Uudet ohjeet tutkimusvilpin ennaltaehkäisemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
loukkausepäilyjen käsitteleminen
Suomessa -ohje on uusittu.
Tutkijat ovat saaneet myös
ansioluettelomallin.
Vielä tämän vuoden loppuun voimassa olevat hyvän
tieteellisen käytännön (HTK) ohjeet ovat vuodelta
2002. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan
(TENK) puheenjohtajan, kansleri Krista Varantolan
mukaan kymmenen vuoden väli on sopiva uusimistahti.
Varsin paljon on kuitenkin tänä aikana
muuttunut.
— Tiedon digitalisoituminen, kopioitavuus, julkaisukanavien
valtava määrä, tutkimusrahoituksen
kansainvälistyminen, hillitön kilpailu, rankinglistat,
indeksointi, projektitutkimuksen valtava kasvu,
Varantola luetteli syitä uudistamistarpeelle.
Opetusministeri Jukka Gustafsson piti julkistusseminaarin
puheessaan uusia ohjeita seikkaperäisenä
toimintamallina. Hänen mielestään tutkimuksessa
huijaaminen on erittäin vastuutonta.
— Tiedetyöläisen ohje tarjoaa työkalupakin kaikille
tutkimusta tekeville. Tieteen pikavoitot ovat
harvassa eivätkä kaikki arvat voita. Tieteenteossa
voi ja saa myös epäonnistua, hän totesi puheessaan.
Tieteiden talon puheenvuoronsa lopuksi Gustafsson
antoi hieman sapiskaa tutkimuksen tasosta:
— Tutkimukseen suunnatut isot lisäpanostukset
eivät ikävä kyllä näy tieteen tilassa, opetusministeri
katsoi.
Varsinaiset hyvän tieteellisen käytännön ohjeet eivät
paljoa eroa nykyisistä. Uudessa ohjeessa on huomioitu
muun muassa tutkimusetiikan niin sanotut harmaan
alueen kysymykset eli sellaiset vastuuttomat
menettelyt, jotka eivät istu perinteisiin vilppi- tai
piittaamattomuuskategorioihin. Ne voivat vakavimmillaan
yhtä lailla olla hyvän tieteellisen käytännön
loukkauksia.
— Tutkimuseettisen rikkeen ainoa rangaistus on
julkisuus. Se on tutkijalle kova tuomio, jos luottamus
menee. Tämän vuoksi HTK-prosessin tulee olla selkeä
ja läpinäkyvä, korosti ohjeita esitellyt professori,
TENK:n jäsen Markku Helin.
Hyvän tieteellisen käytännön edistäminen samoin
kuin sen loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat
ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille.
Kun HTK-ohjeen mukainen vilppitutkinta
on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa,
voi päätökseen tyytymätön osapuoli pyytää asiasta
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon.
Erotuksena vanhaan malliin on se, että varsinaista
tutkintaa varten rehtorin perustamassa tutkintaryhmässä
on vähintään kaksi henkilöä tutkinnan suorittavan
organisaation ulkopuolelta. Helinin mielestä
tämä ehkäisee mahdollisia peittely-yrityksiä.
Kommenttipuheenvuoron käyttänyt Itä-Suomen
yliopiston rehtori Perttu Vartiainen piti ohjetta kahdesta
ulkopuolista jäsenestä haasteellisena pienempien
yliopistopaikkakuntien kannalta. Tällaisten henkilöiden
löytäminen voi tuottaa tuskaa.
Rehtorin päätökseen, esiselvityksessä tai tutkinnassa
noudatettuihin menettelytapoihin tai loppuraportin
johtopäätöksiin tyytymätön osapuoli voi pyytää
lausuntoja TENK:ltä kuuden kuukauden kuluessa
päätöksestä. Etiikkaseminaarissa käydyssä keskustelussa
Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto
piti kuuden kuukauden määräaikaa hankalana ja liian
pitkänä. Yleensä hallinnollisista päätöksistä valitusaika
on yksi kuukausi.
Yksi tiedemaailmassa huolestuttavasti yleistynyt piirre
on ansioiden paisuttelu ansioluettelossa, muissa hakuasiakirjoissa
sekä niiden käännöksissä. Tätä ehkäisemään
TENK, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen
rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen
Akatemia ovat yhteistyössä laatineet Tutkijan ansioluettelomallin.
Uuden Tutkijan ansioluettelomallin avulla pyritään
ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa tutkimuseettisestä
näkökulmasta niin, että ansiot tulisivat
esille mahdollisimman kattavasti, totuudenmukaisina
ja vertailukelpoisina.
Eri nimikkeiden käännökset aiheuttavat myös
epäselvyyksiä. TENK:n verkkosivuille on tulossa suositus
yleisimmin käytetyistä nimikkeistä käännöksineen.
teksti Kirsti Sintonen
Hyvä tieteellinen käytäntö
Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin
Tutkimuseettinen neuvottelukunta laati ensimmäiset
kansalliset menettelyohjeet tutkimusvilppiepäilyjen
käsittelemiseksi jo vuonna 1994.
Vuosina 1998 ja 2002 annettiin uudet ohjeistukset,
ja vuoden 2012 aikana ohje on jälleen uudistettu
yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjetta noudatetaan
Suomessa kaikilla tieteenaloilla, ja sen
vaikuttavuus perustuu organisaatioiden vapaaehtoiseen
sitoutumiseen.
HTK-ohje ja Tutkijan ansioluettelomalli ovat neuvottelukunnan
verkkosivuilla, www.tenk.fi
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 18
|