9/12

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Uudet ohjeet tutkimusvilpin ennaltaehkäisemiseksi

    Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohje on uusittu. Tutkijat ovat saaneet myös ansioluettelomallin.

    Vielä tämän vuoden loppuun voimassa olevat hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjeet ovat vuodelta 2002. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) puheenjohtajan, kansleri Krista Varantolan mukaan kymmenen vuoden väli on sopiva uusimistahti. Varsin paljon on kuitenkin tänä aikana muuttunut.

    — Tiedon digitalisoituminen, kopioitavuus, julkaisukanavien valtava määrä, tutkimusrahoituksen kansainvälistyminen, hillitön kilpailu, rankinglistat, indeksointi, projektitutkimuksen valtava kasvu, Varantola luetteli syitä uudistamistarpeelle.

    Opetusministeri Jukka Gustafsson piti julkistusseminaarin puheessaan uusia ohjeita seikkaperäisenä toimintamallina. Hänen mielestään tutkimuksessa huijaaminen on erittäin vastuutonta.

    — Tiedetyöläisen ohje tarjoaa työkalupakin kaikille tutkimusta tekeville. Tieteen pikavoitot ovat harvassa eivätkä kaikki arvat voita. Tieteenteossa voi ja saa myös epäonnistua, hän totesi puheessaan.

    Tieteiden talon puheenvuoronsa lopuksi Gustafsson antoi hieman sapiskaa tutkimuksen tasosta:

    — Tutkimukseen suunnatut isot lisäpanostukset eivät ikävä kyllä näy tieteen tilassa, opetusministeri katsoi.

    Varsinaiset hyvän tieteellisen käytännön ohjeet eivät paljoa eroa nykyisistä. Uudessa ohjeessa on huomioitu muun muassa tutkimusetiikan niin sanotut harmaan alueen kysymykset eli sellaiset vastuuttomat menettelyt, jotka eivät istu perinteisiin vilppi- tai piittaamattomuuskategorioihin. Ne voivat vakavimmillaan yhtä lailla olla hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia.

    — Tutkimuseettisen rikkeen ainoa rangaistus on julkisuus. Se on tutkijalle kova tuomio, jos luottamus menee. Tämän vuoksi HTK-prosessin tulee olla selkeä ja läpinäkyvä, korosti ohjeita esitellyt professori, TENK:n jäsen Markku Helin.

    Hyvän tieteellisen käytännön edistäminen samoin kuin sen loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille. Kun HTK-ohjeen mukainen vilppitutkinta on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, voi päätökseen tyytymätön osapuoli pyytää asiasta Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon.

    Erotuksena vanhaan malliin on se, että varsinaista tutkintaa varten rehtorin perustamassa tutkintaryhmässä on vähintään kaksi henkilöä tutkinnan suorittavan organisaation ulkopuolelta. Helinin mielestä tämä ehkäisee mahdollisia peittely-yrityksiä.

    Kommenttipuheenvuoron käyttänyt Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen piti ohjetta kahdesta ulkopuolista jäsenestä haasteellisena pienempien yliopistopaikkakuntien kannalta. Tällaisten henkilöiden löytäminen voi tuottaa tuskaa.

    Rehtorin päätökseen, esiselvityksessä tai tutkinnassa noudatettuihin menettelytapoihin tai loppuraportin johtopäätöksiin tyytymätön osapuoli voi pyytää lausuntoja TENK:ltä kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä. Etiikkaseminaarissa käydyssä keskustelussa Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto piti kuuden kuukauden määräaikaa hankalana ja liian pitkänä. Yleensä hallinnollisista päätöksistä valitusaika on yksi kuukausi.

    Yksi tiedemaailmassa huolestuttavasti yleistynyt piirre on ansioiden paisuttelu ansioluettelossa, muissa hakuasiakirjoissa sekä niiden käännöksissä. Tätä ehkäisemään TENK, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen Akatemia ovat yhteistyössä laatineet Tutkijan ansioluettelomallin.

    Uuden Tutkijan ansioluettelomallin avulla pyritään ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa tutkimuseettisestä näkökulmasta niin, että ansiot tulisivat esille mahdollisimman kattavasti, totuudenmukaisina ja vertailukelpoisina.

    Eri nimikkeiden käännökset aiheuttavat myös epäselvyyksiä. TENK:n verkkosivuille on tulossa suositus yleisimmin käytetyistä nimikkeistä käännöksineen.

    teksti Kirsti Sintonen

    Hyvä tieteellinen käytäntö

    Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin Tutkimuseettinen neuvottelukunta laati ensimmäiset kansalliset menettelyohjeet tutkimusvilppiepäilyjen käsittelemiseksi jo vuonna 1994.

    Vuosina 1998 ja 2002 annettiin uudet ohjeistukset, ja vuoden 2012 aikana ohje on jälleen uudistettu yhdessä tiedeyhteisön kanssa.

    Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjetta noudatetaan Suomessa kaikilla tieteenaloilla, ja sen vaikuttavuus perustuu organisaatioiden vapaaehtoiseen sitoutumiseen.

    HTK-ohje ja Tutkijan ansioluettelomalli ovat neuvottelukunnan verkkosivuilla, www.tenk.fi

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 18