuksia eikä sukupuolten
välinen tasa-arvo nouse muutenkaan
esille koko uudistuksessa. Naistutkijat
ihmettelevät asiaa – Suomea on sentään
pidetty tasa-arvokehityksen kärkimaina.
Koulutusilmaston muutos ei tee
muutenkaan hyvää naisten asemalle yliopistoissa.
Helsingin tutkijanaisten seminaarissa 25. marraskuuta
tuli esille huoli tasa-arvon kohtalosta “uusissa
uljaissa yliopistoissa”. Lausunnossaan yliopistolakiluonnokseen
Helsingin tutkijanaiset pitävät
yllättävänä sitä, ettei lakiluonnos millään tavalla
eikä tasolla ota huomioon mahdollisia sukupuolivaikutuksia,
eikä sukupuolten välinen tasaarvo
nouse lainkaan esille. He vaativat, että yliopistolakia
uudistettaessa tulee arvioida kattavasti
lain sukupuolivaikutukset ennen lain tuomista
eduskuntakäsittelyyn. Saman toi esille myös tasaarvovaltuutettu
lausunnossaan. Tutkijanaiset muistuttavat, että Suomen hallituksen tasa-arvoohjelmassa
2008-2011 sitoudutaan valtavirtaistamaan
sukupuolinäkökulma lainvalmisteluun jo
toiminnan alkuvaiheessa.
Tutkijanaiset esittävät myös, että tasa-arvolakia
tulisi soveltaa yliopistojen hallintoelinten kokoonpanossa.
Virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi
pitää heidän mielestään arvioida sukupuolivaikutusten
kannalta. Tutkijanaisten näkökulmasta
palvelussuhteen muutos tuo mukanaan
monenlaisia muutoksia, joita ei toistaiseksi ole
kunnolla kartoitettu. He pitävät vaarallisena sitä,
että lakiehdotuksen 29 § 2 momentti sisältää vaaran
“pysyvästä määräaikaisuudesta” eli malli legitimoisi
yliopistojen nykyisen käytännön määräaikaisten
palvelussuhteiden ketjuttamisessa.
Yliopistollinen koulutus naistapaistuu
Lapin yliopiston professori Päivi Naskali puhui
Helsingin tutkijanaisten seminaarissa aiheesta
Uusi yliopistopolitiikka – sukupuoletonta ja tasaarvoista?
Hänen mielestään Suomessa on tapahtunut
koulutuspolitiikan ilmastonmuutos. Koulutuksellisen
tasa-arvo ollaan romuttamassa mm.
alueellisesti. Aluevaikuttavuudesta on tullut talousvaikuttavuutta.
-Mikä enää erottaa yliopistot koulutussoftaa
tuottavista tehtaista? Yliopistot eivät enää aseta
haasteita yhteiskunnalle. Ne kehittelevät innovaatioita
ja kyselevät elinkeinoelämältä, mitä siellä
tarvitaan.
Naskali katsoi, että yliopistojen tehtävissä on
tapahtumassa erilaistumista sukupuolten välillä.
Koulumaistuminen ja pedagogisoituminen tekevät
sen, että naisille kasautuu heille “sopivampia”
tehtäviä, kuten opiskelijoiden hoivaaminen ja asiakaspalvelu.
-Miestapainen tutkimus on osin korvautunut
naistapaisella opettajuudella. Työ arkipäiväistyy,
naistapaistuu. Naisia ei tällaisesta työstä palkita,
koska katsotaan, että se on heille ominaista työtä.
Tieteenalojen väliset hierarkiat myös lisääntyvät.
On superyliopiston alat kovat alat, joihin yhdistyy
tehokas tempo. Sitten on muunlaisia aloja,
joissa naiset ovat enemmistönä. Naskalin mukaan
tämä vie naisten välisen kilpailun kovenemiseen,
yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden vähenemiseen.
-Minän brändäämisestä on tullut moraalinen
velvoite. Boheemit intellektuellit vaihtavat imagonsa vetävään bisneslookiin.
Päivi Naskali piti yliopistolakiluonnosta huonona
ja huonosti valmisteluna.
-Se luo mahdollisuuden “pelinpolitiikalle”. Läpinäkyvyys
ei lisäänny kuin työntekijöiden kohdalla.
Lisäksi lakiluonnos pitää Naskalin mielestä sisällään
monia naisten asemaa huonontavia ehdotuksia.
Professorien kutsumenettelyä ollaan helpottamassa.
Kaikki tilastot osoittavat, että kutsumenettely
suosii miehiä. (Ks. esim. juttu s. 16-18.)
Yliopistouudistus vie myös siihen, että tieteellinen
asiantuntijuus korvautuu ammattimaisella johtajuudella.
Naskali katsoi, että tässä on vaarana
luottamuksen menettämisen riski. Sairaalapuolella
HUS on tästä jo varoittava esimerkki.
-Toisaalta tasa-arvosta voi myös tulla yliopistoyrityksen
imagotekijä ja markkinavaltti. Tasaarvo
voidaan nähdä keinoksi tuottavuuden lisäämiseksi.
-Kun puolustetaan naisten asemaa, pitää puolustaa
yliopistoa, Naskali kiteytti.
Alma Materille sukupuolenvaihdos
Dosentti Johanna Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta
katsoi, että yliopistolla on sukupuoli
– Alma Mater -käsite sen jo paljastaa.
-Yliopisto on ollut kuin Muumimamma, joka
on tarjonnut sylinsä erilaisille tyypeille. Nyt Alma
Mater on sukupuoli-identiteetin kriisissä. Ja yliopistouudistus
tekee sille sukupuolenvaihdosleikkauksen,
Niemi kuvaili.
Johanna Niemi kritisoi sitä, että yliopistolakiluonnoksessa
ei puhuta mitään organisaation vastuista.
Hierarkia on yrityksistä, mutta selkeä vastuutaho
puuttuu. Ei ole osakkeenomistajia, joille
johto olisi vastuussa. Suuri määrä omistajatonta
rahaa on vaarallista.
Eniten Niemi oli kuitenkin huolissaan siirtymäajasta
ja palvelussuhteen ehtojen pysyvyydestä.
-On hyvin sattumanvaraista, kuka on palvelussuhteessa
muutoksen tapahtumahetkellä. Tämä
tekee väärinkäytöt mahdollisiksi ja määräykset
voidaan laittaa loppumaan tarkoituksella vaikka
marraskuun lopussa eikä joulukuun lopussa
2009.
Kirsti Sintonen
|